arvostus

[saimi]

tapahtuipa kerran... kihlattuni sinkkuystävä yritti vikitellä minua ja saada minut sänkyyn kanssaan. kauhuissani olin hänen yrittelystään ja kerroin heti kihlatulleni. häneltä loksahti ensin suu auki ja sanoi ettei usko. oma ystäväni oli todistamassa vieressä tätä vikittely-yritystä ja hän kertoi kihlatulleni, että ikävä kyllä näin todella tapahtui. lopulta kihlattuni uskoi asian tapahtuneen, mutta kommentoi sitä vain näin ""entä sitten, se mun kaveri on just tollanen tyyppi"". hyväksyin tämän reagoinnin silloin, koska tämä hänen ystävänsä oli kyllä vähän sen maineessa että yrittää kaikkia. no, heidän ystävyytensä oikeastaan vaan syveni tapauksen jälkeen.
tapahtui myöhemmin... kihlattuni naimisiinmenoa suunnitteleva ystävä yritti vikitellä minua. kerroin tästäkin kihlatulleni ja reaktio oli sama ""entä sitten, se mun kaveri on just tollanen tyyppi"". nyt oli kyse sentään naimisiin menossa olevasta miehestä! ja jälleen kerran ystävyyssyhde jatkui ennallaan.
ompa käynyt niinkin, että kihlattuni jotkut ystävät ovat ilkeilleet minulle ilman syytä ja kerran jopa yksi heistä huusi minulle suoraa huuota päin naamaa ja todellakin ilman syytä. ja mitä teki kihlattuni? eipä juuri mitään muuta kuin oli ystäviensä puolella, ei havaintoakaan siitä, että olisi tukenut ja puolustanut minua, omaa kihlattuaan.
kovasti kihlattuni väittää rakastavansa minua ja että olen hänelle se oikea, mutta minä en kyllä tunne itseäni kovin arvostetuksi hänen silmissään. onhan se mukavaa, että hän luottaa minuun siinä, etten lähde pelehtimään hänen kavereidensa tai kenenkään muun kanssa, mutta erittäin nöyryyttävältä hänen käytöksensä tuntuu. jos joku minun ystävistäni yrittäisi kammeta kihlattuani sänkyyn, en todellakaan ""painaisi villaisella""!
mitäs mieltä te muut olette? onko täysin normaalia ja sallittua, että ystävänne saavat kohdella kumppanianne miten lystää?

 

[pauline]

Niinpä niin..sanat ovat toista kuin teot. Tarkoitan sitä, että sanoo rakastavansa, mutta teoillaan osoittaaa jotain muuta. Toisaalta voihan olla, että hän ei näe asioita samalla tavalla kuin sinä ja pitää sinua jotenkin ""hysteerisenä"" ja antaa asioiden siksi olla. Sinä et todellakaan ole hysteerinen, vaan odotat kumppaniltasi aikuismaista käytöstä. Jostakin syystä mies ei siihen kykene ja jos hän ei edes halua, niin en näe mitään syytä miksi jatkaisit suhdetta. Jotenkin miehesi ystäväpiirikin vaikuttaa kovin ""oudolta"" vikittely-yrityksineen. Mikä heitä todella vaivaa? Mahdatko heidän mielestään olla jonkinlainen este kaveruudelle vai onko niissä piireissä aivan tavallista tuommoinen tapa elää ja olla. Pidä tyttöhyvä pääsi äläkä anna kaikenlaisten kummajaisten pilata elämääsi. Vaadi mieheltäsi rakkaudentekoja!!

 

[Inhorealisti]

Miehiä on kahdenlaisia. Mustasukkainen mies olisi vetänyt kaveriaan turpaan, lopettanut kaveruuden ja alkanut tarkkailemaan kihlattuaan entistäkin tarkemmin, ettei vika vain sattumoisin olekin flirtissä kihlatussa.

Toinen puoli luottaa kihlattuunsa, itseensä ja suhteeseensa. Hänestä kaverin käytös on mautonta, mutta siihen on jo totuttu vuosien saatossa. Kavereita ei valita heidän moraalinsa perusteella, eikä kukaan ole veljensä vartija. Ainoa poikkeus, milloin tilanteeseen puututaan, on kun mies itse sattuu olemaan paikalla todistamassa tilannetta ja kihlatun näyttäessä kiusaantuneelta tilanteesta. Silloinkin kaverin ""kännistä hölmöilyä"" katsotaan läpi sormien.

Kaverille huomautetaan liiallisesta tuttavallisuudesta. Kaveri kieltää koko asian tai sanoo sen olleen vain pelleilyä. Asiasta ei puhuta sen enempää, mutta ylensä leikki loppuu siihen. Nainen susi sudelle, miehet lampaita lampaille.

 

[täh?]

miten ihmeessä miesystäväsi voi vaikuttaa hänen ystäviensä ym menettelytapoihin? tai ainakaan hän ei voi olla niistä vastuussa. En ymmärrä ollenkaan, mikä tässä on pointtina. Sekö, ettei mies tee mitään ritarillista tekoa suojellakseen sinua vai mikä? mielestäni miesytäväsi toimii juuri niin kuin pitää. Jokainen on vastuussa omasta itsestään. Enkä myöskään ymmärrä, miksi olet jatkuvasti kertomassa miehellesi tapahtumista. Onhan noita maailma pullollaan. so what?

