Apuja itsepäisen vauvan syöttöongelmiin!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Runko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Runko

Jäsen
09.01.2008
340
0
16
Vauva, 5 kk, kieltäytyy tiukasti syömästä lusikasta. Mitään. 3 kk iästä ollaan maisteltu ja nyt kun kasvun kannalta meidän olisi ihan välttämätöntä aloittaa kiinteät tosissaan, vauva on tehnyt täydellisen lusikkalakon.

Jokainen syöttökerta kestää puolesta tunnista tuntiin (äidin tai vauvan kärsivällisyydestä riippuen) ja tuloksena on yhteensä ehkä yksi teelusikallinen ruokaa toimitettuna perille. Vauva sulkee suunsa tiukasti lusikalle, ja jos jotain saakin sujautettua sisään, se syljetään tai kuolataan pääosin ulos. Huutavaan suuhun syöttäminenkään ei onnistu, vauva ei suostu nielemään väkisin annettua ruokaa, ei vaikka tarjoaisi maitoa päälle. Kaikenlaisia makuja ja koostumuksia on 3 kk iästä lähtien kokeiltu, mutta mikään ei maistu. Yritystä tähän säännöllisempään syöttömalliin takana nyt reilun viikon verran, 1-3 syöttöyrityskertaa päivässä. Imetän, ja maitoa vauva kyllä juo ihan normaalisti.

Tällaisia ongelmia on varmasti ollut muillakin - miten saitte ne ratkeamaan? Jatkoitteko sinnikkäästi vai pidittekö kokonaan taukoa yrityksissä? Olisin tosi kiitollinen avusta, alkaa vähän väsyttää tää turha touhu...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Anna sormiruokaa.

Tää mullekin tuli mieleen. Pidät jonkun aikaa ihan kokonaan taukoa lusikkahommista, ja annat sormiruokaa. Sitten jonkin ajan kuluttua rupeat sormiruoan ohella antamaan lusikalla sosetta myös.

Auttaisko se, jos vauva saa leikkiä lusikalla, että "tutustuu" siihen taas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Anna sormiruokaa.

Sitä olen pohtinut, mutta mietin tuonkaltaisen ruokailun tehokkuutta noin pienellä ja myös proteiineja ja rasvoja, joita meillä tällä hetkellä kasvun vuoksi tarvittaisiin. Löytyykö sormiruokavaihtohdoista mitään kovin proteiinipitoista?

Tuohon lusikkaongelmaan ottaisin kyllä mielelläni vielä neuvoja... esikoinen ei ollut tässä asiassa yhtään hankala, joten olen vähän ihmeissäni.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku Taikinaterapia:
Auttaisko se, jos vauva saa leikkiä lusikalla, että "tutustuu" siihen taas.

Annan aina lusikan käteen leikittäväksi ennen syöntiä ja pureskeleekin sitä itse, mutta kun lusikkaa tarjotaan ruoan kanssa, menee suu ihan umpeen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Runko:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Anna sormiruokaa.

Sitä olen pohtinut, mutta mietin tuonkaltaisen ruokailun tehokkuutta noin pienellä ja myös proteiineja ja rasvoja, joita meillä tällä hetkellä kasvun vuoksi tarvittaisiin. Löytyykö sormiruokavaihtohdoista mitään kovin proteiinipitoista?

Tuohon lusikkaongelmaan ottaisin kyllä mielelläni vielä neuvoja... esikoinen ei ollut tässä asiassa yhtään hankala, joten olen vähän ihmeissäni.

Jos sormin syö jotain, on se parempi kun ei mitään lusikalla. Ja oikestaan mitä vaan voi syödä sormin, paitsi ne soseet ovat hankalia... Anna hänelle myös oma lusikka käteen, kuten joku ehdottikin. Ehkä siinä sormiruokailun ohessa menevät ne lusikallisetkin.
 
Leluja ja lusikkaa kädessä on tosiaan yritettykin, eikä ole auttanut.

Täytynee sitten varmaan kokeilla tosiaan siitä sormiruokaa. Oisko kenelläkään hyviä vinkkejä aiheesta? Toki voin aloittaa maalaisjärjen ja Googlenkin avulla, mutta vinkit kelpaavat myös! Ja myös lisäkokemukset muiden lusikkavastaisten vauvojen vanhemmilta.
 
