Arvon naiset, tarvitsen apuanne. Naisen ajattelumaailmasta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kielletty
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla oli joskus vuonna nakki kaveri, joka salaa kuolasi poikaystäväni perään, ja kun erosimme niin oli todennut yhteisille tutuillemme että "nyt minä voin siis ottaa sen Pertin" (nimi muutettu).

Pertti tosin totesi, kun hänelle asiasta mainitsin, että ei kiitos. Ei ikinä. Ja oli sanonut tämän myös tuolle kaverilleni, kun tämä oli yrittänyt häneltä puhelinnumeroa pyytää.

Kyllä tuo kaveri yritti Pertissä roikkua jo meidän yhdessäoloaikanakin, mukamas viattomasti. Hakeutui aina seuraamme. Mutta ei se sinänsä haitannut silloin, jälkeenpäin vaan tajusin että näinhän se oli ollut, ja sitten nauratti.

Sillä ei koskaan ollut itsellään poikaystävää, eikä saanut miehiltä huomiota, kai taustalla oli joku kateus tms.
 
Mulla oli joskus vuonna nakki kaveri, joka salaa kuolasi poikaystäväni perään, ja kun erosimme niin oli todennut yhteisille tutuillemme että "nyt minä voin siis ottaa sen Pertin" (nimi muutettu).

Pertti tosin totesi, kun hänelle asiasta mainitsin, että ei kiitos. Ei ikinä. Ja oli sanonut tämän myös tuolle kaverilleni, kun tämä oli yrittänyt häneltä puhelinnumeroa pyytää.

Kyllä tuo kaveri yritti Pertissä roikkua jo meidän yhdessäoloaikanakin, mukamas viattomasti. Hakeutui aina seuraamme. Mutta ei se sinänsä haitannut silloin, jälkeenpäin vaan tajusin että näinhän se oli ollut, ja sitten nauratti.

Sillä ei koskaan ollut itsellään poikaystävää, eikä saanut miehiltä huomiota, kai taustalla oli joku kateus tms.

Eli ette ole enää tekemissä? Sanoitko tuosta "kaverille" jotain vai annoitko vaan mennä menojaan? Vähän vaan hämmentää kun ollaan niinkin tiiviisti puheissa ja sitä historiaa pitkältä ajalta.
 
Eli ette ole enää tekemissä? Sanoitko tuosta "kaverille" jotain vai annoitko vaan mennä menojaan? Vähän vaan hämmentää kun ollaan niinkin tiiviisti puheissa ja sitä historiaa pitkältä ajalta.
Tuosta on aikaa ihan hitosti...mitähän me oltiin, alle 20 v ja nykyään oon 35... :)

Sanoin mä siitä kerran. Ja ollaan me edelleen tekemisissä, kovin satunnaisesti tosin, vuodet on vieneet molempia eri suuntiin. Makuhan tuossa kyllä meni ko. kaveriin aika pitkäksi aikaa, etenkin kun sain kuulla tämän epäilleen vaikka mitä (mm. sitä että emme oikeasti Pertin kanssa eronneet, koska meidät oli nähty yhdessä ostoksilla...olin vaan keksinyt jonkin salajuonen jotta kaikki kuvittelisivat meidän eronneen - mä ja Pertti oltiin siis eronkin jälkeen ystäviä).

Ei kaveruus ollut enää ennallaan, tuli koko ihmisestä sellainen mielikuva että onko tuo nyt ihan normaali edes, ja mitähän muuta se pienessä päässään kuvittelee.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olisin varmasti hyvinkin hämilläni jos tuon kaltainen käyttäytyminen noinkin pitkän tuntemisen ja tiiviin yhteydenpidon jälkeen tulee yllätyksenä. Jos tilanne kuitenkin yksittäinen eikä asiaa ole edes kummemmin huomannut yhteydenpidossa en kiinnittäisi siihen mitään huomiota tai asiaa kommentoisi, varsinkaan jos synttäri tapahtumistakin on jo kulunut aikaa.
 
Joo-o, ystävyys/kaverisuhde täytyy tuon pohjalta päivittää uuteen valoon. Jotenkin kuulostaa, että se kannattaisi tehdä muutenkin, että miten hyvänä ja luotettuna ystävänä häntä pitää.

Kyllä jo aiemmin olen suhtautunut varauksella, kun olen tosiaan huomannut valehdelleen vähäpätöisemmissä asioissa. Mutta tässä mentiin minun moraalikäsitykseni mukaan jo yli niin pahasti että ei oikein tiedä että mitä pitäisi tehdä. Ja kun juttu sinäällään on jo vanha, mutta onko "rikos" jo vanhentunut?

