Apua, sain juuri tietää, että mies pettää. Oon myös saanut tietää olevani raskaana.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä tehdä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä tehdä

Vieras
Eli tilanne on se, että sain tänään tietää miehen pettävän. Olen myös raskaana. Ihan alussa. En ole ehtinyt edes miehelle kertoa. Miten tästä selvitään? Aborttia en haluaisi tehdä. Mutta miten pärjään neljän lapsen kanssa? Neuvoja? Mitä kannattaa nyt tehdä?
 
No omalla isoäidillä tuppas mies kuolemaan talvisodassa ja hän jäi viiden lapsen (yksi vasta mahassa) ja maatilan lehmineen ja sikoineen kanssa yksin. Hän pärjäsi kansakoulun opettajan palkkoileen oikein hyvin. Maatila edelleen suvulla. Kyllä sä pärjäät kun päätät pärjätä. Onko sulla miten tukiverkkoa käytössä? Omaa kokemusta ei ole, mutta uskon et kyllä voi jotenkin pärjätä.
 
Tukiverkkoa on vähän. Samoin rahaa sitten tulevaisuudessa, mies on ollut perheen pääasiallinen elättäjä. Oma palkka on surkea. Ja jos jään äitiyslomalle, tulot on vielä pienemmät. En uskalla edes ajatella muuttoa ja rahanmenoa ja kaikkea edessä olevaa. Puhumattakaan siitä, että olisin lapsistani viikon kerrallaan erossa.
 
En tiedä kuinka kauan on jatkunut tarkkaan. Mutta epäilen, että useita kuukausia. Vanhin lapsi on 9 vuotias. Mitenkähän tämä asuminen? Onko miehellä velvollisuus maksaa tämän ison asunnon kuluja kuinka kauan, vaikka muuttaisi pois? Myytyä tuskin sa kovin nopeasti, eikä mun palkalla, puhumattakaan äitiyspäivärahalla makseta kyllä tämän asunnon kuluja. Ahdistaa. Ja mä luulin, että asiat on hyvin, vaikka miehen käytös onkin ollut koko kevään välillä outoa.
 
Sitä mä en ymmärrä, että jotkut miehet pettävät vaimoaan, mutta samalla yritetään lasta vai oliko raskaus vahinko? Ystäväpiirissäni myös tällainen, joka alkoi suhteeseen työkaverinsa kanssa ja hups tämän vaimo tuli kuitenkin vielä raskaaksi sivusuhteen jatkuttua jo kuukausia. En ole koskaan kehdannut kysyä ystävältä, että miten hitossa sen miehen vaimo tuli vielä raskaaksi kun mies oli eroa suunnittelemassa.
 
[QUOTE="alkup.";30003045]Eikö siihen viikko-viikko-systeemiin tarvitse suostua? Vauvan kanssa ei tietenkään, mutta muiden lasten kanssa?[/QUOTE]

Riippuu kuinka vanhoja teidän lapset on. Toki hullua viikko-viikko -systeemi on jos oot äitiyslomalla ja mies töissä, eli lapset tarvis kuitenkin hoitopaikan joka toiseksi viikoksi. Tai oletin että jos vanhin on 9 ei kaikki vielä ole kouluikäisiä.
Pienelle lapselle ei kahta "kotia" suositella.

Kertoiko mies vai jäikö kiinni?
 
Miten kiireistä teidän elämä on, jos et ole miehellesi ehtinyt raskaudesta kertoa? Plussasitko siis samalla, kun avasit ketjun vai onko miehesi suurimman osan vuodesta työmatkalla puhelimien ja s-postien kuulumattomissa?
 
No en tiedä miten raskaudet yleensä kerrotaan, mutta olin joitain päiviä ajatellut että raskausoireita tuntuisi olevan. Ja tänään sain puhelun ja kuulin miehen pettämisestä ja samointein tein paniikissa sit testin, että olisi kaikki palikat tiedossa tässä. Mies ei ole tänään ollut koko päivänä kotona. Tulee huomenna. Muuten olisin ehkä soittanut miehelle raskausuutisen, mutta nyt tuntuu että en halua hänen kanssaan puhua. Pitäisi jotenkin omaa päätä selvittää. Tietää mitä haluaa. En mä tätä halunnut. Ällöttää miehelle kertoa ollenkaan, kun raskauden kuuluisi ola iloinen uutinen. Ja nyt pystyn vain miettimään, miten selviän tästä. Kaksi vanhinta lasta ovat koulussa.
 
