Annoinkohan liian vähän :/ jo toinen 10- koe viikon sisällä ja annoin 14v jätkälle 5 euroa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gsf
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

gsf

Vieras
Ei ole mikään kamala rahan tuhlaaja, lompakossa ollut 20e ties kuinka kauan joten ajattelin, että riittää. Paljonko olisit antanut noista kahdesta kokeesta rahaa? Yleensä en anna rahaa joka kokeesta, koska niitä on niin usein, mutta kympeistä kyllä usein jotain pientä, ei kuitenkaan aina joten yllärinä tulee joka kerta. Ei rahan takia niihin kokeisiin lue :D

Nyt alkoi vain mietityttämään, että olisko pitänyt antaa enemmänkin, paljonko teillä saa hyvästä koenumerosta?
 
ei olla annettu mitään

tai taisi mies kerran antaa keskimmäiselle kaksikymppisen, kun natisi siitä, että miten muut saa koenumeroista rahaa, tosin olisi saanut tuon rahan ilman koenumeroitakin, kun olisi vain pyytänyt
 
Meilläkään ei rahaa ole koskaan saanut, mutta kyllä tuo 5e on aika mitätön nykypäivänä. Miksi ei palkinnoksi ostettaisi jotain mitä poika haluaa (esim. Pleikka peli, vaatteita tms..?) ylläripalkinnoksi?
 
Jos minulla olisi yläkouluikäinen poikalapsi, joka toisi kotia kympin kokeesta, nii varmasti palkitsisin aika avoimella kädellä, millä vaan mitä lapsi arvostaisi. Yläkoulu on kuitenkin Niin ratkaiseva lapsen koko tulevaisuuden kannalta! Vaikka ois missä pohjamudissa myöhemmin, ja yritettäis kuntottaa, nii mihinkään ammatilliseen kouluunkaan et vaan pääse jos se peruskoulun paperi on kutosia täynnä. Vaikka sit muuten vaikka polttais, ja rellestäis, mut kunhan koulu olis noin hyvä, nii olisin aika varma että tulevaisuus on vielä valoisa. On todella tärkeää, että yläkoulussa oppii opiskelemaan, tekemään töitä niiden numeroiden eteen, muuten tulee todella rankkoja vuosia ja huonoja numeroita jatkokouluissa.

Ja palkitsemisesta ylipäätään. Koulu on lapsen työtä, eiks nii.
Saahan oikeissa töissäkin bonuksia, palkitsemista, jos joku työ menee ekstra hyvin. Nykyään jopa palkitaan siitä, että kaikki menee ihan normaalisti.
Ja sit nuristaan, jos työnantajalla ei ole mitää bonus, tai palkitsemis tapaa ikinä. Kivallehan se tuntuu se pienikin muistaminen, harvalla siihen työhön mitään niin kutsumusta on, ett sitä ihan omaksi ilokseen tekee ;)
 
Olin itse todella hyvä koulussa, ja sain usein kymppejä, vähän harvemmin sitten kymppimiikkoja. Ai että koenumeroista olisin jotain rahaa saanut? No hehheh... Jos tuli kymppi, niin äidin kommentti oli "No niin, hyvä juttu. Tyhjentäisitkö tiskikoneen? Äiti on väsynyt". Jos numero oli kymppimiikka, niin kommentointi oli tyyliin: "Mistä se miinus tuli? Olisit helposti saanut kympin, jos olisit yhtään ees lukenut siihen kokeeseen. Mutta sinä ja veljes ootte niin laiskoja, ettette mitään koulun eteen tee".

Että niin vaan on perheet erilaisia ;) Ei noista numeroista mielestäni tarvitse mitään rahaa antaa. Kyllä 14-vuotiaan pitää ymmärtää, että itseänsä varten hän sitä koulua käy. Kehuisin kyllä.
 
Olin itse todella hyvä koulussa, ja sain usein kymppejä, vähän harvemmin sitten kymppimiikkoja. Ai että koenumeroista olisin jotain rahaa saanut? No hehheh... Jos tuli kymppi, niin äidin kommentti oli "No niin, hyvä juttu. Tyhjentäisitkö tiskikoneen? Äiti on väsynyt". Jos numero oli kymppimiikka, niin kommentointi oli tyyliin: "Mistä se miinus tuli? Olisit helposti saanut kympin, jos olisit yhtään ees lukenut siihen kokeeseen. Mutta sinä ja veljes ootte niin laiskoja, ettette mitään koulun eteen tee".