Rasvainen sormiruoka olisi esim. avokado (banaanissakin taitaa olla aika runsaasti energiaa, finellistä näkee ruoka-aineiden energiapitoisuuksia). Mutta älä ole huolissasi, meillä pienempi tyttö oli vielä täysimetyksellä 5kk iässä (6,5kk iässä vasta aloitettiin soseet), kyllä vauvasi pärjää äidinmaidollakin, eikä hän suostu nälkäiseksi enää tuossa iässä jäämään. Jos olet kovin huolissasi vauvan painon kehityksestä voit ottaa käyttöön öljylisän (esim. rypsiöljyä/camelinaöljyä) olikohan se 1-2rkl päivässä?? (ei enää muista)

Varmaan kannattaisi pariksi viikoksi jättää vauvalta ruoat väliin (sormiruokaa voi jättää näytille, mutta vauva itse päättää ottaako sitä vai ei). Herkuttelette muun perheen kanssa sitten ruoalla ja annatte vauvan katsella ja kuolata vieressä ;) (eli vauva syöttötuoliin mukaan ruokailutilantesiin).

Meillä esikois neiti oli hankala syötetävä, mutta huijaamalla onnistui kyllä. Jälkeenpäin vain ajattelee että hullun hommaa sitä esikoisen kanssa teki. Esikoistyttö on edelleen 5,5v:na pieniruokainen, ja syöminen on hidasta. Tyttö on hoikka kuin pajunvitsa (17kg painaa, 110cm pitkä). Kakkonen meillä taas veteli jo vauvana ja vetelee edelleen 2,5v:na hirveitä annoksia (ihan aikuisen annoksia), mutta on ihan yhtä hoikka kuin esikoinenkin (ollut vauvasta asti), eli ei meidän muksuja ruoalla lihoteta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minnamammma:
Rasvainen sormiruoka olisi esim. avokado (banaanissakin taitaa olla aika runsaasti energiaa, finellistä näkee ruoka-aineiden energiapitoisuuksia). Mutta älä ole huolissasi, meillä pienempi tyttö oli vielä täysimetyksellä 5kk iässä (6,5kk iässä vasta aloitettiin soseet), kyllä vauvasi pärjää äidinmaidollakin, eikä hän suostu nälkäiseksi enää tuossa iässä jäämään. Jos olet kovin huolissasi vauvan painon kehityksestä voit ottaa käyttöön öljylisän (esim. rypsiöljyä/camelinaöljyä) olikohan se 1-2rkl päivässä?? (ei enää muista)

Kiitos vinkeistä! Avokadolle olen itse satunnaisesti allerginen, joten en tiedä viitsinkö sitä koettaa. Mutta banaania voisi yrittää, vaikkei vauva siitä ole ainkaan lusikasta syötettynä tykännyt. Tuossa öljylisän antamisessa on vain yksi mutta: se lusikka. Nyt saan hädin tuskin D-vitamiinit työnnettyä suuhun, vaikka on kaksiviikkoisesta saakka niitä lusikasta ottanut...

Meillä ei kasvuongelmana olekaan paino, vaan pituus. Siinä syy tuohon proteiinintarpeeseen. Nälkäiseltä vauva ei vaikuta vaan on ihan tuhti kaveri :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Runko:
Alkuperäinen kirjoittaja Minnamammma:
Rasvainen sormiruoka olisi esim. avokado (banaanissakin taitaa olla aika runsaasti energiaa, finellistä näkee ruoka-aineiden energiapitoisuuksia). Mutta älä ole huolissasi, meillä pienempi tyttö oli vielä täysimetyksellä 5kk iässä (6,5kk iässä vasta aloitettiin soseet), kyllä vauvasi pärjää äidinmaidollakin, eikä hän suostu nälkäiseksi enää tuossa iässä jäämään. Jos olet kovin huolissasi vauvan painon kehityksestä voit ottaa käyttöön öljylisän (esim. rypsiöljyä/camelinaöljyä) olikohan se 1-2rkl päivässä?? (ei enää muista)

Kiitos vinkeistä! Avokadolle olen itse satunnaisesti allerginen, joten en tiedä viitsinkö sitä koettaa. Mutta banaania voisi yrittää, vaikkei vauva siitä ole ainkaan lusikasta syötettynä tykännyt. Tuossa öljylisän antamisessa on vain yksi mutta: se lusikka. Nyt saan hädin tuskin D-vitamiinit työnnettyä suuhun, vaikka on kaksiviikkoisesta saakka niitä lusikasta ottanut...

Meillä ei kasvuongelmana olekaan paino, vaan pituus. Siinä syy tuohon proteiinintarpeeseen. Nälkäiseltä vauva ei vaikuta vaan on ihan tuhti kaveri :)

Mä olen itse moniallergikko, ja ihan selkeä ohje on, että lapsella ei ole syytä välttää mitään muuta ruoka-ainetta kuin sellaisia, joille HÄN on allerginen. Äidin allergia ei vaikuta.
 
meillä meni 1kk tappeluksi syömisen kanssa. mutta kun saimme luvan antaa lihaa (siinä on makua) niin meidän vauva avaa suuta kuin pieni linnun poikanen ja olin vielä kuukausi sitten ihan varma ettei se opi koskaan syömään... pitkäjännitteisyyttä vaan peliin :)
 
Miten olisi erilaiset vellit? Tee vaikka löysää pottu-kasvisvelliä ja anna pullosta ;) Ja tilkka öljyä vellin sekaan. Ja kyllä lihankin saa ihan hienoksi, jos vaan on kunnon soseutin ja vellit luonnollisesti maitoon tehtynä, niin energiaakin on enemmän.
 
