Argh! Kaverin lapsi ärsyttää niin, että on pakko välillä välttää heidän seuraansa...

[kdha]

Yritän välttää, ettei kaverini huomaisi kuinka paljon hänen 4,5-vuotiaansa minua ärsyttää. Itse lapsessa ei siis ole mitään "vikaa", vaan vika on minussa. Tiedättekö, kun joskus vaan joku ihmistyyppi riepoo hermoja tosi paljon?

Tuo kaverin lapsi on sellainen "minäminä" -tyyppi vieläkin. Aina änkeämässä ekana joka paikkaan ja kertomassa suureen ääneen kuinka hän on niin hyvä ja osaa. Oikeasti hän taitaa vaan yrittää pönkittää pientä itsetuntoaan ja sitä, ettei oikeasti osaa. Hän on tosi pehmeä lihaksistoltaan eikä osaa heittää/hyppiä/juosta/pelata jalkapalloa. Mutta silti hän on AINA änkeämässä mukaan ekana ja hänet pitäisi jaksaa huomioida. Hän ei oikein osaa juosta, vaan hän jollain ihmeellisellä tavalla lyllertää pylly pitkällä eteenpäin, joten hän on tosi hidas.

Ja mikään ei ikinä kelpaa hänelle. Hän aina narisee ja valittaa ja mököttää. Esimerkiksi isossa korikeinussa ei kelpaa hiljaiset vauhdit, mutta heti kun antaa lisää vauhtia alkaa häntä pelottaa ja hän haluaa pois. Ja sitten haluaa heti takaisin, koska näkee kuinka hauskaa muilla on kovissa vauhdeissa.

Ja kun hän änkeää paikalle, hän todella työntää muut pois tieltään. Ja tarvittaessa vie lelut käsistä, jos ei muuten saa vuoroa.

No, näin kirjoitettuna hän ei vaikuta mitenkään hirviöltä mutta silti hän vaan käy hermoilleni. Ehkäpä lähinnä siksi, että jos olen omien lasteni kanssa leikkipuistossa tai pallokentällä pelaamassa, tulee hän heti siihen mukaan. Jos menemme muualle tai toiseen "laitteeseen", tulee hän sinne heti mukaan. Ja aina vaan minäminä..... Rasittavaa ja hermoille käypää, koska joskus haluaisin pelata lasteni kanssa jalkapalloa vauhdikkaasti tai antaa heille superkovat vauhdit verkkokiikussa tai muuta vastaavaa ilman, että minun pitää huomioida hänet.

Ugh, olen puhunut.

 

[häh]

Ehkäpä lapsi vain kaipaa seuraa...jos sulla on useampi lapsi, niin tottakai tätä "yksin" oleva haluaa mukaan.

Ja onpa tuo nyt kamalaa, jos pitää muitakin huomioida...

 

["aapee"]

Ehkäpä lapsi vain kaipaa seuraa...jos sulla on useampi lapsi, niin tottakai tätä "yksin" oleva haluaa mukaan.

Ja onpa tuo nyt kamalaa, jos pitää muitakin huomioida...

Tällä pojalla on oma sisarus. Eikä ole kamalaa, kun pitää muitakin huomioida, mutta haluaisin välillä leikkiä ja pelata lasteni kanssa ihan rauhassakin omilla säännöillä ja ehdoilla.

 

["tarja"]

sä olet iältäs ? lapsi 4.5 vee...aika iso ikäero ja musta rupesi tuntuu et sä se penska tossa kuviossa olet.

 

[kikatus]

ei äiti ihmisen TARVITSE pitää jokaisesta ipanasta.
En miekään tykkää kaikista lapsista ja on yks ipana joka saa otsasuonen tykyttämään olemassaolollaan ja välillä vtuttaa kun tunkee meidän seuraan leikkikentällä.
Eihän se sen lapsen vika oo että on oikeasti tosi rasittava minun mielesäni.. lapselle ei vaan aikuisen kannata tai pidä näyttää, ettei pidä. Sen verran kiltti pitää osata olla vaikka väkisin.
Omassa rauhassa saa olla kun menee muualle?

 

[Phoebsi]

Minäkään en voi sietää ystäväni lasta, yhdessä vaiheessa vielä vähän jaksoin mutta lapsen kasvaessa se vähäkin tykkääminen on hävinnyt. Ja voi kamala, että näin onkaan (tämä siis teille kauhistelijoille).

Suurin syy tähän on kyllä ystäväni surkea tapa kasvattaa lasta, hän antaa kaiken periksi. Ja niinpä lapsesta on tullut juuri tuollainen minäminäminä, huomaa minut, minulle ensin, minä tahdon ja saan. Lapsi on agressiivinen, haukkuu toisia, levoton... ja aivan selvästi ihan hukassa. MInä en jaksa olla komentamassa, kieltämässä ja ohjaamassa aina, kun heitä näen. Ja lohduttamassa omaa lastani, kun toinen on taas kerran heitellyt leluilla ja töninyt toisen kumoon. Luulisi 5-vuotiaan jo osaavan tietyt säännöt?

 

["Vesipeto Surku"]

... ja tuon ikäset pojat aika usein haluaa näyttää kuinka taitavia ja vahvoja ja mahtavia ja nopeita ja upeita ovat..

Muistan kun muutettiin tähän nykyiseen kämppään ja olin esikoisen kanssa pihalla (omani silloin alle 2..) siihen aika usein tuli yks naapurin napero temppuilemaan ja oli just tollanen "kato kun mä osaan, kato kuinka pitkälle mä hyppään, kato miten hienot shortsit mulla on, kato mua, ja minäminäminä.." Mä olin sillon ihan että "Ei tsiisös miten raivostuttava tenava". Noh, sittemmin, pari vuotta myöhemmin omani on nyt 5-vuotias ja TÄYSIN samanlainen. Ja tutustuttuani poikien maailmaan ja pojan kaveripiiriin, johon kuuluu enemmän tai vähemmän samanikästä kloppia, ne on kaikki enemmän tai vähemmän just tollasia maailman napoja..

Ja kyllä, omanikin on välillä kyllä tosi raivostuttava..

 

[vierailija]

... ja tuon ikäset pojat aika usein haluaa näyttää kuinka taitavia ja vahvoja ja mahtavia ja nopeita ja upeita ovat..

Muistan kun muutettiin tähän nykyiseen kämppään ja olin esikoisen kanssa pihalla (omani silloin alle 2..) siihen aika usein tuli yks naapurin napero temppuilemaan ja oli just tollanen "kato kun mä osaan, kato kuinka pitkälle mä hyppään, kato miten hienot shortsit mulla on, kato mua, ja minäminäminä.." Mä olin sillon ihan että "Ei tsiisös miten raivostuttava tenava". Noh, sittemmin, pari vuotta myöhemmin omani on nyt 5-vuotias ja TÄYSIN samanlainen. Ja tutustuttuani poikien maailmaan ja pojan kaveripiiriin, johon kuuluu enemmän tai vähemmän samanikästä kloppia, ne on kaikki enemmän tai vähemmän just tollasia maailman napoja..

Ja kyllä, omanikin on välillä kyllä tosi raivostuttava..

 

[vierailija]

Ymmärrän täysin! Itse en juurikaan pidä kenestäkään muusta lapsesta kuin omastani!! joskus ihmettelen itsekin, miksi mulla on neljä lasta...

 

[ei mitään ihmeellistä]

En minäkään tykkää muiden lapsista,muut kakarat on oikeesti ärsytyäviä.
Miksi edes pitäisi pitää ?