Että niin vaan on perheet erilaisia ;) Ei noista numeroista mielestäni tarvitse mitään rahaa antaa. Kyllä 14-vuotiaan pitää ymmärtää, että itseänsä varten hän sitä koulua käy. Kehuisin kyllä.

Miten pitkälle jaksoit opiskella äidin noin ihanasti kannustaessa?
 
Miten pitkälle jaksoit opiskella äidin noin ihanasti kannustaessa?

Kyllä sitä yliopistoon päädyttiin, ja sieltä valmistuttiin. Tosin äitini ei jostsin syystä sitä käsitä vielä tänä päivänäkään, kun jaksaa aina voivotella ja puhua, että kuinka olisi hyvä jos minäkin "hankkisin itselleni koulutuksen ja ammatin". Hän olisi tyytyväinen luultavasti vasta sitten kun minulla on sekä lääkärin, juristin, psykologin että insinöörin koulutus ja lisäksi olisin vielä ktm. No, en ole tehnyt elämäni päämäärästä äitini miellyttämistä, joten tämä koulutus mikä minulla on saa toistaiseksi riittää, ja siihen liittyvät kommentit päästän toisesta korvasta sisään, toisesta ulos...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Muistot mielessä;30741537:
No, en ole tehnyt elämäni päämäärästä äitini miellyttämistä, joten tämä koulutus mikä minulla on saa toistaiseksi riittää, ja siihen liittyvät kommentit päästän toisesta korvasta sisään, toisesta ulos...

Et kai vain ole humanisti äidin kauhuksi?
 
10 = 10€
9 = 5€
8 =2€

Näin meilllä. Enkä näe siinä mitään ihmeellistä, että palkitsen lasta hänen saavutuksistaan. Hän on tehnyt töitä koearvosanojensa eteen, joten mielelläni häntä palkitsen. Väitän, että se myös kannusta yrittämään vielä piirun verran enemmän, etenkin nyt, kun lapsi on jo siinä iässä, että hän haaveilee vähän muustakin, kuin karkkipussista. Jos hän haluaa haaveensa toteuttaa, hän tarvitsee rahaa. Ja yksi keino sitä saada, on vetää koulu kunnialla läpi.

Olen itsekin saanut työni puolesta stipendin, koska olen tehnyt duunini hyvin ja pomokin sen siis huomasi. Eikä se työntekijöiden palkitseminen mitenkään erityisen harvinaista ole...aika monessa duunipaikassa palkitaan työntekijöitä bonareilla tai pienillä lahjoilla, mikäli he tekevät hyvää tulosta (eikä aina ole edes taloudellisesta tuloksesta kyse).

Joten miksi tätä samaa ei saisi käyttää lapseen? Tai siis, ainakaan vielä en ole itse tästä palkitsemisesta mitään huonoja "sivuvaikutuksia" löytänyt.
 
Ei kokeista tarvitse rutiininomaisesti maksaa. Jos kapasiteetti on kymppi mutta kokeista saa seiskoja, kyseessä on tavallisesti laiskuus. Omat hommat hoidetaan parhaan taitonsa mukaan niin lapsena kuin aikuisenakin.

Sen ymmärrän että jos vaikka matikka on mennyt huonosti niin luvataan joku palkinto jos todistuksessa nousee numero. Harvemmin työnantajakaan siitä maksaa viikottain että on tehty työt asianmukaisesti. Kyllä se on oletusarvo.
 
Tsiisus kraist! Mun lapset olis hiljalleen varakkaita ja minä vararikossa. Kyllä on maailma mallillaan, kun numeroista annetaan rahaa. Ilmeisesti maksatte kotitöistäkin. Meillä on lukiolainen, jolla on toistaiseksi yhdestä kurssista ysi, loput kymppejä. Ja yläasteikäinen, joka painelee samaa rataa! Nyt alan ymmärtää, kun vanhin kommentoi, että "kyllä elämä on joskus raskasta, kun pitää kaikkia molloja vetää perässään" Ja te, hyvät ystävät kannustatte näitä molloja entistä pahemmiksi. Sääliksi käy fiksumpia.
 
