G
Gabriella.
Vieras
Tulipa kurja olo nuoren puolestaKuulostaa niin tutulta mitä mulle kävi kun muutin omaan kämppääni nuorempana. Oli paljon asioita ja muutoksia elämässä, hyviäkin. Mutta se kaikki kai laukaisi minussa ahdistuksen, masennuksen ja paniikkihäiriön ja juuri nuo unettomuusongelmat! Se oli ihan kauheaa aikaa. Väsytti ja olisin halunnut nukkua mutta aina kun olin vajoamassa uneen, säpsähdin hereille, en vaan yksinkertaisesti pystynyt nukkumaan. Sitten sain nukahtamislääkkeet jotka auttoi pääsemään uneen.
Mut masennus ja muut oireet ei helpottaneet ja mun unirytmi meni ihan sekaisin. Niistä kärsin edelleen vuosien jälkeen.
Muuttiko lapsi omaan kämppään vastikään? Onko siis tuore juttu toi että lähti pois kotoa? Se on jo iso stressitekijä ja jos on vielä muuta painolastia niin mä veikkaan että on sairastunut masennukseen. Vaikka saisikin siihen apua ja lääkkeet niin ne yksistään ei välttämättä tuohon rytmiin vaikuta.
Ja koska se uni on kuitenkin tärkeää ettei olo mene pahemmaksi niin mun mielestä sen lapsen kannattaisi mennä silloin nukkumaan kun nukuttaa eli vaikka todella aikaisin illalla! Mitä oikeesti väliä sillä lopulta on mihin aikaan nukkuu, kunhan nyt saisi ensin nukuttua vaikka ne rytmit olis kuinka pielessä?! Ensin sitä unta ja sitten miettimään rytmin siirtämistä.
Mulla muuten on ollut tuota rytmin kanssa kamppailua vuositolkulla. Mua alkaa väsyttämään tosi aikain illasta ja jos en pääse just silloin nukkumaan (kuten en päässyt kun lapset oli pieniä) niin mun "uniaika" siirtyi ja valvoinkin pitkälle yöhön ja nukuin pitkälle päivään. Ei kiva.
Nyt on mennyt kuukausia niin että oon valvonut koko yön, nukkunut neljään tai kuuteen illalla ja taas valvonut yön tai sitten jopa seuraavan päivän putkeen. Eli mulla on ollut sellainen rytmi että olen nukkunut joka toisena päivänä. Lopulta joku napsahti, en tiedä johtuiko antibioottikuurista joka väsytti ja pääsin ennen kymmentä nukkumaan ja aamulla ylös 8-9 aikaan. Mut tosiaan, jos en pääse illalla nukkumaan pian siihen aikaan kun väsymys iskee, piristyn, mun unensaanti ja halu nukkumaanmenoon siirtyy ja sitten mä taas valvon.
Että tässä tilanteessa kehottaisin nyt kuuntelemaan kropan vaatimuksia. Jos nukuttaa niin nukkuu, viis mitä kello näyttää. Voipi olla kyse masennuksesta josta on aiheutunut viivästynyt unirytmi.
Onko lapsesi opiskelemassa tai töissä? Oletan että opiskelemassa ja nyt olis joululoma eikö? Antakaa lapsen nukkua ilman herättelyä tai voivottelua että voi voi kun nukut myöhään ja blaa blaa, sellainen syyllistäminen vain pahentaa. Elkää herättäkö vaikka kello näyttäis mitä! Ihminen sekoaa helpoiten unenpuutteesta joten se uni on nyt mielenterveyden kannalta se A ja O.
Kiitos tästä!