appi ja alkoholi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kp

Vieras
mieheni vanhemmat ovat tulossa muutaman viikon kuluttua meille viikoksi (!) kylään. ongelmana on, että mieheni isä ei hallitse alkoholin käyttöä. hän ei kännää niinkuin yleensä mielletään, vaan appi juo _koko ajan_, ja aina on muka hyvä syy juoda. ruuan kanssa, aterioiden välissä, lounaalla, päivällisellä, ennen nukkumaan menoa.. tuntuu kuin hän olisi aina juopuneena, naama on punakka ja puheääni ei pysy normaaleissa volyymeissä. alkoholi tulee kuitenkin tasaisena virtana, että ei promillet ihan kauheisiin lukemiin (kai) nouse. joskus kyttäsin, päivässä menee n.4> annosta alkoholia, useimmiten paljonkin enemmän kuin tuo 4.

ongelma on siis se, että nyt olemme saaneet tarpeeksi. tai olemme kyllästyneet tähän jo pitkän aikaa sitten, mutta nyt olen raskaana, ja la on tämän vuoden lopulla. en todella halua kasvattaa lastani siten, että toinen isoisä on aina hiprakassa. olemme mieheni kanssa puhuneet tästä usein hänen vanhempien kanssaan, ja lupauksia on tehty, mutta missään se ei näy. anoppi sulkee silmänsä tältä, ja appi ei kai sitten välitä pojastaan eikä minusta, saati itsestään.

nyt olen siis päättänyt, että tällä vierailulla jos ei appi pysy erossa alkoholista pyynnöistä huolimatta, ei hänellä ole mitään oikeuksia tavata lapsenlastaan. olenko liian niuho tai suojelevainen? itse kun olin pieni, tätini oli tällainen tapajuoppo. ei muka juonut, mutta silti päivässä kumosi useammankin kaljan/viinilasillisen. muistan vieläkin miten pelottavaa se oli kun ei ymmärtänyt miksi täti käyttäytyy niin oudosti; en halua lapselleni samoja muistoja.
 
mun isäni on samanlainen. kuitenkin kun tämä lapsi maailmaan pullahtaa niin saa kyllä tavata laspenlastaan, ei epäilystäkään. ehkä pieni ihmisen alku saa viimeistään ymmärtämään että elämässä on tärkeämpääkin kuin viina.
 
Kuulostaa niin tutulta... Mun appiukko on kans AINA maistissa... Me kun käydään heillä, niin me mennään sinne jo aamulla ennen klo 9, niin on jopa toiveita, ettei siellä olla aivan kaatokunnossa... Me on yritetty niin hyvällä kuin pahallakin, mutta mikään ei tehoa... =S
 
toivottavasti! koska jos yhä viina menee lapsenlapsen edelle, niin silloin on kyllä todella suuri ongelma. mutta jos näin käy, eli yhä viinan lotraus jatkuu, niin olenko ihan kamala jos kiellän tapaamiset? en vaan kestä ajatusta esim yhteisestä joulunvietosta tai lapsen syntymäpäivistä, jos tää appi ois juopuneena siellä.
 
et mun mielestä..jos katsot että seura ei ole lapselles hyväksi niin sitten se on niin! vois ehkä appi oppia sen myötä että olisi selvinpäin jotta saa tavata vauvaa..
jos ei jätä hetkeksikään lasta juopon lähelle tms ja ilmaisee asian hyvin selvästi niin siinä luulis jo vähän alkavan hävettää ja itekkin tajuavan että on niin juoppo ettei edes omaa lastenlasta uskalleta päästää lähelle tai yksin apen/isän kanssa. helveten juopot, toivottavasti itestäni ei tuu samanlainen joskus :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja kp:
toivottavasti! koska jos yhä viina menee lapsenlapsen edelle, niin silloin on kyllä todella suuri ongelma. mutta jos näin käy, eli yhä viinan lotraus jatkuu, niin olenko ihan kamala jos kiellän tapaamiset? en vaan kestä ajatusta esim yhteisestä joulunvietosta tai lapsen syntymäpäivistä, jos tää appi ois juopuneena siellä.

Sinulla ja miehelläsi on ilman muuta lupa päättää, miten teillä käyttäydytään. Voit suoraan sanoa apellesi, että teillä ei juoda yhtään. Jos ei voi olla juomatta, saa pysyä kotonaan. Samoin sanoisin lapsen syntymäpäivien kohdalla. Kylässä kävisin joskus lapsen kanssa, mutta en viitsisi juoppoa pitkään katsella.

