Apua yösyöttöjen lopettamiseen ja tassuhoidon aloittamiseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äippä78
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

äippä78

Jäsen
09.08.2007
204
0
16
Tassuhoidon periaatteet on minulle selviä, mutta muutamia ongelmia on mihin toivoisin "kokeneilta" apua :)

Meillä poika on nyt reilu 6kk ja yösyötöt on ollut ongelmana kolmikuisesta lähtien, jolloin aloitti tiheän syömisen yöllä (n. kahden tunnin välein, välillä tunnin välein). Välillä sain lempein unikoulun keinoin vähennettyä yösyöttöjä noin kolmeen per yö, mutta nyt ovat taas kovasti lisääntyneet...

Eli yö meillä menee nyt näin; mennään kahdeksan aikaan nukkumaan iltapuuron ja tissityksen jälkeen. Nukahtaa omaan sänkyyn yleensä viidessätoista minuutissa. Käännän muutaman kerran kyljelleen ja laitan tutin suuhun ennen kuin nukahtaa, sillä ei nukahda selälleen, eikä suostu itse kääntymään kyljelleen yleensä. Tämä kylläkin todettu huonoksi systeemiksi, sillä herää yöllä vaatimaan samaa palvelua noin tunnin välein, tissitysten lisäksi... :ashamed: . Siitä yö sitten jatkuu niin, että herää noin tunnin välein; välillä riittää kääntö kyljelleen ja tutti suuhun, useinmiten täytyy myös tissitellä. Ei kuitenkaan useinkaan nukahda tissille vaan ihan omaan sänkyyn sen jälkeen.

Nyt uutena ongelmana tullut, että koska yöllä syödään niin paljon, ei päivisin tissi meinaa maistua. Eilen sain kolme kertaa annettua tissiä. Kerran heräsi kesken päiväunien syömään, kun ei halunnut ennen unia. Kerran söi ennen päiväunia ja sitten nukkumaan mennessä. Ei suostu syömään muuten ollenkaan, ellei olla omassa makuuhuoneessa ihan hiljaa ja väsyneenä. Jos ei olla kotona, tissi ei maistu ollenkaan.

Päivisin syö seuraavasti:
-aamupuuron ysin aikaan
-keskipäivällä lihakasvis sosetta
-iltapäivällä hedelmää
-illalla puuro

Kysymykset kuuluu:

-pärjääkö poika koko yön ilman tissitystä, eli klo: 20 - n. 7.30? Varsinkaan kun päivällä ei meinaa tissi maistua (voihan tietysti olla että kun yöllä ei syödä niin päivällä sitten maistuu taas). Eli voinko jättää kaikki yösyötöt kerralla pois kun aloitan tassuhoidon?

-kannattaako jatkaa tassuhoidon aikana tuota "kääntö kyljelleen, tutti suuhun" -palvelua :laugh: ? Kun jo nyt herää sen vuoksi niin usein tai miten se kannattaisi jättää pois?

Kovasti kiitokset jo etukäteen :flower:
 
Moi! Itse en osaa kyllä auttaa ap:tä yhtään, itsekin nimittäin haluaisin eroon yötissittelystä. 6kk vanha tyttö jolle ei tissi maistu enää edes päivällä, eikä illalla, mutta sitten yöllä tahtoisi venkslata tissin kanssa! Se kun ei ole pelkkää tissin syömistä, vaan pitää irrottaa ote tissistä, harjoitella pinsettiotetta äitin nänniin ja sitten purskahtaa itkuun kun tissi ei olekkan enää suussa! Olen yrittänyt pistää tissin piiloon ettei sillä leikitä, mutta itkuksihan se menee... Joskus riittää pelkkä tissin vierellä makaaminen että uni tulee, joskus taas äitin kainalo tai tissi ei kelpaa, vaan isin kainaloon on päästävä nukkumaan.. Miten näinkin pieni osaa olla niin vaativa |O Haluaisin siis myös siitä yötissistä eroon, kun ei sitä edes päivällä syödä, eikä maitoakaan enää syötäväksi asti riitä..
 
