A
anoppiahdistus
Vieras
Miten te suhtautuisitte sellaiseen tilanteeseen, että kun menette anoppilaan, niin anoppi on joko laskuhumalassa tai sitten juo siinä samalla kaljaa tupakalla käydessään? Mukana on vauva, joka on vajaa 6 kuukautta ja tottakai anoppi haluaa halia ja helliä pientä.
Olenko mä jotenkin ahdasmielinen, kun mua suoraan sanoen v****taa se, että anoppi on humalassa? Että musta lapsen kanssa ei tarvi olla kännissä ja sillä siisti? Varsinkaan siis noin pienen lapsen, sittenhän on eri juttu kun lapsi on niin iso että sanoo oman mielipiteensä asiasta.
Mies on tässä nyt kahden tulen välissä, ja just eilen sanoi mulle, kun anoppilasta kotiin tultiin, että "no eihän se nyt niin kauheassa kännissä ollut". No okei, ei se nyt ihan naamat ollut, mutta ei todellakaan selväkään.
Me käydään siellä pari kertaa viikossa, lähes aina iltaisin, ja ehkä vauvan syntymän jälkeen pari kuukautta jaksoi olla meidän vierailujen ajan selvä. Sitten taas sama meininki. En edes muista koska ois viimeksi ollut selvinpäin meidän mennessä sinne.
Kun tästä asiasta alan hänelle puhumaan, niin saan kyllä niin kamalan valituksen ettei ennen ole nähty, mutta musta tuo on inhottavaa. Saiskohan keltään tsemppiä...?
Mies kun ei taida uskaltaa avata suutaan tässä asiassa, eikä appiukkokaan. Jos tästä oikein sota syttyy, niin en tiedä mitä esimerkiksi appiukko on mieltä asiasta. Voipi olla ettei mun tarvi enää sinne mennäkään...
Mutta summa summarum: mitä itse funtsisit, jos anoppi olisi kännissä ja haluaisi kuitenkin olla vauvan kanssa?
Olenko mä jotenkin ahdasmielinen, kun mua suoraan sanoen v****taa se, että anoppi on humalassa? Että musta lapsen kanssa ei tarvi olla kännissä ja sillä siisti? Varsinkaan siis noin pienen lapsen, sittenhän on eri juttu kun lapsi on niin iso että sanoo oman mielipiteensä asiasta.
Mies on tässä nyt kahden tulen välissä, ja just eilen sanoi mulle, kun anoppilasta kotiin tultiin, että "no eihän se nyt niin kauheassa kännissä ollut". No okei, ei se nyt ihan naamat ollut, mutta ei todellakaan selväkään.
Me käydään siellä pari kertaa viikossa, lähes aina iltaisin, ja ehkä vauvan syntymän jälkeen pari kuukautta jaksoi olla meidän vierailujen ajan selvä. Sitten taas sama meininki. En edes muista koska ois viimeksi ollut selvinpäin meidän mennessä sinne.
Kun tästä asiasta alan hänelle puhumaan, niin saan kyllä niin kamalan valituksen ettei ennen ole nähty, mutta musta tuo on inhottavaa. Saiskohan keltään tsemppiä...?
Mies kun ei taida uskaltaa avata suutaan tässä asiassa, eikä appiukkokaan. Jos tästä oikein sota syttyy, niin en tiedä mitä esimerkiksi appiukko on mieltä asiasta. Voipi olla ettei mun tarvi enää sinne mennäkään...
Mutta summa summarum: mitä itse funtsisit, jos anoppi olisi kännissä ja haluaisi kuitenkin olla vauvan kanssa?