Anoppi ahdistus

[tepa]

Pakko purkautua jonnekkin kun ahdistaa anopin hössötys!

Meillä on menossa rv26 ja ensimmäinen lapsi tulossa. On myös anopille ensimmäinen lapsenlapsi joten ymmärrän tottakai innostuksen ja hössötyksen tiettyyn pisteeseen asti mutta silti enimmäkseen ärsyttää.

Anoppi on sisustanut heille omaan kotiin vauvalle huoneen, johon on hankittuna vauvansänky, hoitotaso, lisäksi on valmiina syöttötuolit, potat, vaunut ym. ja nyt on hankkimassa omaan autoonsa vauvalle turvakaukaloa.

Asumme n.5km päässä anopista eli kun siellä käydään niin yöksi ei ole koskaan tarvetta jäädä, enkä ymmärrä alkuunkaan miksi hänen pitää hankkia KAIKKI tavarat! Ilman muuta on hyvä että mummolassa on potta ja syöttötuoli jne, mutta että oma turvakaukalokin...

Yhtenä päivänä oli puhetta äitiyspakkauksesta ja anoppi heti hehkuttamaan että on se ihanaa kun se äitiyspakkaus pian sieltä tulee niin HÄN pääsee hypistelemään vauvan vaatteita! En todellakaan ollut ajatellut kutsua häntä mukaan pakkausta penkomaan mutta näköjään se teki sen ihan itse. Muutenkin sillä on todella vahvat mielipiteet vauvaan liittyvistä asioista, ilmoitti esim. että jotain tiettyjä rokotuksia vauvalle EI saa antaa yms. Ai niin, ilmoitti hän jo senkin että vauvahan ei synny tammikuun puolella jolloin on laskettu aika vaan että kyllä se syntyy joulukuussa kun meidän suvussa on niin moni syntynyt joulukuussa. Joo, selvä.

Ja sanomattakin selvää että kun nähdään niin hän on koko ajan hivelemässä mun mahaa lupaa kysymättä ja saattaa laittaa tekstareitakin päivällä että "terkkuja vauvalle" ym. ja kyselee typeriä kysymyksiä kuten "mitä se vauva sanoi uudesta pinnasängystä, tykkäsikö?" Ihanku vauva sellasista tietäis tuon taivaallista, en vaan jaksa lähteä mukaan tollaseen..

Ja anoppi on tosiaan ilmoittanut jo etukäteen että he sitten hemmottelevat lapsen piloille, että mummolta saa sitten aina karkkia ja herkkuja vaikka äiti olisi kieltänyt syömästä, kyllähän mummon pitää saada lastenlasta hemmotella.

Siis mua niin ärsyttää tuo tyyli olla niin kaikkitietävä ja ei minkäänlaista kunnioitusta meidän päätöksiä kohtaan! Mua oikeasti hirvittää jo etukäteen että millaista meidän elämästä tulee kun se lapsi syntyy, tuppaako anoppi jatkuvasti meille vauvaa hoitamaan ja jakamaan omia mielipiteitään. Se marisee jo nyt että me ei kuitenkaan anneta sitä lasta sille tarpeeksi usein hoitoon.


Varmaan on muitakin joita anopin hössötys ahdistaa, avautukaa tähän niin voidaan yhdessä purkaa ahdistusta =) Ois kiva kuulla kohtalotovereita, miten tätä kestää =)

 

[dd]

Oletkos vauvan isän kanssa jutellut? Onko tuo hössötys hänestä normaalia? Uskaltaako tarvittaessa sanoa äidilleen vastaan?

Meinaan että jos ette juttele ja jos isä on tossukka anoppisi edessä, niin olette menossa pikajunalla kohti ongelmia... :O

Jos taas parisuhteenne on vankka ja osaatte yhdessä pistää etäisyyttä anoppiisi aina kun on tarve, niin se riittää. Anopilla on toki oikeus olla innoissaan, mutta vähän tuntuu menevän överiksi ja oman kellon mukaan soitteluksi.