Omalla kokemuksella sanoisin että ehkä kannattaisi miettiä, että tossa 5 tienoilla antaa maitoa, ellei halua herätä itse aika aikasin, eli meillä oli hyvin pitkään toi aamuyön syöttö voimassa ja sillä mentiin sitten sinne 8 saakka todella hyvin. Meillä myös auttoi hirveesti omaan huoneeseen laitto, ei äänet häirinneet lasta ja itse ei ihan pieniin älähdyksiin tullut reakoitua. Minä jatkaisin sitä kyljelleen laittoa ja tassu selälle niin kauaki että rauhottuu ja sitten pois, ennekuin nukahtaa. Ei siinä kauan mene kun oppii itse nukahtamaan. Nukahtanee sitten myös selälleen myöhemmin?
 
Mulla ei valitettavasti neuvoja ole, kun saman ongelman kanssa painin kuin äippä78:kin... Paitsi että meillä ei syödä tuttia. Nostanpa siis tätä, ihan siinä toivossa että joku muu osaisi auttaa väsynyttä äitiä :)
 
Meillä on nyt 1v11kk poika, jolle puolivuotiaana pidettiin unikoulua tassuhoidon keinoin. Merkkaan tämän ketjun, että tulen jonain päivnä, vaikka jo huomenna, kertomaan kokemuksista, kunhan olen virkeämpi ja jaksan naputella! =) (tässä just reissun jäljiltä tuhannen väsyneenä vielä koneella roikun... :whistle: )
 
No niin, uusi päivä ja uudet voimat, joten nyt jaksan kertoa kokemuksiamme unikoulusta tassuhoidon keinoilla.

Eli meillä poika oli puolivuotiaana öidensä kanssa siinä jamassa, että tissiteltiin pari kertaa, ja lisäksi tuttia piti laittaa pari-kolme kertaa, näinpä niitä herätyksiä oli hyvinki tunnin-parin välein. Päätettiin jo aiemmin, että heti kun tuo maaginen 6 kk "ikäraja" tulee täyteen, opetetaan poika nukkumaan, ja ihan vain siihen tietoon nojaten, että sen ikäinen pärjää yön yli syömättä. Ja pärjäsihän tuo =)

Samalla poika siirrettiin omaan huoneeseen, että ei sitten itellä tulisi pompattua jokaiseen pikku risaukseen. Minä kun luulen, että vauva ja äiti on tuossa vaiheessa vielä niin symbioosissa, että vauva vaistoaa senkin, jos äiti vain havahtuu hereille, mutta ei edes liikahda. Hengitys muuttuu tms, ja vauva huomaa sen, ja sit ei riitäkään enää omat avut, vaan 'kun oot kerta hereillä niin et sä viittis...' ;)

Meillä taidettiin tuossa puolen vuoden iässä syödä jo iltapuuroa, ihan tavan elovenaa ja neljän viljan hiutaleita jauhoin tehosekoittimella hienommaksi, ja siitä keittelin puuroa, mitä hedelmäsoseen kanssa sit pisteltiin. Minä myös lopetin imettämisen kokonaan n. puolivuotiaana, mutta en muista että imetinkö tassukoulun aikaan vielä iltatissin... kun sen vain muistan että n. 6,5kk poika oli kun sai viimeisen kerran rintaa, oltiin silloin reissussa ja siellä imetin viimeisen kerran ni siitä muistan. Kyllä se voi olla että siinä yhteydessä luovuttiin myös siitä iltatissistä, mutta sen tietysti korvasi vielä pullo, mikä luultavasti tarjoiltiin joko istuallaan sylissä, tai sit sinne sänkyyn, en muista!