 

[Täh?/fart]

Jos joku kohtelee minun rakkaitani epäkunnioittavasti, puolustan omiani. Oli tuo loukkaaja sitten ystävä tai ei!

 

[anna]

Mun mielestä vikittelijämies oli tässä tapauksessa susi ja ap:n mies, kyllä joo, lammas = välinpitämätön p...a.

No anteeks tämä haukkuminen, ap:n mies on varmasti ihan rakastettava ihminen siinä missä muutkin, mutta varsinkin tuo julkinen asettuminen naista vastaan on mun mielestä huolestuttava merkki. Ei tulis mieleenkään tehdä sitä koskaan ellei tilanne olisi todella räikeä... Itsekin puolustelen tietysti joskus ystäviäni miehelleni, mutten koskaan vähättele mieheni reaktioita ystävieni käytökseen tai mollaa häntä, varsinkaan julkisesti.

Mikäköhän siinä on niin noloa tai vaikeaa (vai mistä se kenkä puristaakin???), ettei voisi julkisestikin olla sen - ainakin yksityisyydessä sanottujen sanojen perusteella - rakastamansa naisensa rinnalla ja tukena? En voisi kuvitellakaan olevani sellaisen miehen kanssa, joka ei arvostustaan minua kohtaan osoittaisi myös julkisesti, ja nimenomaan arvostavin teoin kun sen aika on.

Tai ehkä ap:n mies on nuori ja lapsellinen eikä vielä rohkene tekemään tarvittavaa eroa kihlatun ja muiden ystävien kesken? Elämä on valintoja täynnä...

 

[rakastaa]

Rakastamista ei ilmaista sanoin vaan teoin. Näyttää siltä, että kihlattusi ei rakasta sinua...ei hän edes sen vertaa arvosta, kunnioita tai välitä sinusta että pitäisi puoliaan - kaverit hänelle ovat tärkeämpiä kuin sinä.

 

[Uskonsoturi]

Prinsessat edellen haaveilevat prinssi rohkeistaan, jotka herrasmiesmäisesti puolustavat avuttomia neitejä pahoja ystäviä vastaan.

Kysymys kuuluu: Uskaltaako noin avuttomia naisia päästää ihmisten ilmoille yksin ollenkaan? Eikö nykynainen osaa itse pitää puoliaan ilman miehen apua? Pitäsikö aina varmuuden vuoksi olla isä tai mies mukana vahtimassa naisen kunniaa?

 

[anna]

Kysymys ei ollut, että mitään puolustusta olisi tarvittu, kysymys oli siitä miten naisen näkökantoihin suhtauduttiin. Eli ei-arvostavasti, vähättelevästi.

Miespuolisille ystäville kyllä riitti hepulta - varmaankin tarpeetonta myös Uskonsoturin mielestä? - tukea. Joo, niin se toisten miesten hyllaaminen vaan tässä nykypäivänkin """"tasa-arvon"""" maailmassa vaan jatkuu...

 

[eräs elli]

Joudun liikkumaan paljon ukkoni kanssa eri tilaisuuksissa, joissa on minulle vieraita ihmisiä. Kyllä minä odotan että ukkoni pitää ""kaverinsa"" aisoissa. Se on kaikkien kannalta parempi, minä kun hiillyn, en muista sanoa kauniisti.

En ole mikään hento prinsessa ja liikkuessani yksin pystyn hoitamaan tilanteet. En halua nolata ukkoani, joten hän suurempana diplomaattina hoitaa tilanteet kun olemme yhdessä liikenteessä.

Muusikon muusana tulee kohdattua jos jonkin moista vipeltäjää. Viinan käyttö on reipasta alan ihmisten keskuudessa.

 

[vaimo]

Ihan turhaa haaveilla, että mies asettuisi avoimesti muijansa puolelle kavereitaan vastaan. Siitä nimittäin seuraisi, että miestä ruvettaisiin kaveripiirissä pitämään tossuna ja hissukkana. Kokeneena kehäkettuna (yhteiselämää 20+ v) sanoisin, että parhaiten sujuu kun yrittää tulla miehen kavereiden kanssa toimeen niin hyvässä kuin pahassa eikä tee itsestään näissä porukoissa numeroa.

Joudun minäkin aina silloin tällöin jonkun mieheni naimisissa olevan kaverin vikittely-yritysten kohteeksi. Peräydyn tilanteista ilman suurta dramatiikkaa, jotkut miehet kun eivät vaan osaa olla lähentelemättä vähänkin siedettävän oloista naista, oli tämä sitten vaikkapa parhaan kaverin vaimo.

 

[narttu]

Olen uskonsoturin kanssa samaa mieltä. Turha odotella mitään prinssirohkeaa sinua puolustamaan.
Jos oikein ajattelet, niin maailmansivu naiset ovat puolustaneet miehiä. Heidän suunnaton herkkähipiäisyytensä omaa itseä kohtaan kertakaikkiaan tarvitsee prinsessarohkeaa suojelijaksi.
Siis, miehen loukkaaminen on vaarallista puuhaa. Nainen taas on tehty kestämään karkeammankin käsittelyn.