 

[tepa]

Joo siis olen miehelle kertonut että mua ahdistaa, ja hän on samaa mieltä että anopin hössötys on vähän yliampuvaa. Hän kyllä uskaltaa sanoa vastaan äidilleen ja tarvittaessa kovastikin, siitä ei varmasti jää kiinni ja mies kyllä pitää mun puolta, eikä nöyristele äitiään!

Mies ei silti ota asiaa yhtä vakavasti kuin minä, se on kuunnellut äitinsä juttuja koko ikänsä ja se antaa asioiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos niistä juuri välittämättä. Se ottaa enemmänkin huumorilla tuon hössötyksen ja on sitä mieltä että antaa toisen touhuta, ei se sitä tarkota et meidän tarvii sen pillin mukaan tanssia, me tehdään omat päätökset vaikka anoppi sanois mitä.

Tiedän sen että mies ei anna anopin hyppiä mun silmille kun lapsi tulee, mutta kun mäkin tykkään anopista noin yleisesti ja meil on hyvät välit, niin en haluais sitä loukata ja suututtaa. Toivoisin vaan et se hellittäis nyt vähän ja antais meille tilaa, ilman et tarvii sille sanoa asiasta, siitä se kuitenkin ottais itteensä.

 

[kaia]

hei ootappa ku psette iettii et onko se lapsi anna tai pirkko siis kuka sen tulee sanoo sori outo kirjoitus kun pari kirjainta ei toii

 

[-]

Toi ei oo vähän yliampuvaa vaan jo sairasta!!!

 

[vieras]

Toi ei oo vähän yliampuvaa vaan jo sairasta!!!

aika pimeetä, tai sitten totaalisesti henkisesti 5-veen höpötystä.
Otan osaa.
T. anopiton ja äiditön

 

[Celestia]

Kuulostaa vähän siltä,niinkuin anoppisis kuvittelisi itse saavansa lapsen :/ Pittää toivoa,että tajuaa,että lapsi on TEIDÄN ja hän on "vain" mummo...

 

[mä]

ap, jos tosissas kysyt, niin tässä on vastaus: pistä välit poikki sen akan kanssa kokonaan. Tää tulee olemaan ainoa vaihtoehto, jos haluut järkes säilyttää vai onko kyse nyt vaan siitä, että pelkästään ruikutat, mutta kestät, koska varma lapsenvahti on tiedossa?

 

[vieras]

Toi ei oo vähän yliampuvaa vaan jo sairasta!!!

Peesi! Mä en katselis tuollaista hetkeäkään. Oma huone vauvalle? Turvakaukalo, hoitopöytä, pinnasänky??? Ei voi kestää, ei! Onko anoppisi täysin terve?

 

[joo-o]

Kuulostaa vähän siltä,niinkuin anoppisis kuvittelisi itse saavansa lapsen :/ Pittää toivoa,että tajuaa,että lapsi on TEIDÄN ja hän on "vain" mummo...

Tuossa saattaa käydä niin, että anoppi omii (tai ainakin yrittää omia) lapsen itselleen. Siinä saa sit äiti anella lastansa hoitoon anopilta :|

 

[-]

taidan olla ainoa joka toivoo että itsellä tilanne olisi edes tuonkaltainen mielummin kuin tämä nykyinen: isovanhemmat kyllä lapsilla on kaikki elossa ja isoisovanhemmistakin 3 mutta ainoastaan yhtä isomummoa kiinnostaa vähääkään. juuri sain haukut kun olin äitini ja lasteni kanssa kaupassa ja lapsi halusi värityskirjan. siitähän äitini riemastui kun piti oikein 2 euron värityskirja ostaa. ikinä ei lapsille muutenkaan mitään osta saati hoida lapsia.

 

[hyvä provo]

mut niin yliampuva, ettei tällaista kai kukaan oikeasti usko?

 

[vieras]

Uskon uskon. ONhan noita.

Varmasti ekan kohdalla haluaisi itse opetella ja keskittyä vauvaan. Kyllähän tuo siltä kuullostaa, että toinen "äiti" kuvioissa.

