Ärsyttävää ja loukkaavaa ja vituttaakin

[vieras]

Mies kysyi tänään, että mitä ruokaa aion tehdä ja vastasin, että ajattelin tehdä jauhelihamakaronimössöä, kun muksut on sitä kärttäneet. Siihen mies, että "voi helvetti, taas makaronia, miksi täällä ei voi syödä kuin makaronia". Totesin, että enhän ole tehnyt sitä yli viikkoon ja nyt teen, kun lapset pyytää sitä aina. Mies sanoi, että olihan toissapäivänäkin sitä makaronia ja lihapullia. Sitten muistin, että tosiaan tein kiireessä valmispastaa ja lihapullia. Se oli kuitenkin minusta eri asia kuin tuo lasten aina toivoma jauheliha-makaronimössö, mutta makaroni mikä makaroni kuulemma.

Hetken päästä muistin, että tein kyllä alkuviikolla lasagneakin (mikä on miehen lempiruokaa) mutta en jaksanut sanoa, että et sitten siitä valittanut, että TAAAS makaronia.

Tuumasin miehelle, että tee sitten lista ensi viikoksi mitä syödään kun kerran ei kelpaa vaan aina pitää valittaa. Ikinä ei ole hyvä, mutta ikinä ei mies ehdotakaan mitään. Sen sijaan höpöttää että mikset katso netistä jotain uusia ohjeita ja tee erilaisia juttuja ettei aina oo samoja. Luuleeko mies, että on jotenkin helppoa miettiä aina ruokia ja olla keksimässä uusia, saati että se kiinnostaisi. Kun on perheen ainut joka pohtii ruuat, käy ostamassa ne ja myös ainoana tekee ne, niin ei siinä kauheesti kiinnosta aina olla fiilistelemässä että mitäs herkullista tänään keksis.

Niin ja tuohon ensi viikon ruokalistan miettimiseen mies vain totesi, että ei häntä kiinnosta mitä me täällä ensi viikolla syömme. Mies lähtee keskiviikkona Jyväskylän ajoja seuraamaan koko loppuviikoksi joten eipä kiinnosta joo.

Miten saisin tuon miehen heräämään siihen miten paljon työtä tuossa pelkässä ruuan miettimisessä, ostamisessa ja valmistamisessa on? Helppoa olisi, kun jättäisi vain tekemättä, mutta se ei onnistu kolmen pienen lapsen kanssa. Jos olisin kaksin tuon miehen kanssa niin senkun söisin vain jotain puolivalmiita itsekseni, mutta nyt ei onnistu.

 

[abloom]

Olisko sellanen kompromissi hyvä että jokainen saisi toivoa jonkun ruuan kerran viikossa? Lapset, sinä ja mies oman
Tai ainahan sitä voi sanoa että tee ukko ite evääs.

 

[vieras]

Minä tekisin ruokaa vain sen verran että itselle ja lapsille riittää. Saisi sitten mies tehdä perunasta itselleen mitä lystää.

 

[kookosta]

No jos ukkoa ei kiinnosta osallistua ruoan laittoon, edes miettä mitä syödä, niin sano että teet sulle ja ipanoille just sitä mitä olette yhdessä miettineet syövänne ja jos herralle ei kelpaa menkööt ja ostakoot omat ruokansa tai syököön sitä mitä on tarjolla.

 

[noooo]

Meillä mietitään yhdessä tuo ruokapuoli. Joka viikko on lihaa, kanaa ja kalaa. Siltä pohjalta sitten mietimme nuo ruuat. Ja muuten, meillä kolme poikaa, joiden herkkua on myös tuo "makaronisötkötys"... Pitäiskin taas pitkästä aikaa tehdä sitä.

 

[ap]

Ja minäpä muistan, että silloin joskus kun on yhteen muutettu niin mies sanoi että on ihanaa kun ei ole aina perunaa. Kun heillä kotona peruna on ainut mitä voi olla. Siellä ei ikinä saa makaronia, riisiä tms. Pelkkää perunaa. Nyt kun mainitsin siitä niin sanoi, että "eikö voi vain tehdä kaikenlaista erilaista". Joo no perhana koitan, mutta aina valitetaan. Kaikki mitä teen niin on muka AINA. "Aina on keittoo, aina on jauhelihaa, aina on tätä ja tota".

 

[Sanna]

No mikä siinä sit on niin vaikeeta ettet vois etsii uusia reseptejä vaikka netistä?Ainahan niitä voi muokata esim.yksinkertaisemmiksi jos on liian paljon eri raaka-aineita tms...

 

[sutinasussu]

Mä oon sitä mieltä, että mies tehkööt ruoat, jos sinun tekemäsi ei kelpaa ja piste.

 

[vieraana]

tota, sori vaan mutta tuollainen pas.ka ukko sais tehdä itse syömisensä.

 

[Yksvaan]

Onneks meillä mies tekee ruuan. Ei tulisi mieleenikään valittaa että taas samaa, koska vastaus olisi juuri se: "tee sinä sitten"

 

[halipupu]

Mä teen välilä sellai, että annan miehelle käteen kynän ja paperia ja pyydän että listaa siihen seuraavan viikon ruuat tai sitten saa olla ilman. Myös se, että mies tekee ainakin pari sapuskaa viikonloppuisin on ihan kohtuullista tai jos ei osaa tehdä, niin tilatkoon sitten pizzaa tai vieköön koko porukan ulos syömään. Tollasta nirsoilua ei kyllä itse kuuntelisi miehen suusta, mutta ei onneksi tarvikaan, riittää kun on tarpeeksi ruokaa sama se mitä se on. Koita laittaa ukko kuriin! Jaksamista!

 

[apua]

nyt laitat ukkos viikoksi tekemään ruokaa, jos ei osaa etsiköön itse sieltä netistä niitä ohjeita!

 

[...]

Laita itelles ja lapsille ruoka ja kehota miestä tekemään oma, jos sun tekemäs ei kelpaa.

 

[Lunatic]

Huhhuh mikä mies.
Eikö se osaa tehdä ruokaa, vai mikä on?

 

[vieraana]

jotkut naiset nyt antaa miehensä tehdä mitä vaan.... tai paremminkin "sallii".

 

[miten ois]

Tee jauhelihakeittoa ja heitä sekaan myös makaronia. Ja paljon ketsuppia. Vähän vaihtelua miehelle, mutta kuitenkin lapset saa makaronia..

 

[apsi]

Mun mies ei siten kirveelläkään osallistu ruokalistan suunnitteluun. Suuttuu vaan, jos alan inttää. Olisi vaan joskus ihanaa mennä kauppaan ja hakea tavarat ihan sen perusteella, mitä toinen on valinnut, ettei tarvi tehdä tuota iänikuisen hommaa aina itse.

Joskus on vaan niitä päiviä, että valikoima tuntuu kamalan suppealta. Peruna, pasta vai riisi, liha, kala, kana vai makkara? Ei noita nyt kovin monella tavalla voi yhdistää. Tietty makuja saa vaikka minkälaisia, mutta jos miehen mielestä on aina makaronia tarjolla, kuinka pian se sitten taas kyllästyy, kun syötät putkeen perunaa ja riisiä?

Tai jos poistat lihan listalta, puputa siinä sitten kanaa ja kalaa koko viikko, kun ei makkaraakaan viitsi kovin usein laittaa. Minusta asia on siis niin, että joko syödään mukisematta sitä mitä on, tai sopii painua etsimään itselleen jotain suuhunpantavaa, tai niitä uusia ohjeita.