Joulun viettoa yhdessä en edes harkitsisi. Et kai sinäkään?!
 
Tiedän tunteen... Mun isäni oli kova juomaan mun lapsuudessa (tai ehkä se oli juuri tollasta kuvaamaasi "tissuttelua" ). Olen itse tosi allerginen kaikelle juomiselle jossa on lapsia lähellä! Muistan kuinka se oli lapsena pelottavaa, kun toinen ei ollut oma itsensä, muttei oikein itse tiennyt että miksi... :/ No, isäni on vanhemmiten vähentänyt juomistaan (ihme ja kumma) ja on kyllä nähnyt lapsen lapsiaan.

Tämän hetkinen ongelma on exappiukko! Hän jäi reilu vuosi sitten työttömäksi ja sen jälkeen on viinakset maistuneet! Exäni asuu tällä hetkellä vanhemmillaan ja ottaa lapsia sinne joka toiseksi viikonlopuksi ja aina saan olla huolissani onko appi juonut... :kieh: Anoppi tietysti katselee toiseen suuntaan, eikä ole huomaavinaan koko ongelmaa...

Yhtenä juhannuksena oltiin heidän mökillään ja appi heitteli meidän 1-vuotiasta rantakalliolla ilmaan tukevassa humalassa... Kävin vihaisena hakemassa tytön pois ennen kuin ehtii sattumaan mitään ja appi haukkui mut puolen suvun edessä "typeräksi hempukaksi joka ei osaa pitää lasten kanssa hauskaa"... :laugh: No jos se tarkottaa muksujen pään halkomista huppelispäissään, niin en varmaan osaa niin... :whistle:

Pari kertaa appi on ollut meillä lapsenvahtina ja kun olen palannut asioiltani olen löytänyt ukon täältä lonkeroa vetämästä (on käynyt lasten kanssa kaupassa). Nyt ostinkin alkometrin! :D Ukolla ei oo sisään tulemista ennen kun siihen puhaltaa!!! Noihin kyläilyviikonloppuihin pitää vielä joku juttu keksiä...
 
Jaah.. Vai että juo Appesi kokonaista 4 annosta päivässä.. riippuu annoskoosta, mutta ei se vielä maailmaa saati miestä kaada. Voipi olla jopa mukavampi mies kun on hieman tuiskussa?

Itse vierastan vain ja ainoastaan niitä joiden personaalisuus muttuu negatiiviseksi ja alkavat rähjätä ja riidellä kännissä.

hieman kärjistäen seuraava esimerkki viime päivien lehdistä:
Pekka Herlin hörppäsi sen 4 GinTonicin verran yleensä tunnissa, mutta kasvatti silti 5 lasta, johti Koneesta yhden suurimman liikeyrityksen suomessa ikinä, hoiti vielä maatilan ja ehti käydä purjetimassa maailman merillä. Otetaan siitä mallia eikä nipoteta jos joku ottaa ruoan kanssa mannereurooopan tapaan vähän viintä ;-)

 
Mun isoisäni alkoholisoitui elämänsä loppumetreillä isoäidin kuoltua. Emme rankaisseet häntä siitä, aikuinen ihminen kun oli. Hän sai asua perheen keskellä elämänsä loppuun asti. Emme edes kieltäneet sitä alkoa häneltä, vaan veimme sitä hänelle, kun hän ei itse päässyt sitä hakemaan.

Hän ei muuttunut väkivaltaiseksi tai muutenkaan kovin erikoiseksi alkoholia nautittuaan. Sai vähän paremman fiiliksen vaan päälle. Varmaan olisi elänyt pitempään ilman, mutta isoäidin kuoltua luulimme mekin, että meidän seuramme riittää korvaamaan vuosikymmenten aikaisen kumppanin. Yksin hän ei koskaan ollut, arvokkaasti sai elää loppuun saakka. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään kieltää lastenlastenlasten käyntejä alkoholin takia tms.

Elämä on. Armoa voi osoittaa kanssaihmisille. En jättäisi alkoholistille lasta hoitoon, mutta en tapaamista estäisi. Tietysti asia erikseen, jos ihminen muuttuu jotenkin haitalliseksi toisille tai itselleen. Itse en juo. Isoisäni hautajaisissa lapseni lauloivat hänelle ja tuntui, että lämpimiä muistoja jäi. Leinon Aurinkolaulua mieluusti tässä lainaisin, mutta tuntuu, että monilta menisi pointti sivu suun.
 

Yhteistyössä