ÄRSYTTÄÄ ihan suunnattomasti!

[pikkukullanmama]

Mun mies otti koiran viime kesänä. Ite en oo koiraihmisiä, ja se saikin sen ottaa sillä ehdolla että se on sitte aina ulkona ( en voi sietää eläinten karvoja) No kuinka ollakkaan, mies ei raski pitää sitä ulkona, vaan sen pitäs aina saada pyöriä sisällä kun " se on muuten niin yksinäinen" vaikka ukko ulkoiluttaakin sitä monta tuntia päivässä... Sitäpaitsi mä oo aika mustasukkainen, ku se muutenki viettää kotona niin vähän aikaa, ni silloinki ku se on täällä niin se vaan rappaa koiraa, vaikka kaipaisin itekki häneltä huomiota. Kyllä se mut joskus pyytää viereensä sohvalle makaileen, mutta se ottaa päähän ku se sit mun yli silittelee koiraa eikä mua! :kieh:
Mä vaadin siltä että sen täytyy imuroida vähintään kaks kertaa viikossa, jos se haluaa että meillä vielä koira on, muuten se saa lähtä.. mutta eihän tuo suostu siihenkään... En tajua mitä tekisin, välillä tuntuu ihan epätoivoiselta ja ahdistaa ku ei oo mitään ulospääsyä asiasta ku mies ei voi joustaa yhtään, ja mä en jaksa siivota kokoajan, ku nätä raskausviikkojaki on kohta 36...
Saattaa kuulostaa pieneltä tää mun ongelma, mutta vuoden aikana se on muodostunu suureksi, ku mitään muutosta ei tapahdu ja aina on #&%?$!*!!! \|O Mitä mieltä te ootte, oonko liian pikkumainen ja vaativa?

 

[Nauta]

Tuon p.askan siivoomisen ärsyttävyyden uskon. Itselläkin on koiria, ja vaikka koira-ihminen olenkin, niin joskus ottaa päähän ainainen sotku.
Mutta tuo mustasukkaisuus kuulostaa aika narsistiselta. Entinen ukkoni vihasi koiraani, ja oli mustis, kun silitin koiraa, enkä ukkoo. Minusta se oli aika sairasta.
Tuosta koirasta tulee teille vielä isompi ongelma, kun vauva syntyy. Itsekään en olis jaksanut yhtään koiraa, kun meillä oli vauva. Nyt isomman lapsen kans on ihan jees.
Kannattaa koettaa vielä jutella miehen kanssa, mutta luulen, ettei hän koirasta hevillä luovu.

 

[vili43]

Ensinnäkin täytyy sanoa, jotta minen hyväksy tommosta, että otetaan koira (taikkavaikka mikä muu tahansa elukka) jos toinen osapuoli on sitä kovasti vastaan.
Elukka kyllä vaistoaa sen, jos ei siitä pidetä ja se on väärin eläintä kohtaan se, eihän tuo ole teille hinkunut :kieh: .

Mitä tuleman pitää sitten kun teidän vauva syntyy.Ihan vaan veikkaan, että alat pitää koiraa vauvalle jollain lailla uhkana, sinulle on ns yksi syy lisää olla sitämieltä, että et koirista pidä, eikä koira teille sovi.
Sekään ei ole oikein eläintä kohtaan.

Mikään koira ei ole vallan ja ainoastaan ulkona.Meinasikkos jotta talvella kun viuhtoo miinus kahtaviittä, koira olkoon pihalla vaan kun sen on siellä suunniteltu pysyvän...

Ehdotan vakavaa keskustelua ukkosi kanssa, jotta luopuisitte koirasta.Se ei selvästikään ole teille tervetullut :/ .

Älä nyt aapee vedä tästä palkoja nenääsi.tämä oli minun katsantokantani asiaan.Eikö sinustakin kuitenkin koira ansaitse sellaisen kodin, jossa sitä rakastetaan, ehdoitta.<br><br>

 

[koi-isä]

\

Ensinnäkin täytyy sanoa, jotta minen hyväksy tommosta, että otetaan koira (taikkavaikka mikä muu tahansa elukka) jos toinen osapuoli on sitä kovasti vastaan.
Elukka kyllä vaistoaa sen, jos ei siitä pidetä ja se on väärin eläintä kohtaan se, eihän tuo ole teille hinkunut :kieh: .

Mitä tuleman pitää sitten kun teidän vauva syntyy.Ihan vaan veikkaan, että alat pitää koiraa vauvalle jollain lailla uhkana, sinulle on ns yksi syy lisää olla sitämieltä, että et koirista pidä, eikä koira teille sovi.
Sekään ei ole oikein eläintä kohtaan.

Mikään koira ei ole vallan ja ainoastaan ulkona.Meinasikkos jotta talvella kun viuhtoo miinus kahtaviittä, koira olkoon pihalla vaan kun sen on siellä suunniteltu pysyvän...

Ehdotan vakavaa keskustelua ukkosi kanssa, jotta luopuisitte koirasta.Se ei selvästikään ole teille tervetullut :/ .

Älä nyt aapee vedä tästä palkoja nenääsi.tämä oli minun katsantokantani asiaan.Eikö sinustakin kuitenkin koira ansaitse sellaisen kodin, jossa sitä rakastetaan, ehdoitta.

Olen jotakuinkin samaa mieltä tämän kanssa.

Minusta on aika ajattelematonta ottaa vastuulleen mitään eläimiä ilman että on valmis ottamaan vastuun ja kaiken sen rasitteen.

Joskin olen myös sitä mieltä, että kun koira on teille tullut niin alistu kohtaloosi ja pidä ja opi rakastamaan eläinparkaa. Löydä koiruuden hienommat puolet äläkä tartu kiinni karvoihin ja kun se sateella haisee, ne on ihan kivoja eläimiä loppupeleissä.

(eli, joko koira suosiolla pois tai ala kaveraamaan sen kanssa)

 

[pikkukullanmama]

koskaan mä en oo kuitenkaan koralle sitä "kostanu" että se on meillä, saatan mä joskus sille palloakin nakella... ymmärrän kuitenkin sen ettei se oo sen vika että siitä tulee karvoja ja se vie suurimman huomion ukoltani... masentavaa kilpailla koiran kanssa...

 

[Gluteus maximus]

Minusta tuo kuulostaa jo aika pahalta. Luopukaa koirasta, koska tuo vaan pahenee kun vauva syntyy. Minäkin välillä väsyn meidän koiraan kun on kaksi vaippaikäistä kotona, mutta en nyt herranen aika mustasukkainen ole mihelle jos hoitaa/silittelee koiraa enemmän kuin minua...välillä meilläkin näin. Koira on minun miehelleni se pikkumussukka myös...

 

[emilja]

ala koiran kaveriksi
ja unohda helliä miestä.... kato huomaako se mitään...

 

[pikkukullanmama]

\

ala koiran kaveriksi
ja unohda helliä miestä.... kato huomaako se mitään...

joo, pitääpä alkaa

 

[Harmaa]

kiva, kirjoitin pitkän pätkän ja teksti katosi, muka joku virhe \|O
mutta siis sun miehes tuskin kovin mielellään koirasta luopuu..? oisko mitenkään mahdollista, että itse yrittäisit muuttaa suhtautumistapaa..? mäkin ärsyynnyn raskausaikana vaikka mistä meillä 3 lasta ja koira. imuroitavaa riittää, oli koiraa tai ei. ja koiran ja lasten kanssa on ihana lähteä metsään lenkille. ei se nyt oikeesti ole niin vakavaa, jos miehes silittelee koiraa..! kai se nyt joskus suakin silittelee..?