Voi jospas vaan anoppisi tietäisi rajat, niin tuo muuten olisi unelmatilanne!! Olisin kyllä kade, mutta kyllähän tuosta tosiaan voi tulla ongelmia eli anoppi ylittää rajat ja astuu sun varpaille...

Itselläni on jo kolme lasta eikä koskaan ollut hoitoapuja, kun asutaan niin kaukana sukulaisista. Tuo olisi aivan mahtavaa, mutta ehkä kuitenkin ongelmia tiedossa...

Etkö voisi ensin itse tutkia äitiyspaketin ja sitten näyttää vasta anopille? Eikö se olisi ihan ok?

 

[-]

Etkö voisi ensin itse tutkia äitiyspaketin ja sitten näyttää vasta anopille? Eikö se olisi ihan ok?

tätä minäkin mietin. ettehän te ole mitään sopinut että ilmoitat kun paketti tulee? peset vaan ne vaatteet ja laitat kaappiin ja sitten kun anoppi myöhemmin kysyy pakkauksesta niin sanot että tuli jo ajat sitten.

 

[Ja mie kun luulin..]

Niin.. Siis mie oikeesti luulin, että meidän anoppi on PAHIN.. Mut kiitti Ei siis olekaan niin.
Meillä tuo touhotus ei (luojan kiitos) mennyt koskaan noin pahaksi, vaikka kamalaa sekin oli. Poitsu täyttää nyt pian 2v ja toinen on tuloillaan rv35.
Raskausajan sain olla suht rauhassa edellisessä odotuksessakin. Helvetti pääs irti synnärillä. Anoppi purjehti huoneeseemme. Silmät kiiluen hyökkäsi vauvan sängyn luo ja kaappasi pienen rutistukseensa (sanan varsinaisessa merkityksessä). Siinä minä sitten katsoin ja kuuntelin, kun anoppi alkoi laulunsa..jota kuuntelin seuraavan vuoden joka kertao tavatessamme. "Voi mummin kulta. Et tiedä kuinka mummi sinua rakastaa.. Oletko mummin oma.. Voi, sinäkin tunnet niin..olet minun rakas." Anoppini rakasti myös tuoda julki, kuinka hän tarvitsee hellyyttä ja oli maaliman onnekkain kun viimein joku sitä hänelle antaa.. Siis yök.. Appiukkoni kuunteli vierestä, kun mummi lässytti, ettei vaari anna hänelle hellyyttä ja onneksi saa hellyyttä vauvalta.. Onko teistä ihan tervettä?
Kaikkea tapahtui ensimmäisen vuoden aikana ja anopin ja minun välit viilenivät aika lailla. Anoppi sitten kerran soitti minulle ja vuodatti, kuinka oli kuvitellut kaiken menevän ihan erilailla ja hänen saavansa hoitaa vauvaa ihan yksinkin.. Minä en vaan nähnyt mitään syytä viedä vauvaa hänelle vaan hoitamisen ilosta, koska ei ollut tarvetta. Edelleen anopillani on pakkomielle tavata lasta vähintään kerran viikossa. Tämän "pakon" olen vierittänyt mieheni niskoille. He käyvät mummia "hoitamassa" ja minä lepään sen ajan.

 

[vieras]

