APUA! 18-vuotiaan lapseni UNIONGELMIIN?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gabriella.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tulipa kurja olo nuoren puolesta :( Kuulostaa niin tutulta mitä mulle kävi kun muutin omaan kämppääni nuorempana. Oli paljon asioita ja muutoksia elämässä, hyviäkin. Mutta se kaikki kai laukaisi minussa ahdistuksen, masennuksen ja paniikkihäiriön ja juuri nuo unettomuusongelmat! Se oli ihan kauheaa aikaa. Väsytti ja olisin halunnut nukkua mutta aina kun olin vajoamassa uneen, säpsähdin hereille, en vaan yksinkertaisesti pystynyt nukkumaan. Sitten sain nukahtamislääkkeet jotka auttoi pääsemään uneen.
Mut masennus ja muut oireet ei helpottaneet ja mun unirytmi meni ihan sekaisin. Niistä kärsin edelleen vuosien jälkeen.

Muuttiko lapsi omaan kämppään vastikään? Onko siis tuore juttu toi että lähti pois kotoa? Se on jo iso stressitekijä ja jos on vielä muuta painolastia niin mä veikkaan että on sairastunut masennukseen. Vaikka saisikin siihen apua ja lääkkeet niin ne yksistään ei välttämättä tuohon rytmiin vaikuta.

Ja koska se uni on kuitenkin tärkeää ettei olo mene pahemmaksi niin mun mielestä sen lapsen kannattaisi mennä silloin nukkumaan kun nukuttaa eli vaikka todella aikaisin illalla! Mitä oikeesti väliä sillä lopulta on mihin aikaan nukkuu, kunhan nyt saisi ensin nukuttua vaikka ne rytmit olis kuinka pielessä?! Ensin sitä unta ja sitten miettimään rytmin siirtämistä.

Mulla muuten on ollut tuota rytmin kanssa kamppailua vuositolkulla. Mua alkaa väsyttämään tosi aikain illasta ja jos en pääse just silloin nukkumaan (kuten en päässyt kun lapset oli pieniä) niin mun "uniaika" siirtyi ja valvoinkin pitkälle yöhön ja nukuin pitkälle päivään. Ei kiva.

Nyt on mennyt kuukausia niin että oon valvonut koko yön, nukkunut neljään tai kuuteen illalla ja taas valvonut yön tai sitten jopa seuraavan päivän putkeen. Eli mulla on ollut sellainen rytmi että olen nukkunut joka toisena päivänä. Lopulta joku napsahti, en tiedä johtuiko antibioottikuurista joka väsytti ja pääsin ennen kymmentä nukkumaan ja aamulla ylös 8-9 aikaan. Mut tosiaan, jos en pääse illalla nukkumaan pian siihen aikaan kun väsymys iskee, piristyn, mun unensaanti ja halu nukkumaanmenoon siirtyy ja sitten mä taas valvon.

Että tässä tilanteessa kehottaisin nyt kuuntelemaan kropan vaatimuksia. Jos nukuttaa niin nukkuu, viis mitä kello näyttää. Voipi olla kyse masennuksesta josta on aiheutunut viivästynyt unirytmi.

Onko lapsesi opiskelemassa tai töissä? Oletan että opiskelemassa ja nyt olis joululoma eikö? Antakaa lapsen nukkua ilman herättelyä tai voivottelua että voi voi kun nukut myöhään ja blaa blaa, sellainen syyllistäminen vain pahentaa. Elkää herättäkö vaikka kello näyttäis mitä! Ihminen sekoaa helpoiten unenpuutteesta joten se uni on nyt mielenterveyden kannalta se A ja O.

Kiitos tästä! :) ei oo koulussa tai töissä, mut juuri nyt yrittää samaan aikaan noita opiskelupulmia ratkoa...
 
[QUOTE="Vieras.";29379976]Psykiatrisella osastolla hoidetaan myös tuollaista unettomuutta.
Sen taustalla on aina jotain.
Kerroit ahdistuneisuudesta ym tuntemuksista.
Ei kukaan viihdy tyhjässä kodissa, mieti vähän.
Ei muuteta jos ei mitään ole.
Miksi ei voinut asua kotona?
Käykö töissä , koulussa?[/QUOTE]

Ei halunnut enää asua kotona ja ei käy töissä, mutta etsii opiskelu paikkaa ja miettii mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.. ja monihan alottaa tyhjästä kodista, se on aivan normaalia. Ei kaikki saa sitä sisustettua hetkessä.
 
No masentuneisuutta hänellä on ollut kanssa jonkin aikaa mutta ei ole kokenut nyt oloaan masentuneeksi vaan ihan ookooksi ja ei myöskään mikään muu silleen painaisi... tosin vatsan ja rakon toiminta hänellä on ihan sekaisin, kun ei saa nukutuksi...

Tuota melatoonia on popsinut ennen ja se ei enää tehoa. Se oli ihan nimellä melatooni ja just sitä reseptivapaata jota sai apteekista.

