appiukko... Miksi piti löytää mukava anoppi, mutta appiukko onkin täys kaheli..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tiiru"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tiiru"

Vieras
Kaikki alkoi vuoden alusta kun pyysin appiukolta apua poikansa suhteen jne... Oli hitusen holtitonta ja vastuutonta käytöstä jatkunut jonkun aikaa ja ajattelin, että hei. Ehkäpä appi voisi asioihin vaikuttaa ja kerroin tilanteen ja toiveen, että voisiko millään puhua pojalleen.

Miehellä oli jonkinlainen romahdus/masennus milloin mikään ei kiinnostanut, ei avun hakeminen, ei osallistunut perus elämän kustannuksiin (vuokra/kauppa jne.) oli pahoillaan siitä että minä häntä autoin jne.

Noniin!

Kaikki kääntyikin minun viakseni. Miksi poika oli tehnyt ja niin ja jättänyt asiat tekemättä, kaikki oli minun vikaani. (Olemme saaneet miehen kanssa asiat selvitettyä ja kadun syvästi, että mihinkään tekemisiin lähdin hänen isänsä kanssa.)

Nyt se laittelee miehelleni minua loukkaavia viestejä milloin mistäkin syystä.. Pari viikkoa sitten emme kerenneet mennä miehen äidin mökille leikkaamaan nurmikkoa kun hänen isänsä käski meitä (ei pyytänyt). Joten tämä mummeli oli yksikseen mennyt nurmikkoa leikkaamaan ja työntänyt kätensä pyörivään leikkuuterään, oli putsannut ruohoa leikkurista.

Nyt appi on kääntänyt tämän minun syykseni "Kun se puolisosi ei suostunut tarjoamaan kyytiä sinne mökille niin seuraukset olivat näinkin vakavat!" WHAT?!?!? Kävimme tapahtuman jälkeen järkyttyneinä leikkaamassa nurmen/tyhjentämässä veneen.. Ja siis tuo syyttely tapahtui tämän meidän palveluksen jälkeen...

Tänään olen Helinä Keiju apen mielestä. Hain miehen toiselta mökiltä kotiin koska meillä oli tänään asunnon näyttö, huomenna uusi ja lauantaina synttärijuhlat (minun sukuni) ja miehellä työhaastattelu maanantaina.

Mie on tällä toisella mökillä tekemässä remonttia joka kestää vielä parisen viikkoa. Ja minä menin keskiviikko iltana tälle mökille miestä tervehtimään koska minulla oli nyt pari vapaapäivää ja muutenkin oli asiaa siihen kaupunkiin. Ja mies luonnollisesti lähti torstaina kyydissäni meidän koti kaupunkiimme ettei hänen tarvitsisi bussissa viettää puolta päivää.

Tämä mökki on siis apen naisytävän mökki ja appi oli järjestänyt pojalleen töitä sieltä. Mutta nyt kun hän kuuli, että minä olin siellä vieraillut nosti hän älämölön. "Nyt hommat seisoo, hänen arvokas vapaa-aikansa menee nyt tästä asiasta murehtimiseen. Hyvää hyvyyttäni yritin asiat järjestää niin, että saat töitä joksikin aikaa ja heti se sinun puolisosi on sabotoimassa suunnitelmaamme". "Nyt sinne mökille pitää vaihdattaa lukot, piilottaa vaimet uuteen paikkaan plaaplaaplaa". Sitten hän laittoi viestin miehelleni, että" Selvitin asian niin hyvin kuin pystyin tälle naisytävälleni, ettei vika ole todellakaan sinussa miksi asiat nyt viivästyy, että koitahan hoitaa itsesi sinne ensi viikolla". MIes laittoi viestin takaisin isälleen, että "kenenkäs vika asia sitten oli?"

Vastauksesi tuli " No helinä keijun, mitäs luulet. Se tuli sinne ajaen useamman sata kilometriä eikä ilkeyttään voinut yhtä reppua hakea meiltä ja viedä sitä veljellesi plaaplaaplaa".. Aivan ukomatonta tekstiä ja niin epäjohdonmukaista!

Mies laittoi viestiä sitten suoraan tälle isänsä naisytävälle, selvitti tilanteen ja kaikki ok. Ei vastaa isälleen enää mistään mitään vaan asioi jatkossakin suoraan tämän naisytävän kanssa...

