Aina kerjäämässä meiltä jotain, lastenvaatetta lähinnä.
Hetki sitten soitti ja kyseli kuulumisia (odotin jo siinä vaiheessa että milloin päästään asiaan). Sitten kysyi, että mahtuuko se vaaleanpuna-ruskea Reimatecin haalari meidän tytölle vielä. Sanoin että ei mahdu. Kaveri sanoi että "No älä vaan myy sitä, kun se olis just ihana meidän XXX:lle ens talveks. Äläkä myy mitään muutakaan 104-senttistä ennen kun näytät ne mulle". :|
Sanoin, että olen jo luvannut ne jollekin toiselle
. Eli Huutikseen laitan. En tajua, miksi mun pitäisi luovuttaa kaikki mun lapselta jääneet hyväkuntoiset/uudenveroiset vaatteet heille. Heitä on kaksi työssäkäyvää aikuista ja yksi lapsi, eli luulisi olevan varaa vaatettaa oma muksunsa. Meillä on kaksi lasta ja yksi työssäkäyvä aikuinen...
Paljon olen sinne vaatteita antanut, ja homma menee aina niin, että ekana kaveri kysyy onko jotain vaatteita ja kun sanon että on, niin hän sanoo että kyllä hän niistä jotain maksaa. Mitään ei ole maksanut, eikä ole edes kysynyt hintaa. Viimeeksi kun hän haki meiltä yhden toppapuvun niin sanoin että se olisi viisi euroa, kiitos. Siitä tuli jo vuosi, eikä sitä 5? ole vieläkään näkynyt :snotty:
Kun juteltiin jokin aika sitten siitä, että ollaan hankkimassa kerrossänkyä, niin kaveri kehtasi sanoa että "älkää myykö pinnasänkyä pois vaan säästäkää se meille jos meille vaikka tulis vauva". No en säästä, vaan myyn. Missä mä sitä sänkyä edes säilyttäisin, ja miksi?!
Mä olen sika ja myyn pieneksi jääneet lastenvaatteet mielummin Huutiksessa, kun jakelen niitä tuttaville jotka ei niistä edes mitään maksa :xmas: . Me ei olla edes ystäviä, hädintuskin kavereita, eikä nähdä kovin usein, ei olla juurikaan yhteyksissä tms. Ainoastaan silloin hän soittaa, kun tyttö tarvitsisi vaatteita.
Hetki sitten soitti ja kyseli kuulumisia (odotin jo siinä vaiheessa että milloin päästään asiaan). Sitten kysyi, että mahtuuko se vaaleanpuna-ruskea Reimatecin haalari meidän tytölle vielä. Sanoin että ei mahdu. Kaveri sanoi että "No älä vaan myy sitä, kun se olis just ihana meidän XXX:lle ens talveks. Äläkä myy mitään muutakaan 104-senttistä ennen kun näytät ne mulle". :|
Sanoin, että olen jo luvannut ne jollekin toiselle
Paljon olen sinne vaatteita antanut, ja homma menee aina niin, että ekana kaveri kysyy onko jotain vaatteita ja kun sanon että on, niin hän sanoo että kyllä hän niistä jotain maksaa. Mitään ei ole maksanut, eikä ole edes kysynyt hintaa. Viimeeksi kun hän haki meiltä yhden toppapuvun niin sanoin että se olisi viisi euroa, kiitos. Siitä tuli jo vuosi, eikä sitä 5? ole vieläkään näkynyt :snotty:
Kun juteltiin jokin aika sitten siitä, että ollaan hankkimassa kerrossänkyä, niin kaveri kehtasi sanoa että "älkää myykö pinnasänkyä pois vaan säästäkää se meille jos meille vaikka tulis vauva". No en säästä, vaan myyn. Missä mä sitä sänkyä edes säilyttäisin, ja miksi?!
Mä olen sika ja myyn pieneksi jääneet lastenvaatteet mielummin Huutiksessa, kun jakelen niitä tuttaville jotka ei niistä edes mitään maksa :xmas: . Me ei olla edes ystäviä, hädintuskin kavereita, eikä nähdä kovin usein, ei olla juurikaan yhteyksissä tms. Ainoastaan silloin hän soittaa, kun tyttö tarvitsisi vaatteita.