Eikä mulla ole oikeastaan syytä epäillä tuon soittajan tietoja. Eiköhän asiat ole niinkuin kertoi. Ihmettelen miksi olen näin rauhallinen. Olen luullut, että tässä tilanteessa itken ja huudan ja soitan miehelle ja haukun hänet pystyyn. Nyt oon vain ihan rauhallinen. En vaan tajua mitä mun pitää tehdä seuraavaksi.
 
Viikko-viikko ei palvele ketään muita kuin vanhempien itsekkäitä tunteita, ei tosiaankaan ole lasten etu. Miltäs itsestä tuntuisi muuttaa joka toinen viikko toiseen paikkaan? Ei kivalta? No se on sitä tuplasti ei-kivempaa lapselle.

Pitäisi olla lapsilla yksi ja sama paikka missä asuvat ja vanhemmat kulkisivat siellä vuorotellen viikko-viikko systeemillä. SE olisi ihanteellista lasten etua ajatellen.
 
No munkin mies olis koko kevään ollut innolla tekemässä uutta lasta, vaikka samalla sillä oli suhde toiseen naiseen. En nyt sentään suostunut, kun pettämisen merkit oli kristallin kirkkaat. Kaipa sen oman vaimon saa paremmin nalkkiin ja sietämään pettämisen, kun on uusi perheenjäsen tulossa. Ja jos vaimo ei anna anteeksi, niin ainakaan miehen ei tarvitse pelätä, että se löytäis rinnalleen nopeasti uuden miehen, kun raskaus ja vauva sitoo kotiin.
 
Viikko-viikko ei palvele ketään muita kuin vanhempien itsekkäitä tunteita, ei tosiaankaan ole lasten etu. Miltäs itsestä tuntuisi muuttaa joka toinen viikko toiseen paikkaan? Ei kivalta? No se on sitä tuplasti ei-kivempaa lapselle.

Pitäisi olla lapsilla yksi ja sama paikka missä asuvat ja vanhemmat kulkisivat siellä vuorotellen viikko-viikko systeemillä. SE olisi ihanteellista lasten etua ajatellen.

No mä olen juuri tätä mieltä myös. Ei ole lasten etu se viikko-viikko-systeemi. En todellakaan halua lasteni muuttavan joka viikko kotia. Mutta en myöskään halua luopua heistä ja muuttaa muualle, ja jättää miestä heidän kanssaan. Mutta suostuuko lastenvalvoja siihen, että ei mennä tuohon viikko-viikko-systeemiin? Minähän haluaisin, että mulla olisi uskollinen mies ja ehjä perhe, mutta se ei nyt näköjään toteutunut tässäkään perheessä.
 
No munkin mies olis koko kevään ollut innolla tekemässä uutta lasta, vaikka samalla sillä oli suhde toiseen naiseen. En nyt sentään suostunut, kun pettämisen merkit oli kristallin kirkkaat. Kaipa sen oman vaimon saa paremmin nalkkiin ja sietämään pettämisen, kun on uusi perheenjäsen tulossa. Ja jos vaimo ei anna anteeksi, niin ainakaan miehen ei tarvitse pelätä, että se löytäis rinnalleen nopeasti uuden miehen, kun raskaus ja vauva sitoo kotiin.

:( mä nyt sitten menin tähän halpaan. Mikä miehiä vaivaa…Mitä merkkejä teillä oli? Ja miten toimit? Lähditkö vai mitä?
 
[QUOTE="alkup.";30003136]Eikä mulla ole oikeastaan syytä epäillä tuon soittajan tietoja. Eiköhän asiat ole niinkuin kertoi. Ihmettelen miksi olen näin rauhallinen. Olen luullut, että tässä tilanteessa itken ja huudan ja soitan miehelle ja haukun hänet pystyyn. Nyt oon vain ihan rauhallinen. En vaan tajua mitä mun pitää tehdä seuraavaksi.[/QUOTE]

Voi ei, mä olen niin pahoillani sun puolesta ja telepaattisesti kyllä langetan sellaisen p*ska kuuron sen ukkosi niskaan!

Uskoisin, että olet rauhallinen, kun olet vielä shokissa, se on ihmismielen keino selviytyä!

Tiedätkö kenen kanssa hän petti? Kuka oli niin suoraselkäinen, että sinua asiasta informoi?

Sä tulet pärjäämään hienosti lastesi kanssa ja miehesi tietysti osallistuu asumuskustannuksiin niin kauan, kunnes saatte kämpä realisoitua.

Voimia ap, kaikki järjestyy!
 