Itse tassuttelu meillä meni niin, että ensimmäisen yön hoidin minä, maidontuoksustani huolimatta. Poika heräsi normaalilla tahdilla sen 4-5 kertaa sinä ekana yönä (mulla ois muistiinpanotkin tästä, mut se lappu on huoneessa missä poitsu just nukkuu päikkäreitä ni en viiti mennä koluamaan), ja aina kun alkoi itkemään, menin huoneeseen aika pian, eli yksin ei tarvinnu itkeä ja kärsiä uudesta tilanteesta ollenkaan. Laitoin pojan aina "nukkumisasentoon" eli kyljelleen, kasvot seinään päin, ja silittelin. Meillähän poika oli syöny öisin myös sitä tuttia, mut tämä eka yö me pidettiin raakana, ei annettu mitään, ei edes sitä tuttia. Sai vain silitystä, tassutusta, ja ainoa ääni minkä itse päästin, oli shhh-hyssyttely, kun siitäkin oli päätetty, että yö on kertakaikkiaan yö. Silloin ei palvella, ei tuu tissiä, ei tuu tuttia, ei ole valoja, ei ole ääniä. Joten vain vaimeaa hyssyttelyä, mutta sitäkin tehtiin vain ekana yönä, muina öinä oltiin hiirenhiljaa. Tuona ensimmäisenä yönä pisin itkujakso oli n. 40 minuuttia, mutta itku aina välillä vaimeni, välillä kiihtyi. Tuo pisin 40 minuutin itkupätkä ajoittui siihen kohtaan, jolloin yleensä oli syöty, ja jolloin poika oli tosiaan ruokaillut!, ei vain lutkutellut rintaa huvikseen. Eli saattoihan siinä pieni nälkä pojalla olla, mutta pärjäsi sen kohdan yli kuitenkin hyvin ilman sitä ruokailuakin, osa siitä oli varmaankin siis vain tottumusta, että tähän aikaa kuuluu syödä. Muut itkupätkät ekana yönä oli 10-20 minuutin mittaisia, ja aika vaimeaa itkua joka kerta, ei mitään kurkku suorana huutamista ollenkaan.

Seuraavan (ja myös kaikki loput unikouluyöt) hoiti pojan isä. Toiselle yölle poika sai yöpuvun rinnukseen tuttihihnalla tutin kiinni. En muista, laittoiko mies sitä pojalle koskaan suuhun, vai oliko se siinä niin että imee vain jos osaa itse suuhunsa laittaa... Toinen yö oli jo paljon ekaa helpompi, yksi itkukerta hoitui jopa niin, että poika hiljeni jo siitä, kun isä vain laittoi käden tassuksi kyljen päälle. Yleensä poika taisi itkeä aina selällään, joten kyljelleen, siihen yhteen ja samaan asentoon aina laitettiin ennen tassutuksen aloittamista, ja uusi unilelu kainaloon. Unilelu saatiin lahjaksi jossain vaiheessa tätä tassutteluaikaa. Se on norsu, jolla on mukavan kokoinen kärsä ja häntä pikkulapsen käteen. Näistä jommasta kummasta poika aina piteli kiinni, siis että kun käännettiin kyljelleen siihen nukkumisasentoon, niin jompikumpi työnnettiin käteen turvaksi, että pitelehän siitä kiinni. Ja kovin tärkeä tuo norsu on siitä asti ollut! =)
En muista montako itkupätkää oli tuona toisena yönä, saattaa olla että ehkä se 3-4 vielä, mutta itkun kesto oli jo lyhentynyt huomattavasti, ja rauhoittui huomattavasti ekaa yötä helpommin jo. Silloin totuttuun ruoka-aikaan itketti taas enemmän, ja silloin taidettiin muuten antaa se tutti itse suuhun, joo, niin se oli! Kun sitä tuossa aiemmin mietin että miten se olikaan... ni joo, siinä totutun ruoka-ajan kohdalla annettiin tutti suuhun, ja sillä saatiin toisena yönä se ruoka-aika ohitettua.

Kolmantena yönä poika heräsi enää vain pari-kolme kertaa, ja yksi kerta oli taas sellainen, että riitti, kun huoneeseen meni, ja poika sai koettaa isän kättä omalla kädellään, ja näin unet saattoi jatkua.