Jos kyseessä olisi joku tuttava tai "vähemmän hyvä kaverini" jonka kanssa ei niinkään oltaisi tekemissä ja alkaisi vokottelemaan eksääni niin tilanne olisi täysin toinen, asia ei siinä kohtaa koskettaisi millään lailla. Mutta että pienen lapseni synttäreillä?! Miten sairas voi ihminen olla?!?
 
Eli ette ole enää tekemissä? Sanoitko tuosta "kaverille" jotain vai annoitko vaan mennä menojaan? Vähän vaan hämmentää kun ollaan niinkin tiiviisti puheissa ja sitä historiaa pitkältä ajalta.

Niin, kuinka paljon tuo kaverin exäsi isku(?)yritys sinua sitten häiritsee? Vai onko tilanne nyt ikävä senkin takia, että tällaiseen et ollut osannut varautua? Koska niin, nyt sä tiedät, mutta ystävä on - sama kuin ennenkin?

Jotain merkkejä ilmassa tuohon olisi luullut olevan kuitenkin ja nyt vasta näit sen. Niin että kuinka paljon se haittaa?
 
Kyllä jo aiemmin olen suhtautunut varauksella, kun olen tosiaan huomannut valehdelleen vähäpätöisemmissä asioissa. Mutta tässä mentiin minun moraalikäsitykseni mukaan jo yli niin pahasti että ei oikein tiedä että mitä pitäisi tehdä. Ja kun juttu sinäällään on jo vanha, mutta onko "rikos" jo vanhentunut?

Jos kyseessä olisi joku tuttava tai "vähemmän hyvä kaverini" jonka kanssa ei niinkään oltaisi tekemissä ja alkaisi vokottelemaan eksääni niin tilanne olisi täysin toinen, asia ei siinä kohtaa koskettaisi millään lailla. Mutta että pienen lapseni synttäreillä?! Miten sairas voi ihminen olla?!?

Tämähän vastasikin mun äsköiseen aika paljon, joo. Kyllä olisi minulle iso ongelma, jos en asiaan jotain selvyyttä tai lisävalaistusta saisi. Siis siltä kaverilta.
 
No mitä väliä kuka iskee EX-miestäsi ja missä.. Oikeasti? Minun paras kaverini pani exääni heti kun olimme muuttaneet erillemme. Sain kuulla tapauksesta kolmannelta henkilöltä joka oli todistanut tapahtumaa vahingossa. Kysyin asiasta exältäni,hän kielsi kaiken.. Ja kaverilta en ole edes kysynyt asiasta. Ihan sama minulle,itsehän heitin miehen pihalle.
 
Tämähän vastasikin mun äsköiseen aika paljon, joo. Kyllä olisi minulle iso ongelma, jos en asiaan jotain selvyyttä tai lisävalaistusta saisi. Siis siltä kaverilta.

No tavallaan tämä yllättää ja ei yllätä. Joskus, VUOSIA sitten, kun oltiin vielä tosi nuoria, olin todella ihastunut yhteen poikaan. Siis todella ihastunut, ja kuukausitolkulla tätä ihastustani vuodatin kaverilleni. Menin viikoksi rippileirille, ja kun tulin takaisin, tämä kyseinen kaveri löytyi tämän kundin sylistä ja kundilla kaula syötynä. Ei tarvinnut kahdesti arvailla mistä oli kyse. Särjin nuoren sydänparkani kertaheitolla ja ei oltu aikoihin tekemisissä.

Mutta aikuisiällä sitten sovittiin koko juttu ja jotenkin sitä ajatteli että no semmoista se on kun ollaan nuoria, sitä on ajattelematon. Mutta nyt sitten tämä. Ei taida sittenkään olla mikään muuttunut...
 
Itse olen sitä mieltä, että jos aikuisilla ihmisillä on kemiaa keskenään niin sitä sit vaan on. Ihan sama kuka on kenenkin eksä tai lapsen isä tai äiti. Jos ei ole kemiaa, ei ole mitään muutakaan. Mulle ihan se ja sama ketä eksäni panee ja toivon että se ei juurikaan uhraa ajatustaan mun nykyiselle seksielämälle.
 
No mitä väliä kuka iskee EX-miestäsi ja missä.. Oikeasti? Minun paras kaverini pani exääni heti kun olimme muuttaneet erillemme. Sain kuulla tapauksesta kolmannelta henkilöltä joka oli todistanut tapahtumaa vahingossa. Kysyin asiasta exältäni,hän kielsi kaiken.. Ja kaverilta en ole edes kysynyt asiasta. Ihan sama minulle,itsehän heitin miehen pihalle.

No sepä se, kun eihän se asia varsinaisesti minulle kuulukkaan. Lähinnä tässä mietittää tuon kaverin motiivit.
 
