Apua taaperon nukahtamiseen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja voimaton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

voimaton

Vieras
Hei. Minulla on 1v 3kk ikäinen tytär, jonka nukkumaan menosta on tullut aika hankalaa. Pienenä tyttö nukahti itsekseen omaan sänkyyn, eikä sen kummempia ongelmia ollut. Kun oppi nousemaan ylös, niin ongelmat alkoivat, mutta ratkaistiin ne sillä että annettiin pullo, jonka avulla tyttö nukahti. Nyt ei enää auta edes pullo. Ollaan kokeiltu vaikka mitä, pullolla ja ilman, mutta ainut miten tytön saa nukahtamaan on viereen. Eihän tässä periaatteessa olisi ongelmaa, mutta itselle se on raskasta kun muutenkin aika rankka jakso menossa elämässä. Tyttö nukkuu vielä pinnasängyssä ja tuttiakin öisin syö. Yöllä heräilee joskus kerran, joskus ei ollenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma vaan juuri tuo nukahtaminen.

Onko kellään muulla ollut samallaista ongelmaa? Miten olette saaneet lapsen nukahtamaan helpommin tai jopa "yksin"?
Olen valmis yrittämään lähes mitä tahansa, kunhan lapsi ei joudu kärsimään. Kiitos kovasti avustanne jo etukäteen!
 
Mikä on se ongelma?

Huutaa?Riehuu?Kiipeilee pois?

Mä vien sällin sänkyyn, saattaa karjahtaa pariin otteeseen ja alkaa tohottaa jotain omiaan, saattaa joskus tunninkin kälättää siellä, annan kälättää kun kerta ei huuda ja nukahtaa sitten joskus omia aikojaan.
 
Joko käytkääntelemässä nukkumaa aina välillä (kuten minä vuoden ikäistä pinnasängyn reunasta kiinni pitävää vieteriä) ja toistat sen noin 10-20 krt. Jos valvoo silti tuntitolkulla, saattaa olla että tarvitsee semmoisen tiukan syliotteen kun nukutat. Meillä esikoinen piti noin nukuttaa, muutoin heilui ja hyöri tuntikausia sängyssään eikä nukkunut millään. Kun piti sylissä sillai lempeän tiukasti, mutta niin ettei päässyt räpläämään käsillään mitään tai potkiskelemaan jaloillaan, niin nukahti alle 5 min. Päikkäreillä tää oli ehdotonta.
 
Meillä auttoi ferberin unikoulu. Ja ikää 1v1kk ja sitä ennen viereen nukutettiin ja nukahtaminen kesti 30min-1,5h. Tasan viikko sitten aloitettiin ja tänäiltana nukahti alle 5min. Ja vaikka luulin, et olis vaikeaa, niin ainoastaan eka iltana nukuttamiseen meni pari tuntia. Ihania nämä illat, kun jää itsellekin aikaa. Heräilee kyllä muutamia kertoja ekan muutaman tunnin aikana, mut luulen et johtuu nuhasta ja mpr-rokotteesta.
 
Huutaa :( ja olen yrittänyt olla heti menemättä luokse tai reagoimatta jos olen siinä, mutta sitten huuto vain yltyy, enkä vaan pysty omaa lastani huudattamaan. Tuntuu tosi pahalta. Kerran tytöllä meni ihan paniikki itkun puolelle ja se oli niin kamalaa että minulle jäi siitä ainakin traumat.....
 
Meillä nuorimman kohdalla taisteltiin, nyt 3,5v. Siirrettiin ehkä siinä 1 vuoden paikkeilla omaan sänkyyn ja sit vaan laitettiin makuulleen vaikka tuhat kertaa ja annettiin myös vaan huutaa ja riehua yksikseen. Kyllä se siitä sit joskus lopulta oppi ja nukkuminenkin alkoi toimimaan. Pitää vaan olla ite päättäväinen, pulloa en ole kenellekään lapsistani antanut enää nukkumaan mennessä, iltamaidot ja vellit on vedetty ennen sänkyyn menoa ja tuttikin hävisi kokonaan viim.1,5vuotiaana ja muutenkin sitä käytettiin vain nukkuessa (paitsi keskimmäinen ei oikeen kestänyt bussimatkustelua mitä oli 2 kertaa päivässä hänen ollessa reilu vuoden, niin tutti oli turvana tai tulppana siihen n.1,5 vuotiaaseen asti). Pitää vaan toimia aina samalla tavalla ja toistaa joka ikinen kerta samalla tavalla niin lapsi alkaa oppimaan, et ei tässä mikään auta. Ja yksinään olemisen aikoja voi hyvin ruveta pidentämään niin lapsi oppii myös sitten itse rauhoittamaan itsensä ja nukahtamaankin itsekseen. Iltarutiinitkin kannattaa kehitellä niin, että ne on aina samaan aikaan ja aina samanlaiset niin niistä jo lapsi oppii, että jaaha nyt taas ollaan menossa nukkumaan ja sehän oli sitä yksin jäämistä ja silmien sulkeminen ja unten maille painumista. Tsemppiä! Muistan kyllä kuinka rankkaa se oli, mutta nyt ollaan jo voiton puolella vaikka vieläkin on erilaisia jaksoja, yöheräämisiä usein ja nukahtamisen venyttämistä.
 