Mutta minkälainen ihminen kohtelee toista tällä tavalla??? Olen kyllä todella loukkaantuntu, pitäisi antaa olla vaan, mutta sisällä kiehuu nämä jatkuvat solvaukset. Olen ollut mielisairas lapsiraukka, valehtelija, selkään puukottaja, olen muka lainannut häneltä rahaa (en ole!), olen kiittämätön ym ym. Komentelen vain miestäni.. Mitä muuta vielä, noh ihan mihin mielikuvitus vain riittää. Ja tätä paskaa puhuu kaikille. Mieheni siskolle, miehelleni, miehen äidille.. Kaikki sanoo minulle, että älä välitä, se mies ei ihan täysillä kierroksilla käy..

Toimittajan retku se ukko on. Jättäisi minut rauhaan.
 
Mitä tapahtuisikaan, jos ihan suoraan ko ihmiselle sanoisit, että ei enää puutu sun asioihin, etkä halua olla missään tekemisissä.
Varmaan kirjoittaisi paikallislehden yleisöpalstalle kuinka kamalia minät voivat ollakkaan :eek:
 
Taitaa vain olla enemmän hankalia anoppeja, kun ei vertaistukea tule... Vaikka ihan samahan se on, onko kyseessä kuka sukulainen.

Onneksi miehesi tukee sinua ja muu suku tietää mikä appesi on.

Meillä "käskyt" tulevat kiertoteitse, ei edes suoraan meille vaikka useimmiten me juuri menemme avuksi. Anopin äiti vahtii, "neuvoo" ja haukkuu tekemiset vieressä.
 
Siis kyllä olen sanonut suoraan hänelle monesti missä mennään ja jättää minut rauhaan. Viimeksi sanoin nostavani herjaussyytteen jos hän ei lopeta. Siitähän hän innostui. Kävi syyttelemään minua häiriköksi ja viestit oli sitä luokkaa sen häirintä jutun jälkeen, että "minä olen pyytänyt sinua lopettaamaan yhteydenpidon" plaa plaa. Hänen naisytävänsä on psykiatri vielä kaiken lisäksi. Aivan uskomatonta, tänään noi keiju loukkaukset ja minun syyllistämiset on jatkuneet. Minun vikani kun mökkihommat nyt seisoo.. Mies soitti hänelle ja sanoi aivan selkeästi, että "tajuatko, nyt nuo keiju jutut saa luvan riittää, tajuatko!? Tajuatko minkälaista henkistä väkivaltaa nuo edustavat!?" Ukko oli vaan, että "Mutta kun se mökki...." Ja sitten kävi puhumaan tyyliin jostain kameroista..
 
Eihän noissa sen jutuissa ole päätä eikä häntää. Viittaisin kintaalla tuollaiselle, enkä olisi tekemisissä. Jos oma isäni tekisi tuollaista puolisolleni, ilmoittaisin, että mikäli vielä jatkaa, vien asian poliisille. Ei tuollaista pidä hyväksyä edes omilta vanhemmiltaan.
 
Ainoa keino on, ettei ole yhtään missään tekemisissä ja mielellään vaihtaa salaisen puhelinnumeronkin ja osoitteen. Jos kuitenkin on pakko olla tekemisissä, niin itse säilyttäisin todisteet ja nostaisin syytteen, tosin sairaan ihmisen kanssa se on yhtä tyhjän kanssa, koska hän ei tee mielestään mitään väärää. Vastaavaa on tullut niskaan roppakaupalla ja ainoa toimiva keino on pysyä kaukana. Voimia. :hug:
 
Kiitos teille tästä tuesta! Sian juteltua apen ex-vaimon kanssa ja kyllä, kyse on pahasta narsismista. En ota enää niin raskaasti kun tiedän, etten ole ainoa kenelle hän kiusaa tekee. En ole ainoa uhri, samalla tavlla kiusaa muitakin lapsia ja heidän puolisoitaan. Otan heidänkin vinkistä vaarin, että älä huomioi millään tavalla.
 
Kuulostaapa tutulta.. Oma appiukkoni on aina ollut "vähän" outo, osaa kyllä välillä olla ihan mukavakin mutta kyllä se taas seuraavalla kerralla sitten kostautuu kaksinkertaisesti se edellinen mukava kerta.

