Alkoholistikaverini

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Riina"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

"Riina"

Vieras
Mitä tekisitte? Minulla kaverina nainen siis puhutaan vaan puhelimessa. Häneltä on lapset otettu huostaan, työpaikka mennyt ja ei saa tavata lapsiaan ollenkaan. Lapsilla on mielenterveysongelmia kuten viiltelyä ja anoreksiaa. Hänen tyttärenä on hoidossa osastolla mielenterveysongelmiensa takia. Hän on 14-vuotias. Hän tapasi samankaltaisen miehen n. 5 vuotta sitten ja meni naimisiin ja juominen yltyi.

Hän on ryypännyt joka päivä yli 14 vuoden ajan ja en tajua, että on edes enää hengissä. Soittelee minulla ja haluaa jutella kanssani. Soitan hänelle itsekin välillä, mutta pelkään aina, että on kuollut viinaan. Hän asuu eri puolella Suomea kuin itse. Ollaan nähty toisemme vain pari kertaa, mutta soitellaan vaihtelevasti n. kerran viikossa-pari kertaa vuodessa. Välillä useita kuukausiakin kun häntä ei tavoita ja aina ajattelen, että on kuollut viinaan. Hän on vasta 40-vuotias.

Viime lauantaina hän suuttui kun imeisesti kännykkääni oli jäänyt linja auki ja sanoin varmaan miehelleni hänestä, että on raskasta pitää yhteyttä häneen kun en tiedä onko kuollut viinaan joku päivä vai ei siis kun ei enää kuulu hänestä mitään. En jaksaisi pitää häneen yhteyttä. Minulla on silti ikävä olo jos kuuli kun puhuin hänestä ikävästi. En ole varma kuuliko siltikään kun voi olla tuollaisia luuloja tai harha-aistimuksia. Lähetti tekstiviestin, jossa kertoi kuulleensa kaiken mitä hänestä puhuttiin. Pyytäsinkö anteeksi?

Lisäksi hän soittelee öisin monesti montakin kertaa samana yönä siis arkiöinäkin. Käymme mieheni kanssa töissä ja yritämme nukkua. Korostan vielä, että itse en käytä alkoholia läheskään joka viikonloppukaan eli en ole alkoholisti. Lopettaisitteko yhteydenpidon häneen? Olen hänestä huolissani, mutta puhe ei auta mitään. Olen sen testannut. Hän juttelee välillä ihan kivojakin, mutta olen huolissani hänestä todella.
 
Pyytäisin anteeksi (vaikka et mitään väärin tehnytkään) ja sitten katkaisisin ihan hyvällä omallatunnolla välit. En usko, että teistä on toisillenne kovinkaan paljoa iloa ja apua. Sinusta on tullut naiselle vaan joku tapa.
 
Kiitän ja kumarran sua vastauksestasi. Aionkin tehdä noin kuin sanoit. Tuli parempi ole kun en tunne itseäni nyt niin kamalaksi kun en aio pitää yhteyttä häneen tai ainakin yritän olla miettimättä onko hänellä kaikki ok. Otan vastaan mielelläni lisä vastauksia. kiitos.
 
Kai sä nyt itse tiedät, sanoitko ne asiat, jotka hän sanoo kuulleensa? Jos sanoit, hän kuuli ne. Jos olet varma, että et sanonut, puhu sitten vasta harhoista. Mutta noin muuten, eihän kenenkään ystävä ole pakko olla jos ei halua.
 
Yksi alkoholistin erityispiirre on puhelinterrorismi. Soittaa hän voi siis kenelle tahansa, mihin kellonaikaan tahansa.
Se, että hänen kanssaan juttelee, tai sitten ei, ei muuta mitään, ei auta mitään. Ystävää et hänestä saa, ja hän ei ystävyyttä kaipaa.
Älä anna hänelee minkäänlaista valtaa omaan elämääsi. Sitten on asia eri, jos hän raitistuu. Siis todella raitistuu, ei vain sinnittele juomatta. Kts.Minnesota-hoito.fi
 

Yhteistyössä