Meillä tyttö nukkuu omassa huoneessaan, nukkunut jo varmaan puolisen vuotta, kun heräsi aina siinä vaiheessa kun itse tultiin nukkumaan. Päiväunet nukkuu vaunuissa.

Mutta pakko kysyä vielä, että jos käynkin laittamassa lapsen takaisin makaamaan ja se vaan huutaa täyttä kurkkua niin mitä sitten teen? Enhän voi antaa sen vain huutaa vai? Olen yrittänyt tätä ja lapsi menee jäykäksi kun ei halua makaamaan ja sitten se huuto vain kovenee ja nousee samantien ylös :(
 
Päätät jonkun ajan, minkä yrität rauhoitella. Ja kun aika loppuu, poistut huoneesta. Taas päätät jonkun ajan ( esim 3min, katso kellosta!!! tuntuu välillä hirveän pitkältä) ja palaat rauhoittelemaan taas ennalta päättämäksesi ajaksi. Jos rauhoittuu, poistut heti.

Esim: huutoa 3min, rauhoitteluaika aina 2min. Sitten huutoa 7min, rauhoittelu, huuto...
Seuraavana iltana aloitat tuosta 7min ja jatkat 11min loppuillan.

Meillä tosin käytettiin 3min+2min ja se riitti. Ei kehdattu ruveta huudattamaan henkihieveriin asti. Ja oman mielenterveyden takia päätä joku max aika mitä käytät eka iltana. Esim jos ei 2h rauhoitu, niin sit keinolla millä hyvänsä.
 
^No mä olen sen verran "julma" et annan huutaa, en nyt mitenkää tuntitolkulla, mut meillä saa äänijänteitä venyttää hetken ennenkun annan periks..En ota syliin tai muutakaan, käyn kaataa sänkyyn ja peittelen, puhumatta poistun huoneesta ja toistan tarvittaessa vaikka sen sata kertaa.

Mutta, mä tunnen oman lapseni ja sen tavat, tiedän miten se välillä koettelee mua ja testaa et muuttuuko tavat, joten sillä tiedän miten sen kanssa toimin, se mikä toimii meillä, ei toimi välttämättä teillä, sinä kuitenkin tunnet lapsesi parhaiten ja teet niinkuin teille sopii.
 
Meillä tyttö nukkuu omassa huoneessaan, nukkunut jo varmaan puolisen vuotta, kun heräsi aina siinä vaiheessa kun itse tultiin nukkumaan. Päiväunet nukkuu vaunuissa.

Mutta pakko kysyä vielä, että jos käynkin laittamassa lapsen takaisin makaamaan ja se vaan huutaa täyttä kurkkua niin mitä sitten teen? Enhän voi antaa sen vain huutaa vai? Olen yrittänyt tätä ja lapsi menee jäykäksi kun ei halua makaamaan ja sitten se huuto vain kovenee ja nousee samantien ylös :(

Sitte ku nousee ylös, laitat sen uudestaa takaisin. Niin kauan, kun ei enää nouse.

Katsoin joskus sitä ohjelmaa, jossa se yks kouluttautunu näihin asioihin tulee neuvomaan vanhempia, miten saa lapset kuriin. Ja se käyttää tätä menetelmään, eli opettaa vanhempien toiminaan nuin lapsen nukuttamisesta.
 
Kiitos tuhannesti vastauksista! <3 Huomenna sitten aloitetaan tuolla metodilla ja toivotaan parasta. Ja tiedän, että tähän voi mennä aikaa, en oleta että nukahtaa heti... Vähän jännittää miten omat voimat kestää, mutta edessähän tämä nukkumaan opettelu jossain vaiheessa olisi jokatapauksessa. Helpompaa nyt kun ei ole muita lapsia.