Niin.. Siis mie oikeesti luulin, että meidän anoppi on PAHIN.. Mut kiitti Ei siis olekaan niin.
Meillä tuo touhotus ei (luojan kiitos) mennyt koskaan noin pahaksi, vaikka kamalaa sekin oli. Poitsu täyttää nyt pian 2v ja toinen on tuloillaan rv35.
Raskausajan sain olla suht rauhassa edellisessä odotuksessakin. Helvetti pääs irti synnärillä. Anoppi purjehti huoneeseemme. Silmät kiiluen hyökkäsi vauvan sängyn luo ja kaappasi pienen rutistukseensa (sanan varsinaisessa merkityksessä). Siinä minä sitten katsoin ja kuuntelin, kun anoppi alkoi laulunsa..jota kuuntelin seuraavan vuoden joka kertao tavatessamme. "Voi mummin kulta. Et tiedä kuinka mummi sinua rakastaa.. Oletko mummin oma.. Voi, sinäkin tunnet niin..olet minun rakas." Anoppini rakasti myös tuoda julki, kuinka hän tarvitsee hellyyttä ja oli maaliman onnekkain kun viimein joku sitä hänelle antaa.. Siis yök.. Appiukkoni kuunteli vierestä, kun mummi lässytti, ettei vaari anna hänelle hellyyttä ja onneksi saa hellyyttä vauvalta.. Onko teistä ihan tervettä?
Kaikkea tapahtui ensimmäisen vuoden aikana ja anopin ja minun välit viilenivät aika lailla. Anoppi sitten kerran soitti minulle ja vuodatti, kuinka oli kuvitellut kaiken menevän ihan erilailla ja hänen saavansa hoitaa vauvaa ihan yksinkin.. Minä en vaan nähnyt mitään syytä viedä vauvaa hänelle vaan hoitamisen ilosta, koska ei ollut tarvetta. Edelleen anopillani on pakkomielle tavata lasta vähintään kerran viikossa. Tämän "pakon" olen vierittänyt mieheni niskoille. He käyvät mummia "hoitamassa" ja minä lepään sen ajan.

Mua alkoi jostain syystä säälittämään sun anoppisi. Ei sillä, että sinua syytän, mutta ihminen joka tykkää olla rakastettu, niin ei saa sitä kaipaamaansa hellyyttä ja tunnetta, niin onhan se varmasti kamalaa...

 

[narikka83]

no huh! onneksi ei olla anopin kans väleissä ettei tarvi tuomosta kestää.

laitas se tuleva mummeli ojennukseen, kohta se päättää mihin ammattiin lapsen häätyy lukea...

 

[M Y R K K Y]

Ap,musta sun tulis antaa anoppis vouhottaa.Musta tuo on söpöä.
Tilanne vois olla päinvastoinkin,eli anoppi vois olla välittämättä lainkaan.Ja lapsi ansaitsee rakastavat isovanhemmat.
Ne hän todennäköisesti tulee saamaan.

Anna toistenkin nauttia odotuksestasi.
Oma anoppi ei koskaan puhunut raskausaikana tulevasta vauvasta,me oltiin kuin mun kasvavaa mahaa ei olisikaan ollut.
Ei kysynyt koskaan vointeja,ei mitään.

Kun kerrtottiin että tyttö tulossa,ei siihenkään reagoinut.
Miehen poika oli heillä mukana sairaalassa kun tulivat ja hän totesi mulle,että Sanoin pojalle tuossa että tyttö sieltä nyt tuli.
Poika sanoi ettei se haittaa.

Siinä oli mun onnittelut ihanasta tyttövauvasta.

Itse rajat vedätte kuinka paljon saavat osallistua,etukäteen ei kannata sitä miettiä.
Jos haluavat tuhlata rahojaan,anna.

Meillä anoppi ei koskaan ole sanonut mun kuullen lapsille,että edes pitää heistä.
Musta ihanaa kun täällä jonkun anoppi hellitteli ja rakasti.

Mutta kai sitä aina kaipaa sitä mitä itsellä ei ole.

 

[hullu suku]