Onko siis aikaisemmin ottanut paremmin lusikasta? Jotkut vauvat tekevät lakon lusikalla syömiseen silloin, kun on hampaita tulossa. Varsinkin lämpimät ruuat tuntuvat ikenissä ikäviltä. Joskus haaleat tai huoneenlämpöiset soseet kuitenkin maistuvat pehmeällä lusikalla. Kasvikset, hedelmät, lihan... Kaiken voi pieniä aivan pieniksi paloiksi sormin syötäväksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja +:
meillä meni 1kk tappeluksi syömisen kanssa. mutta kun saimme luvan antaa lihaa (siinä on makua) niin meidän vauva avaa suuta kuin pieni linnun poikanen ja olin vielä kuukausi sitten ihan varma ettei se opi koskaan syömään... pitkäjännitteisyyttä vaan peliin :)

Lihaakin on kokeiltu, kun mietin että jos ei olekaan makean ystävä (hedelmäsoseet, lasten puurot), mutta tuloksetta. Kiitos kuitenkin!

 
Alkuperäinen kirjoittaja s:
Miten olisi erilaiset vellit? Tee vaikka löysää pottu-kasvisvelliä ja anna pullosta ;) Ja tilkka öljyä vellin sekaan. Ja kyllä lihankin saa ihan hienoksi, jos vaan on kunnon soseutin ja vellit luonnollisesti maitoon tehtynä, niin energiaakin on enemmän.

Eri koostikset on myös kokeiltu, lantrattu ruokaa niin vastikkeeseen kuin äidinmaitoonkin ja veteen... eipä ole maistunut. Sotku vain paheni! Mutta kiitos vinkistä sullekin.

 
Siis pullosta se velli ;) Tai nokkamukista jos kelpais niin. Joskus olen myös kuullut semmoisen vinkin, että pikkuisella lääkeruiskulla voisi kokeilla pieniä määriä ruiskutella poskeen nesteitä ja miksipäs ei myös sitä velliä.
 
Äidin allergia ei tietysti sulje ko. ruoka-ainetta pois lapselta. Itsekkin olen allerginen erinäisille ruoka-aineille mutta lapset ovat vetäneet mitä vain. Esikois tyttö alkoi nyt 5v:na sanoa että jotkut vihannekset ja hedelmät kutittavat suuta (samalainen allergia kuin minulla), kakkos tyttö taas oli alle 2V pahasti allerginen maidolle ja soijalle (oksensi rajusti pienestäkin määrästä maitoa/soijaa), mutta vielä syö kakki vihannekset ja hedelmät (mutta voi hyvin olla että allergiat niihin ilmenevät myöhemmin). Rohkseasti vain kokeilet kaikkia, ja lopetat jos tulee allergiaoireita, mutta turhaan ei kannata välttää mitään.

Öljylisää ei tarvitse antaa lusikasta, voit antaa vaikka lääkelasista (pieni muovinen pikari, saa apteekista) tai ruiskulla. Meillä on lääkkeet molemmat ottaneet aina nätisti... Voi olla että kaikilla ei ole näin ;)

No jos painossa ei ole häikkää, niin sellaista ruokaa ei olekkaan joka kasvattaa vain ympärysmittaa eikä pituutta ollenkaan!!!! Vauvojen ja lasten pituuskasvu vain tapahtuu yleensä sykäyksittäin, ja vauvojen mittaaminen on erittäin virheherkkää puuhaa. Jos nla täti väittää että tarvitsee protskuja soseesta kasvaakseen se on ihan puppua (ensinnäkin soseet ovat suurelta osin vettä), äidinmaidollakin kasvaa ihan hyvin (meillä kaksi pitkää ja hoikkaa imetettyä lasta).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Onko siis aikaisemmin ottanut paremmin lusikasta? Jotkut vauvat tekevät lakon lusikalla syömiseen silloin, kun on hampaita tulossa. Varsinkin lämpimät ruuat tuntuvat ikenissä ikäviltä. Joskus haaleat tai huoneenlämpöiset soseet kuitenkin maistuvat pehmeällä lusikalla. Kasvikset, hedelmät, lihan... Kaiken voi pieniä aivan pieniksi paloiksi sormin syötäväksi.