Tsiisus kraist! Mun lapset olis hiljalleen varakkaita ja minä vararikossa. Kyllä on maailma mallillaan, kun numeroista annetaan rahaa. Ilmeisesti maksatte kotitöistäkin. Meillä on lukiolainen, jolla on toistaiseksi yhdestä kurssista ysi, loput kymppejä. Ja yläasteikäinen, joka painelee samaa rataa! Nyt alan ymmärtää, kun vanhin kommentoi, että "kyllä elämä on joskus raskasta, kun pitää kaikkia molloja vetää perässään" Ja te, hyvät ystävät kannustatte näitä molloja entistä pahemmiksi. Sääliksi käy fiksumpia.

Ketä se lapsiparkasi joutuu vetämään perässään? Töissä sitten onkin pakko työskennellä muiden kanssa oli tollo tai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kehut riittää;30741860:
Ei kokeista tarvitse rutiininomaisesti maksaa. Jos kapasiteetti on kymppi mutta kokeista saa seiskoja, kyseessä on tavallisesti laiskuus. Omat hommat hoidetaan parhaan taitonsa mukaan niin lapsena kuin aikuisenakin.

Sen ymmärrän että jos vaikka matikka on mennyt huonosti niin luvataan joku palkinto jos todistuksessa nousee numero. Harvemmin työnantajakaan siitä maksaa viikottain että on tehty työt asianmukaisesti. Kyllä se on oletusarvo.

Mikä se oletusarvo on? Sekö, että lapsi tuo aina kotiin sen kympin? Vai riittääkö ysi? Vai onko kasi riittävä? Vai mikä?

Onko kaikkien oppiaineiden oletusarvo sama? Ja onko kaikilla lapsilla aina sama oletusarvo?

Mun nähdäkseni sellaisena "perusoletusarvona" voidaan pitää sitä, että lapsi tuo kotiin kokeen, jonka numero on vähintään 8. Numero 8 on "hyvä" Ja soisin, että kaikki lapset tekisivät koulutyönsä niin, että sitä arvioitaessa voidaan todeta, että lapsi osaa asiat hyvin.
Täydellisesti ei tarvitse osata, mutta kyllä se koulu tulisi siten läpi vetää, että ne asiat osaa ja mielestäni numero 8 viittaa siihen, että ne todella osaa, ainakin ihan riittävän hyvin.

Mutta siinä missä yksi lapsi vetelee kokeista niitä kaseja vaikka silmät kiinni ja vasemman jalan varpailla kirjoittaen, saattaa toiselle se kasi olla itsensä ylittämistä ja aivan äärimmäisen kovan työn tulos. Joten siinä missä yhdelle lapselle se kasi on äärimmäisen hyvä, on se toiselle ehkä jopa vähän huono. Ja kolmannelle jotakin siltä väliltä.

Monasti me ihmiset ollaan tietyissä asioissa hyviä ja tietyissä asioissa sitten vähän vähemmän hyviä. On lapsia, joiden vahvuutena ovat lukuaineet ja lapsia, joiden vahvuuksiin ne eivät kuulu. Lisäksi on myös ainekohtaisia eroja. Osittain se saattaa johtua siitä, että toinen aine on toista kiinnostavampaa. Tai siitä, että toinen on toista vaikeampaa. Tai sitten ei. Mene ja tiedä.

Muuttuuko oletusarvo, kun vaikeusaste nousee? Vai pysyykö se aina samana? Jos lapsi on menestynyt matikassa ensimmäisellä luokalla, mutta ei menesty siinä enää yläkoulussa, onko lapsi laiska? Vai tyhmä? Vai mistä on kyse?

Entä, jos lapsen koulumenestys tuntuukin menevän vuodesta toiseen parempaan suuntaan? Mistä tiedä, mikä on oletusarvo, eli se, minkä voin lapselta "vaatia" aivan perusduunina ja mikä on sitten sen yli?

Lupaan harkita tuota lapsen palkitsemisesta luopumista heti, kun joku kertoo ihan aidon ja oikean syyn sille, miksi lapsen palkitseminen kannattaisi lopettaa. Sitä syytä odotellessa...6 vuotta jo takana, luultavasti aika monta vielä edessä.
 

Yhteistyössä