Minun ex- anoppini toimi samalla tavoin kuin ap:een ilmoitti myös että tyttö sieltä tulee kun hän niin tyttöä toivoo,osteli sitten vaaleanpunaisia vaatteita ja ilmoitti päättäneensä että kyllä se vaaleanpunainenkin käy tarvittaessa pojalle mutta hän kyllä tietää että tyttö sieltä tulee,samoin hän sanoi kun tyttö tulee niin tytöstä tulee sen ja sen niminen piste.
Olimme aika lähellä jo LA aikaa ja tuli mieheni syntymäpäivät,anoppi rakasti kaikkia kissanristiäisiä ja minä ilmoitin että nyt en oikeasti jaksa nyt kakkuja leipoa ja juhlia alkaa pitämään koska tosiaan on LA niin lähellä,anoppihan suutui koska aina hänen ainoalla lapsella on ollut synnttärit
Ja minä vain keksin tekosyitä kun olin kateellinen kun minun synttäreitä he ei halunneet muistaa sillä enhän ollut kuin hänen pojan puoliso.
Anoppini oli myös ostanut häkkisängystä MATKASÄNKYYN ja itkuhälyyttimeen!?!? lapselle tavaroita anoppilaan,
loppuraskaudesta alkoi sitten kyselemään jos antaisin lapsen hänelle hoitoon ja kasvatettavaksi ja sovitaan koska saisin aina vauvani kotiin,hänen oma äitinsä oli hoitanut aikoinaan hänen vauvan joten hänellä ei siis ollut sitä vauvaa koskaan joten kohtuuden nimissä minun oli nyt ymmärrettävä ja annettava oma vauvani anopille koska jokaisen anopin piti saada edes yksi vauva hoitaa,ja taas minulla sappi kiehui ja näin punaista..etenkin kun anopin ainokainen poika joka uskoi äitiään ja ei juuri vastaan osannut raukka sanoa.
Mentiin likemmäksi synnytystä niin anoppi myös lähetteli vauvalle 'terkkuja' ja kaikkea muuta outoa sanoi myös että hänelle on soitettava heti kun alkaa synnytys ja hänet saa herättää vaikka yöllä ja meidän piti vannottaa että anoppi olisi ensimmäinen kenelle ilmoitettasiin synnytyksen alkamisesta ja samoin hänen piti olla ensimmäinen kuka sai tietää kumpa tuli,vaikka selväähän se on että tyttö sieltä tulee.
Alkoi synnytys ja mies meinaa alkaa soittamaan äitilleen
(no mies oli kiletämättä hiukan nössö )
Komensin että nyt mennään ja puhelimeen ei tartuta. Lapsi syntyi ja poika tuli,anoppi ensimmäisenä kiljuu puhelimessa että tyttöhän sieltä piti tulla kun hän jo oli ostanut vaaleanpunaistakin ja samaan hengenvetoon kysyi koska pääsen pois sairaalasta sillä hän on jo hommannut vaaville tuttelia ja me pääsemme takaisin omaan kotiin kun hän ottaa vaavin ensimmäiseksi kuukaudeksi hoitoon.
Tappeluksi meni ja anoppi sai tuta ilkeältä miniältään,lapsi on ja pysyi minulla.
Tuli ristiäisten aika,mies ei olisi halunnut kastaa lasta,minä halusin ja kas kerrankin anoppi oli minun kanssa samalla puolella
Ja olisihan se pitänyt arvata miksi Lapselle kutsutaan anopin valikoimat kummit koska ne ja ne on niin rikkaita ja varmasti vauva saa sieltä hyviä lahjoja ja anopin puoleinen suku piti kokonaan kutsua ristiäisiin (vain 70 ihmistä!! ) Minun puoleltani oli tulossa vanhempani niin anoppi tokaisee että jostakin vieraista olisi nyt vähennettävä sillä hän ei jaksa niin paljon leipoa (siis sanomattakin selvää että anoppi hoiti tarjottavat.. ) ja arvatkkaa,anoppi kehtasi siis sanoa että minun vanhempani voisi tulla vaikka joskus muulloin ja pidetään ristiäiset nyt omassa perhepiirissä ja niiden kesken jotka on paljon tärkeämpiä!
Tappeluksihan ristiäisetkin siis meni, etenkin kun anopin poika taas oli anopin puolia Lapsi kastettiin,lapsen kummeiksi tuli ne minun ja mieheni valikoimat kummit vaikka miehellä olikin paha mieli kun äiti nyt suuttuu.. Mies ei siis osannut tehdä omia päätöksiä sen jälkeen kun lasta aloimme odottamaan,kaikki kysyttiin äitiltä.
vieraita oli ne ketkä me kutsuttiin vaikka anoppi kiljui vieressä...vuoden jaksoin tätä shwota ja sitten riitti,karistin pölyt siitä hullusta suvusta ja jopa eroon se idiootti yritti näppinsä työntää Oli kuulemma minun idea alkaa tekemään lasta ja olisi vähän pitänyt ajatella kun nyt kuitenkin erosimme,no kyllä siinä minusta sitä miestäkin tarvittiin kun muksua puuhattiin... nyt onnellinen lapsen kanssa ilman idiootti sukua.