On siis ottanut vitamiinit lusikasta jo ihan vauvasta, eli lusikka on kyllä tuttu. Nyt vaan ei enää kelpaa. En oikein tiedä noista hampaista, muita vastaavia merkkejä niistä ei ole ollut. Ja ruoka kyllä ehtii jäähtyä lämpimästä huoneenlämpöisen kautta ihan kylmäänkin siinä ajassa kun meillä syötetään :)

Kiitos kaikille vinkeistä, hieno juttu että täältä saa tukea! Kokeilen ainakin nyt sormiruokaa (myös avokadoa), ehkä jätetään lusikkaruokailu kokonaan pois hetkeksi. Ja yritän olla kärsivällinen...

 
Tee vaikka paksua puuroa ja laita siihen öljyä. Tai ihan pieniksi laitettua lihaa. Anna lapsen syödä käsin. Hirveä sotku, mutta ei kai sen väliä, jos ruoka menee alas.

Kannattaa kokeilla myös ruokia kylmänä, meillä ne usein kelpaavat, vaikka lämpimänä eivät. Öljyä voi kokeilla antaa lääkeruiskulla, jos vaikka siinä kelpaisi. Kokeile imeyttää maissinaksuun öljyä, kelpaisiko se sormiruokana? (Vai meneeköhän liian löllöksi?) Kun vähän kasvaa, jauheliha on hyvää sormiruokaa, vielä ei taida onnistua sen noukkiminen.
 
Kaikki vauvat ei vaan suostu soseita syömään. Meillä yksi tällainen lapsi. Sormiruoka on hyvä siinä mielessä, että lapsi oppii heti syömään paloja, joten karkeampaan ruokaan siirtyminen ei koskaan ole ongelma :) Sormiruoan huono puoli on se, että syöminen ei ole niin tehokasta ja nopeaa kuin silloin jos voi vaan lykätä sosetta lapsen kitaan. Toisaalta sormiruokaa syövä oppii itse säätelemään syömistään. Joskus vaan äitiä kyllästyttää ruokailun hitaus. Kärsivällisyyttä :)
 
Meilläkin on ollut ongelmia syömisen kanssa aina, ei ehkä tuossa mittakaavassa. Kaikki show:t kannattaa toki kokeilla, mutta jos ei auta, niin tekisin vaan niin, että taukoa ja rauhoittumista, ja sillä aikaa sormiruokaa. Esim. lihapullat menee meidän allergikolla, teen ne itse pakosta ja saan niistä melko pehmoisia, käytän siis riisijauhoja. Banaani, kurkku, porkkana. Peruna myös. Maissinaksuilla meidän jannu oppi sormiruokiin, kun niistä sai helposti palasia vaikka ei ollut hampaita.


Annan vauvan sotkea. Laitan ruokaa joskus jopa pöydälle, jos ei muuten syö. En tiedä mikä siinä on mutta kun vauva saa kokeilla ruokaa, suostuu ottamaan sitä suuhunsa. Aina vauvalla jotain kädessä. Kun avaa suutaan sormiruualle, vien ruokaa lusikalla suuhun,

Itse tuskastuin syöttämiseen niin, et mun ahdistus siitä, ettei vauva syö, vaikutti varmasti. Isä syötti varmaan viikon aina kun voi, koska mulla ei kestänyt pinna. Sit taas pystyin aloittaa. Ja lopetin määrien miettimiset! Ja yks kaks jotain on vaan sattunut.

Vasta nyt, vauva melkein 11k, menee 3-4 ateriaa päivässä ja ollaan kivuttu käyrillä miinuskakkosilta ykkösille. Pitkä taival. Meillä tietty allergiat vaikuttaa, ja se et kaikkee ei voi kokeilla.

Jotkut vauvat ei pidä soseista. Anna itse sormillasi ruokaa vauvan suuhun? Mä sain poikaa syömään esim. banaania niin, et syötin käsin. Vierastiko aluksi lusikkaa? en tiedä.

En osaa enempi nyt äkkiseltään sanoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minnamammma:
Vauvojen ja lasten pituuskasvu vain tapahtuu yleensä sykäyksittäin, ja vauvojen mittaaminen on erittäin virheherkkää puuhaa. Jos nla täti väittää että tarvitsee protskuja soseesta kasvaakseen se on ihan puppua (ensinnäkin soseet ovat suurelta osin vettä), äidinmaidollakin kasvaa ihan hyvin (meillä kaksi pitkää ja hoikkaa imetettyä lasta).

Tämä on ihan totta. Maidon energiamäärä on huomattavasti suurempi kuin veteen tehdyn kasvissoseen. Neuvolan ohjeet soseisiin siirtymisestä huonon kasvun takia ovat joskus hieman ristiriitaisia.

 

Yhteistyössä