[QUOTE="alkup.";30003164]No mä olen juuri tätä mieltä myös. Ei ole lasten etu se viikko-viikko-systeemi. En todellakaan halua lasteni muuttavan joka viikko kotia. Mutta en myöskään halua luopua heistä ja muuttaa muualle, ja jättää miestä heidän kanssaan. Mutta suostuuko lastenvalvoja siihen, että ei mennä tuohon viikko-viikko-systeemiin? Minähän haluaisin, että mulla olisi uskollinen mies ja ehjä perhe, mutta se ei nyt näköjään toteutunut tässäkään perheessä.[/QUOTE]
Lastenvalvojan suostumusta ei tarvita. Hänen allekirjoituksensa teidän tekemäänne sopimukseen on se, mikä tekee sopimuksesta virallisen.
 
Viikko-viikko ei palvele ketään muita kuin vanhempien itsekkäitä tunteita, ei tosiaankaan ole lasten etu. Miltäs itsestä tuntuisi muuttaa joka toinen viikko toiseen paikkaan? Ei kivalta? No se on sitä tuplasti ei-kivempaa lapselle.

Viikko-viikko tarkoittaa että lapsella on kaksi kivaa huonetta, tuplasti leluja, ja molemmat vanhemmat rakastaa häntä yhtä paljon.
 
Josko nyt kuitenkin puhuisitte ensin miehesi kanssa ja miettisitte haluatteko jatkaa yhdessä. Jos mies on valmis lopettamaan sivusuhteensa ja ajattelet, että voisitte jollain tavalla jatkaa liittoanne, niin eiköhän se nyt olisi kuitenkin järkevin ratkaisu tässä vaiheessa. Jos vaan mitään mahdollisuuksia on, kannattaa yrittää perhe pelastaa eikä antaa yhden hetken jatkuneen pettämis/ihastussekoilun keikauttaa koko laivaa nurin.
 
Ei toi viikko-viikko toimi esim jos muutatte eri koulun alueelle jne. Viikko ja viikko ei mielestäni useinkaan toimi, toki jos asutaan hyvin lähekkäin. Mutta lomilla lapset enemmän etävanhemman luona ja arkena joka toinen vkl on meillä toiminut.
 
[QUOTE="alkup.";30003168]:( mä nyt sitten menin tähän halpaan. Mikä miehiä vaivaa…Mitä merkkejä teillä oli? Ja miten toimit? Lähditkö vai mitä?[/QUOTE]

No meillä miehen ihastuksen kyseiseen naiseen näki kilometrin päähän ja kun jatkuvasti viettivät iltoja/öitä yhdessä bilettämässä, niin ei se paljon arvailujen varaan jättänyt, vaikka mies kivenkovaan jaksoi väittää kyseessä olevan "vain kaverisuhteen".

Itse yritän vielä jatkaa, koska meillä on pieniä lapsia (on muuten sillä naisellakin). Ensi viikolla alkaa pariterapia. Uskon, että meillä on vielä mahdollisuus jatkaa yhdessä, mutta jatkossa suhteessa tulee olla kaksi vastuullista aikuista.
 
No meillä miehen ihastuksen kyseiseen naiseen näki kilometrin päähän ja kun jatkuvasti viettivät iltoja/öitä yhdessä bilettämässä, niin ei se paljon arvailujen varaan jättänyt, vaikka mies kivenkovaan jaksoi väittää kyseessä olevan "vain kaverisuhteen".

Itse yritän vielä jatkaa, koska meillä on pieniä lapsia (on muuten sillä naisellakin). Ensi viikolla alkaa pariterapia. Uskon, että meillä on vielä mahdollisuus jatkaa yhdessä, mutta jatkossa suhteessa tulee olla kaksi vastuullista aikuista.

Arvostan sinua todella, olet vahva ihminen, itse en tähän pystynyt! Varmasti oikea ratkaisu perheelle! Hatun nosto!
 
Alkuperäinen kirjoittaja eikä.;30003201:
Viikko-viikko tarkoittaa että lapsella on kaksi kivaa huonetta, tuplasti leluja, ja molemmat vanhemmat rakastaa häntä yhtä paljon.

En viitsi edes yrittää kertoa mitä mieltä olen tuosta mitä kirjoitit.
 
Viikko-viikko ei palvele ketään muita kuin vanhempien itsekkäitä tunteita, ei tosiaankaan ole lasten etu. Miltäs itsestä tuntuisi muuttaa joka toinen viikko toiseen paikkaan? Ei kivalta? No se on sitä tuplasti ei-kivempaa lapselle.

Joo ei varmaan ole ihanteellisin ratkaisu asua vuoroviikoin eri osoitteessa. Mutta vielä kamalampaa olisi kyllä menettää arjesta kokonaan toinen vanhempi, siis yksi perheenjäsen, rakas läheinen ihminen.

Että siinä mielessä mieluummin asuisin vuoroviikoin eri asunnossa, jos vaihtoehtona on perheenjäsenen "menettäminen".
 

Yhteistyössä