Neljäntenä yönä poika heräsi edelleen pari kertaa, mutta osasi jo jatkaa unia itsekseenkin, ja oisko mies kerran siellä pojan huoneessa joutunut käymään, mutta se käyminenpä se melkein riittikin, tassutella ei juuri enää tarvinnut. Ihan aamuun asti ei tainnut kolmantena ja neljäntenä yönä vielä unta riittää, että heräsi joskus 6 maissa, mutta otettiin silloin sitten meidän keskeen, että unet jatkuu siinä vielä tunnin-puoltoista, mikä toimi. Se me kun katsottiin semmoiseksi, että se ei kenenkään varsinaista yöunta häiritse, jos aamusta tunti-pari nukutaankin kaikki yhdes koos! =)

Viidentenä yönä poika ei enää herännyt lainkaan, vaan nukkui n. klo 20 -> aina aamuun asti, varmaan johonkin seitsemään-kahdeksaan, ja minä huusin hiljaista hurraata että jes, näin tämän pitikin mennä!! =) Sen jälkeen meillä on nukuttu ehjiä öitä, sairaana oloja lukuunottamatta, ja nyt on taas välillä katkoja, kun vajaa 2v taitaa jo nähdä unia ni niitä säikkyy, tai kerran oli unohtunu minun musta paita pojan huoneen lattialle myttyyn, ni se oli yöllä kovin pelottavan näköinen.

AP:n kysymyksiin vastaisin, että
1) pärjää. Puolivuotias pärjää yön syömättä. Näin meille sanottiin ja näin me netistä luettiin, ja siihen luotettiin, siihen nojattiin koko unikoulu. Että kun kerta pärjäät ilman ruokaa, niin sitten saat olla ilman ruokaa, näin kärjistetysti muotoiltuna. Ja hyvin poika pärjäsikin, kunhan vain tottui ajatukseen että enää ei syödä yöllä.

2) Omiin kokemuksiin nojaten sanoisin, että kääntäkää vaan edelleen kyljelleen, mutta antakaa sen tutin olla, laittakaa se suuhun vain jos ei pelkällä tassutuksella millään hiljene. Ja jos pitää laittaa suuhun, ni käyttäkää lapsen kättä, eli kädestä pitäen opetatte, miten tutin saa suuhun ihan itse. Laittakaa tuttihihnalla yöpön rinnukseen kiinni, se toimi ainakin meillä. Minun sisko arveli että painaahan se hihnan kiinnitysmötikkä rintaa, mutta meillä ainakaan ei ole poika vielä koskaan valittanut! ;) Ja sanotaanhan siinä hihna-pakkauksessa että ei saa käyttää ilman aikuisen valvovaa silmää, mutta en tiiä, mahtaisko tuo vauva siihen 10-15 cm piuhaan ylettyä tukehtumaan...? Me kun laitettiin se semmoiselle korkeudelle yöpössä, että tutti yltää just suuhun, jolloin hihna ei ylety jättämään kaulaa kuristuksiin. Ja siinä se on ollutkin siitä asti, aina tuohon 1v10kk tietämille saakka, jolloin heitettiin tutit pois kokonaan, samalla kun siirryttiin pois pinniksestä.

No joo, taitaa olla jo hyvä pätkä tekstiä kasassa, pointsit hälle joka jaksaa lukea! =)
Kysele ap jos tulee mieleen jotain, huutele vaikka y-viestillä jos en älyä tänne vastata.
 
En nyt lukenut noita vastauksia enkä tiedä tassuhoidosta mitään, MUTTA meillä rauhottui yöt jonkin verran kun alettiin antaa 2 ateriaa päivässä. Eli ensin annettiin 12 aikaan päivällä perunasose ja 17.00 hedelmäsose. Nyt siis annetaan 12 JA 17 perunasose ja molemmilla kerroilla hedelmää tai marjaa lisäksi..Tämä oli neuvolan suositus.
 

Yhteistyössä