Ensi oireena yleensä taas alkavasta pahemmasta masennuskaudesta on just toi unettomuus. Joten toivon että lääkäriin menette.
 
Vvierss, älä viitsi kylvää ihmisille aiheetonta pelkoa. Kukaan ei mene psykoosiin pelkästä unettomuudesta, vaan siihen tarvitaan muitakin "ominaisuuksia". Mietin vain niitä, jotka haun kautta eksyvät tähän keskusteluun hakemaan vertaistukea unettomuudesta, että älkää turhaan ahdistuko tuosta kommentista.

Mutta ap:lle, veisin nuoren lääkäriin ja vaatisin hoitoa asiaan. Subjektiivinen kärsimys on tuossa tilanteessa aivan hirveä :(
 
Ensin pitää saada itsensä terveeksi.
Ja koti kuntoon.
Ei tuossa kunnossa pysty opiskelemaan yhtään mitään. Pää hajoo lopullisesti.
Lapsi hoitoon kiirreellisesti.
Ota apu vastaan.
 
[QUOTE="pirre";29380004]Näin sivusta tilannetta seuratessani ei valitettavasti vaikuta siltä, että pystyt tuossa mielentilassa nuortasi auttamaan.. Itse äitinä veisin lapseni/nuoreni kyllä välittömästi lääkäriin.[/QUOTE]

Mä sanoin jo, et poistu. Mun mielentila on kuule aivan hyvä. :)
 
Ensi oireena yleensä taas alkavasta pahemmasta masennuskaudesta on just toi unettomuus. Joten toivon että lääkäriin menette.

Mut miten hänellä vois enää olla alkamassa pahempi masennuskausi jos ei oo asioita mitkä häntä enää niin ikään masentais... elämän just pitäis olla muuttumassa paremmaks ja hyväks! näin hän itsekin sanoi. Kun muutti.
 
Vvierss, älä viitsi kylvää ihmisille aiheetonta pelkoa. Kukaan ei mene psykoosiin pelkästä unettomuudesta, vaan siihen tarvitaan muitakin "ominaisuuksia". Mietin vain niitä, jotka haun kautta eksyvät tähän keskusteluun hakemaan vertaistukea unettomuudesta, että älkää turhaan ahdistuko tuosta kommentista.

Mutta ap:lle, veisin nuoren lääkäriin ja vaatisin hoitoa asiaan. Subjektiivinen kärsimys on tuossa tilanteessa aivan hirveä :(

Kyllä tässä on lääkäriin kohta mentäväkin tai ei tiedä mitä tapahtuu... sairastuuko lapsi pahasti vai elvytetäänkö häntä kohta kun hän ei nuku.!
 
Mutta tässä välissä päivää mun täytyy tehdä muuta, palaan myöhemmin takaisin ja yritän saada lapsen rentoutuneeksi ja hänen olonsa mahdollisimman hyväksi jotta saisi nukuttua. Kyllä se tänään uni voi tullakin kun ollu aamuyöstä lähtien hereillä tai koittanut pitää itsensä siis hereillä jotta saisi santsattua tämän päivän yöhön ja uneen... välillä kyllä torkahteli siinä välissä mut yritti pitää itsensä väkisillä hereillä jotta saisi nukuttua tänään. Huominen onkin erijuttu...

ja sitten koitamme ottaa unettomuudesta netistä kaikkea selvää ja vinkkejä millä saamme tämän hirveän olotilan torjuttua ja lapsen nukkumaan niin kuin pitääkin!
 
Ei lapsi voi myöntää kaikkea itselleen.eikä edes itsekään ymmärrä. Paha masennus päällä.
Pitäisi ja pitäisi, ei elämä aina mee niin.
Miksi lapsi muutti, mikä ajoi siihen tilaan??
Hoitoon kiirreellisesti.
Miksi äidille ei kelpaa tämä.
Ei ole poppakonsteja parantumiseen.
 
Täällä toinen uneton ja ollut sitä koko ikäni. On jaksoja, jolloin nukun huonosti ja jaksoja, että nukun hyvin.

Yksi tärkein apuni unettomuuteen on se, etten pakota itseäni nukkumaan. Jos en saa unta nousen sängystä ja puuhailen kaikkea sellaista, mikä alkaa rentouttamaan ja väsyttämään. Pääasia, etten mieti miksi en saa unta. Se on pahinta kaikesta, millä pitää itsensä varmasti hereillä- siis odottamalla ja pakottamalla. Ja koska nuorellasi ei ole minnekään menoa hänen valvomisensa ei haittaa seuraavana päivänä, vaan hän voi ottaa löysästi. Päivänokoset eivät ole huono idea, mutta minulla se on maksimissaan 15 minuuttia. Siitä ylittäessäni on yöunet menetetty.

Reagoin kaamokseen ja valvon öitä talvisaikaan enemmän kuin kesäaikaan. PImeys tekee minut laiskaksi, mutta kirkasvalo auttaa aamuisin heräämään kunnolla. Ja kun olen enemmän hereillä, myös teen enemmän ja keho väsyy päiväsaikaan. Voisiko nuoresi käyttää kirkasvaloa ja ehkä saada vastuulleen ruumillisesti raskaampia kotihommia, jolloin hänen kehonsa väsyy luonnollisella tavalla?