Miten muuten te kenenkä lapset nukkuvat jo isojen lasten sängyssä, miten vaihto sujui?
 
Mä suosiolla istuin sängyn vieressä, silitin ja hyräilin/lauleskelin. Sit vähitellen tartti vaan hyräillä. Lopulta tartti vaan istua siinä. Monta kuukauttakin meni siinä istumisessa (aikaa meni 15-40min...) kunnes edes tajusin lähteä huoneesta ja jätkä nukahti ihan itsekseen.

Uskon paljon siihen, että omaan sänkyyn nukahtamisesta pitää tehdä turvallinen asia niin pian se vanhemman tarvekin siinä asiassa sit katoaa.

Meilläkin nukahdettiin iltapullolle vuoden vanhaksi asti ja sit alkoi nukutusongelmat ja ongelma se oli oikeestaan vaan siksi, ettei koskaan aiemmin ollut tarvinnut nukuttaa eikä oikein tiennyt miten sen tekisi.
 
Ollaan yritetty tassuttelua, sängyn vieressä istumista, kädestä pitämistä.... Välillä touhuaa sängyssä alkuun jotain omaa, mutta lopulta aina alkaa huuto. Ja se vaan tuntuu niin pahalta.
 
neil, kyllä näin pieni lapsi saa nukahtaa viereeni. Kyse on nyt enemmän omasta jaksamisestani. Niinkun aiemmin kirjoitin, elämässä menossa todella rankka vaihe jota en nyt täällä halua käydä ruotimaan, voimat ei vaan riitä joka iltaiseen nukuttelu leikkiin...
 
Meillä tyttö 1v 4kk. Nukuttaminen on meilläkin ollut ongelmana kerran jos toisenkin. Yrittää nousta ylös ja on levoton. Kierii ja pyörii ja ties mitä. Vauvana nukahti yksin mutta n 8kk iässä ei enää siihen suostunut. Nukkuu omassa huoneessaan.

Alkuun istuimme ihan vieressä käsi pyllyn päällä tai pitäen kiinni niin ettei päässyt pyörimään. Se oli mulle rankkaa kun olen suht lyhyt enkä yltänyt kunnolla pinnasängyn pohjalle enkä oikeen raaskinutkaan kovasti pitää kiinni. Huuto oli melkoinen paniikki-itku jos jäi huoneeseen yksin. Jatkoimme kuitenkin...

Nyt olemme pari viikkoa nukuttanut niin että istumme samassa huoneessa mutta suht kaukana sängystä sohvatuolilla. Neiti saa riekkua sängyssä niin kauan kun virtaa riittää ja samalla laulamme unilaulua. Olen selittänyt tytölle että äiti on vieressä, silmät kiinni ja pää tyynyyn. Tämä on rauhoittanut omaa mieltä sekä tyttöä selvästi. Kun hän on aikansa riehunut simahtaa itsekseen sänkyyn. Joka päivä nukuttaminen on kestänyt vähemmän aikaa. Seuraavaksi yritämme siirtyä aina vain kauemmaksi ovea istumaan. Kestäähän tämä tällä taktiikalla mutta en vain voi huudattaa lastani.
 
Siis miksei lapsi saisi pyöriä, seistä, riekkua tai ihan mitä tahansa siellä sängyssä?

Mulle on ainakin ihan sama mitä se tuolla touhuaa kun ei huuda, kyllä se sinne nukahtaa sit omien touhujensa jälkeen...

Sen mä ymmärrän ettei lasta huuateta, mut miksi se pitää pitää väkisin makaamassa?
 
Ikävää, että sinulla on hankala vaihe elämässä. Lapset kuitenkin on ja pysyy vaikka muu elämässä heittää häränpyllyä. Jos kerta lapsesi nukahtaa parhaiten viereesi, niin uskoisin sen olevan tähän hetkeen kaikkein helpoin ratkaisu. Kaiken maailman huudattamiskoulut ne vasta voimat vie. Mutta oma on tietenkin päätöksesi.
 
Vähän asian vierestä, mutta usein niillä lapsilla/vanhemmilla on ongelmia nukuttamisen kanssa jotka vieneet jo pienen vauvan omaan huoneeseen nukkumaan yksinään. Kyllähän sen ymmärtääkin...
 

Yhteistyössä