Meillä asia on ratkaistu niin että vietämme jouluaaton ehkä päivänkin ihan oman perheemme kesken.
Ensimmäisenä vuonna se tuntui tosi oudolle ja oli äärettömän syyllinen olo, mutta sitten sen ymmärsi että mikä ihme hössötys muka tää joulu on, ihan normivapaa siinä missä muutkin viikonloput. Ja ah miten vapauttavaa ja stressitöntä oli olla kerrankin IHAN RAUHASSA, miehellekin sanoin etukäteen, ett se mikä jää tekemättä ja laittamatta niin sitten vaan jää, en ala valvoo edellistä yötä siirtämällä joululiinoja tai ruokia tehdessä.
(Aiemmin vietin joulut ravaamalla yhtenä päivänä kodin, isän luona, mummojen luona, anoppilassa, haudoilla käyntiä ei edes tarvinnu miettiä, kaikkialla piti syödä ja herkutella, ja plääääääääh)
Mutta. Sinun tilanteessa, jos haluatte tuon vierailurunpan aloittaa, niin eihän tuossa ole mitään väärää. Sua vaan vituttaa kun ne on juuri ne miehen vanhemmat kun pääsevät aloittaa vierailun. Ensi vuonna sitten sun vanhemmat. Ihan sama tilanne se olis toiste päin. Sua nyt vaan itkettää kun et pärjää ilman omia vanhempiasi.