No sepä se, kun eihän se asia varsinaisesti minulle kuulukkaan. Lähinnä tässä mietittää tuon kaverin motiivit.

Saada munaa? Jos oot joskus vahingossa maininnut että eksäsi on aika haka petipuuhissa tai sit jos se vaan päättelee että jos sä sen kanssa oot hengannut pidemmän aikaa ja ihan lisääntynytkin, ni kai sen on pakko olla kohtuullinen pano...?


Meillä on sikäli onnellinen asema kaveriporukassa, että voidaan puhua avoimesti näistä ni ei tarvii kyräillä.
 
Motiivina saattaa olla ihan vaan panetus eikä muu. Joku fiksu ihminen sanoi aikoinaan että ihastukset kavereiden kumppaneihin ovan todella tavallisia,samanhenkisiä ihmisiä kun pyörii samoissa piireissä ja saa kuulla kaikki heidän parhaat puolet ja heikkoudet. Ja eron tullessa moni haluaa kokeilla toteuttaa fantasiansa kun kerran on "lupa" siihen vapaana.
 
Itse olen sitä mieltä, että jos aikuisilla ihmisillä on kemiaa keskenään niin sitä sit vaan on. Ihan sama kuka on kenenkin eksä tai lapsen isä tai äiti. Jos ei ole kemiaa, ei ole mitään muutakaan. Mulle ihan se ja sama ketä eksäni panee ja toivon että se ei juurikaan uhraa ajatustaan mun nykyiselle seksielämälle.

Tavallaan olen kanssasi samaa mieltä, ja nimenomaan että eksäni seksielämä ei minulle tosiaankaan kuulu. Mutta tässä nyt se perimmäinen ongelma kytee siinä, että miksi kaverini lähti tätä juuri tätä minun eksääni lähestymään, oliko kyseessä todella kiinnostuminen, vaiko minun näpäyttäminen jostain syystä?
 
Tavallaan olen kanssasi samaa mieltä, ja nimenomaan että eksäni seksielämä ei minulle tosiaankaan kuulu. Mutta tässä nyt se perimmäinen ongelma kytee siinä, että miksi kaverini lähti tätä juuri tätä minun eksääni lähestymään, oliko kyseessä todella kiinnostuminen, vaiko minun näpäyttäminen jostain syystä?

No sekotetaan lisää sun päätäsi, jospa sun ex on seukatessaan sun kaa käyny painamassa naapurintätii suklaaosastolle?
 
No tuskin oli mitään henkilökohtaista jutussa jos kerran ei ole siitä itse maininnut. Mielestäni ylireagoit nyt hieman niinkuin meillä naisilla on tapana. Mutta kyllä se mieli vielä rauhoittuu :)
Ettet vain olisi mustis?
 
Tavallaan olen kanssasi samaa mieltä, ja nimenomaan että eksäni seksielämä ei minulle tosiaankaan kuulu. Mutta tässä nyt se perimmäinen ongelma kytee siinä, että miksi kaverini lähti tätä juuri tätä minun eksääni lähestymään, oliko kyseessä todella kiinnostuminen, vaiko minun näpäyttäminen jostain syystä?

No voi olla kumpi hyvänsä, MUTTA mä veikkaan että ihan vaan kokee sun eksän ulkonäöltään mukiinmenevänä tyyppinä jolta voisi saada hyvää seksiä...
 
Ja mitähän syytä kaverillasi olisi näpäyttää sinua...? Siis tuollainen ystävyyssuhde ei järin kivalta kuulosta, jos toinen on aika ärsyttävä, mutta yhdessä ollaan, toisaalta sitten kettuillaan, koska ei olla toiseen ihan tyytyväisiä, tiedän tuon, olen itsekin joskus ollut sellaisessa tilanteessa.

Nykyään mulla menee raja ystävyyteen siinä, että jos alan tuntea kettuuntuneista fiiliksiä johonkuhun, ja tuntuu, ettei asiaa voi suoraan selvittää, niin en ala sivukautta vihjailemaan mitään josta taas sitten kaveri voisi v***lla mulle takaisinpaäin vaan nielen tappioni sen ystävyyden suhteen, enkä haikaile enää sellaisen kaveruuden perään. Jos se siihen lopahtaa, niin sitten se ei ollut enemmän arvoista. (Eli jos toinen ei halua alkaa asiaa selvittelemään)
 

Similar threads

A
Viestiä
5
Luettu
375
Aihe vapaa
"been there"
B
L
Viestiä
3
Luettu
310
Aihe vapaa
liibalaaba ap
L
M
Viestiä
7
Luettu
1K
Aihe vapaa
"mitä teen"
M

Yhteistyössä