 

[vieras]

Rupeat anopille pistämään vähän rajoja miehesi kanssa, muutoin tulee lopullinen räjähdys, jonka jälkeen välit menee kokonaan.

nimimerkillä kokemusta on!

 

[hullu suku]

eli meinaan vain että pistä jyrkkä stoppi nyt jo tuolle touhulle,jos miehesi vaan antaa toisesta sisään toisesta ulos niin anopillehan on annettu kuin lupa toimia näin ja vain anoppi tietää..

 

[vierailija]

HUH!! KAuheita juttuja. Minusta aloittajan pitää keskustella asia läpi miehensä kanssa, ja sen jälkeen asetatte selvät rajat yhdessä miehesi kanssa. Anoppi menee liian pitkälle! Ei tuo ole söpöä. Te päätätte miehesi kanssa kaikesta vauvaan liittyvästä. On todella tunkeilevaa mennä ostelemaan tavaratkin valmiiksi, ihan kuin vauva muuttaisi mummolaan asumaan. Mummo elää nyt jotain kadotettua äitiyttään tulevan vauvan kautta, ei ole oikein. Kun ensimmäinen lapsi syntyy, on aika vetää oman perheen rajat selvästi. Jos asiallinen rajanveto ei tehoa, on paikallaan ottaa hetkeksi ihan kunnon etäisyys, niin mummo saa miettiä itsekseen omaa asennettaan.

Jämptinä vaan!! Olen täysin samaa mieltä kanssasi.

 

[vieras]

Tuo on kyllä tosi rasittavaa Mun anoppia ei kiinnosta ollenkaan, oli ristiäistenkin aikaan sopivasti "sairaana". Siinä mielessä siis valkkaisin mieluummin jopa tuollaisen ylilyövän hössön kuin täysin tunteettoman ja kylmän ihmisen. Voitte varmasti olla varmoja, että vauvalle löytyy tarvittaessa hoitopaikkaa. Meillä anoppi ei ole viettänyt ikinä lastenlastensa kanssa aikaa ja esikoinen on sentään jo 6v.

 

[vieras]

No enpä silti olis kateellinen tuosta tilanteesta. Rajansa innostuksellakin. Turha tommosta on toivoa kellekään, perhe-elämä menee sekasin.

 

[Merengue]

Siis tosiaan huh. Nämä kaksi tarinaa ap:n ja tämän hullun suvun uhrin. Erona taitaa olla, että ap:n mies sentään on tolallaan. Kyllä meilläkin muutamia ylilyöntejä tapahtui tuossa herkässä vaiheessa. Kuopus kun on mummin ja vaarin ensimmäinen lapsenlapsi ja ainoa. Joskus olen esim. omalle äidilleni sanonut, että eihän se mun vika ole, että vaan yhden lapsen itse tekivät..siis tarkoituksella. Mieheni on onneksi jopa mua enemmän pitänyt puoliamme. Synnärillä, kun anoppi ilmoitti, että se on meidän vauva. Multa se olisi voinut mennä ohi korvien. Mutta mies sanoi painokkaasti: " Ei ole!". Onneksi nyt ei sentään kaikkia kamoja kotiinsa hankkinut. Kun on poika sen sorttinen, ettei muualla halua hoidossa olla. Sekin pistettiin tietty anopin taholta mun piikkiin. Mutta nyt tuo 6 v. osaa sen sanoa ihan itse. Kaikki on jo paljon helpompaa.