Ennen kun appiukko oli ikinä edes nähnyt minua (asuimme tuolloin toisella puolella maata) mieheni sitten iloisena kertoi isälleen että on tavannut minut ja muutamme yhteen niin mitäpä isä siihen sanomaan? onnitteliko kenties? No ei tietenkään, haukkui minut pataluhaksi ja kertoi kuinka olen mieheni pahin erehdys ikinä ja hän ei käsitä kuinka mies on noin haksahtanut. Ja tämä siis näkemättä tai muuten tietämättä minusta yhtään mitään.

Tuon jälkeen olemme asuneet hetken appiukon luona, todellakin hetken vaikka tarkoitus oli että rakennamme talon samaan pihapiiriin (voi luoja kuinka kiitän onneani ja vaikka mitä jumalia joka päivä että niin ei tapahtunut!), se oli niin vikatikki kuin vain mikään voi olla, appiukko haukkui minua tasan jokaiselle tutulle ja vähemmänkin tutulle selkäni takana, naaman edessä oli aina niin mukavaa. Onneksi muut ihmiset tajusivat että ei nyt ihan kaikki roskan puhumiset voi pitää paikkaansa.

Nykyään välimme ovat aika hyvät vaikka asummekin samassa kaupungissa, näemme viikottain ja yritän aina olla viileän asiallinen häntä kohtaan, käyttäytyy hän sitten miten tahansa. En enää välitä lainkaan omasta puolestani hänen piikittelyistään, toisesta sisään ja toisesta ulos on mentaliteettini. Ainoa mikä häiritsee ja minkä takia en halua appiukon olevan esim lapsiemme kanssa keskenään on se, että nykyään hän myös vähättelee miestäni minkä kerkiää, siis lapsillekin.

Ei noille vanhoille jääräpäille mikään mikä sanoo tehoa lainkaan, eli tosiaan ainoa tapa selvitä appiukosta on vain olla noteeraamatta asiaa, aivan turha sanoa mitään "ei noin saa sanoa" tai "lopeta tuo", ei se kuitenkaan auta. Valitettavasti.

Otan osaa että sinullakin on tuollainen appiukko, kuulosti hyvin paljon omaltani paitsi että omallani ei nykyään enää ole naisystävää (koska kukaan täysjärkinen nainen ei häntä kestä hetkeä kauempaa), muuten olisi voinut olla kyse omastani
 
No johan on, näitä on enemmänkin :/.

Onneksi tuollaiset osaa jättää omaan arvoonsa siinä vaiheessa kun asioiden todellinen laita selviää. Hurjaahan se on apen lapsillekkin myöntää ja huomata millainen oma isä on, mutta kyllä ne sen nyt ainakin tietävät. Olen miehelle kiukutellut ihan suotta ja olen luullut sitä yli-ihmiseksi suunnilleen, että kyllä hän sen ukon saa pistettyä aisoihin.. Mutta näin ei tule tapahtumaan sanoi mies sille mitä ja tämä asia ei sen enmpää hierrä mieheni ja minun välejä.

Appi ei tule olemaan koskaan tervetullut meille, siitä pidän huolen. MUtta toisaalta, se ei edes ukaltaisi. Ei uskalla vastata puhelimeen, laittelee vain sähköposti viestejä, facebookissa, tekstareissa ja jos asian ottaa puhelimessa esille niin lyö luurit korvaan..

Nyt selvisi että oli saanut potkut edellisestä työpaikasta. Tosin oli ilmoittanut kaikille ottaneensa lopputilin ja saaneensa vuoden palkat ja sun muut tilpehöörit päälle....

Ja mitä hänen naiseensa tulee, ollaan mieheni sikon ja äidin kanssa sitä mieltä että appi on joku "projektiluontoinen" juttu hänen naisytävälleen, on psykiatri kuitenkin. KIva kun on "töitä" kotonakin :D
 
Ethän sinä oikeastaan ole löytänyt anoppia, eikö hän ole parisuhteen sivutuote, kuuluu ns pakettiin, joten sitä kautta appikin tulee siinä samassa rytäkässä. Muuten en ota kenenkään kaheliuteen kantaa.
 

Similar threads

Yhteistyössä