Juon öisin kamomillateetä, jonka uskotaan auttavan unettomuuteen. Vastaavia luontaistuotteita on muitakin ja joskus pelkkä uskokin riittää niihin ;)

Sinun huolesi asiasta pahentaa tilannetta. Toivon mukaan et näytä sitä, koska se lisää nuorellasi pelkoa onko jokin oikeastikin hänessä pielessä. Minusta kun tilanne ei ole vielä hirveän vakavaa, vaan pitäisi kuitenkin muistaa että nuoret myös jaksavat eri tavoin. Se, että joku sukulaisesi on kuollut aivoinfarktiin ei ole yhteydessä unettomuuteen. Älä missään nimessä ala yhdistelemään asioita tunnepohjalta, koska ahdistuksesi tarttaa myös lapseesi.
 
Mut miten hänellä vois enää olla alkamassa pahempi masennuskausi jos ei oo asioita mitkä häntä enää niin ikään masentais... elämän just pitäis olla muuttumassa paremmaks ja hyväks! näin hän itsekin sanoi. Kun muutti.

Masennus on siitä kavala sairaus, että se ei vaadi mitään vastoinkäymisiä välttämättä puhjetakseen. Siihen saattaa riittää joku positiivinenkin elämän muutos. Tuleehan joskus naisillekin synnytyksen jälkeinen masennus tai raskausajan masennus. Joskus joku opiskelija saattaa masentua kun valmistuu.
 
Ei kukaan viihdy tyhjässä kodissa, mieti vähän.
Ei muuteta jos ei mitään ole.
Miksi ei voinut asua kotona?
Käykö töissä , koulussa?"""


HYviä kysymyksiä nuo. Toki huonekalut täytyy olla ja perustavarat, jos kotoa muuttaa. Tyhjässä asunnossa pelkälllä patjalla ei varmaan uni tule.
Nyt varmaankin jo niin väsynyt, ettei osaa nukkua ja fyysisiäkin oireita, hermosto reistailee.
Lääkäriin ja alkuun unitabletit, ja unirytmi kuntoon.
 
Jos lasta on nukuttunut kuuden jälkeen illalla niin silloin olisi pitänyt mennä nukkumaan. Omaa kehoaan pitää kuunnella. Lapsellasi ei välttämättä ole samanlainen rytmi kuin vanhemmilla. Ja kun se ns. "uniaika" eli oma nukahtamisen mahdollistava hetki menee ohi, niin silloin sitä ei saa enää takas ja se unirytmi häiriintyy.
Ei se maailmaa kaada, jos aamulla herää ennen kuutta vaik muu perhe vetelisikin vielä sikeitä.
 
Kuulostaa, että todellinen ongelma on järkkyneessä mielenterveydessä, jonka luonnollista seurausta on unihäiriö. Lähtisin selvittelemään tilannetta mielenterveystoimistosta, enkä tuojottaisi pelkää nukkumisongelmaa.
 
Mut miten hänellä vois enää olla alkamassa pahempi masennuskausi jos ei oo asioita mitkä häntä enää niin ikään masentais... elämän just pitäis olla muuttumassa paremmaks ja hyväks! näin hän itsekin sanoi. Kun muutti.

Menneisyyttään ei pääse pakoon. Usein mielialaoireet palaavat/uusiutuvat juuri kun on elämäntilanne selkiytynyt ja on myös mielen käsittelylle aikaa. Mielenterveystoimistoon siis!

(ps. joskus nuoren ongelmien taustalla voi olla liian tungetteleva vanhempi.)
 
Mut miten hänellä vois enää olla alkamassa pahempi masennuskausi jos ei oo asioita mitkä häntä enää niin ikään masentais... elämän just pitäis olla muuttumassa paremmaks ja hyväks! näin hän itsekin sanoi. Kun muutti.

Masennus voi tulla/pahentua vaikka kaikki olisi aivan täydellisesti. Itsellä unettomuus oli pahemman masennuskauden alkua ja ongelmat nukkumisen kanssa (liikaa tai liian vähän) on aina liittynyt mielentilaan.
 
Ja lisäksi kenenkään ei tarvitse tyhjään kotiin muuttaa. Sosiaalitoimistosta saa tukea, niin elämiseen, tarvittaviin huonekaluihin ja vaikka lääkkeisiinkin jos niitä tarvitsee.
 
Itse en tyttö lasta äitinä päästäisi asumaan tyhjään kotiin. Unelmat särkyy ja masentaa.
Ei kaikkea tarvi ostaa uutena.
Koti pitää näyttää kodilta.
Kun elämä on muutenkin täynnä epätietoisuutta niin miksi silloin juuri pitää muuttaa kauas kotoa??

Miksi tyttö ei viihtynyt kotona?
 

Yhteistyössä