Auttakaa,2-vuotiaan päikkäreille saanti...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja maama
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

maama

Vieras
Mulla vanhempi tytär täyttää elokuussa 2v. Tähän asti meillä on ollut asiat niin kivasti, että tyttö on aina totellut mua ja kaikki on sujunut kuin unelma kiltin tytön kanssa. Viimeaikoina kuitenkin on alkanut tuntua siltä, että äidin auktoriteetti on kärsinyt inflaation..... Neiti ei mene päiväunille kuin tappelun kanssa, vaikka olis kuinka väsynyt... :'( Muutamana kertana oon tehnyt sen virheen, että olen sanonut, että okei, päätä itse. Se on toki ollut virhe. Niin pienelle ei voi sellaista vastuuta antaa... Niillä kerroilla likka on jättäny päikkärit väliin kokonaan. Muutama päivä tässä välissä meni taas ihan kivastikin. Tyttö jäi sänkyynsä kun mä hänet sinne vein. Tänään tapeltiin taas aikamme. Se on sellasta, että kun mä laitan sänkyyn, hän nauraa ja pomppaa pois. Kun mä vien uudestaan, hän saattaa yrittää potkia ja nauraa vaan. TOSI raivostuttavaa!!!!!!! Sitä saattaa tapahtua vaikka 20 kertaa. Muutaman kerran kun se on vaan jatkunut ja jatkunut, mä olen uhannut tukistamisella :ashamed: ja pari kertaa olen sen myös toteuttanut :'( :'( :'( :'( :'( Jälkeenpäin, tai itseasiassa jo ennen sitä on asiasta tosi paha mieli, mutta jos mä suustani päästän, että seuraavan kerran kun nouset, äiti ottaa tukasta kiinni, se on myös toteutettava... En todella ole tehnyt tätä kuin kahdesti, enkä kaipaa nyt mitään moraalisaarnaa, tai kuinka minä pahoinpitelen lastani. Näin en koe tekeväni. Itsekin olen kyllä muutamat tupenrapinat lapsena saanut, ja jälkeenpäin ajatellen tunnen ansainneeni ne ja pidän vanhempiani hyvinä ja johdonmukaisina kasvattajina. Harmittaa silti ihan suunnattomasti nää meidän riidat ja on niin hiton paha mieli. Musta vaan tuntuu, että alkaa keinot olla vähissä. Ton ikäiselle ne päikkärit on kuitenkin ehdottoman tärkeät, enkä aio niissä ruveta joustamaan. Onko muilla kokemusta ja vinkkejä tilanteen palauttamiseen?? En totisesti halua jatkaa tällaista riitelyä päikkäreistä joka ikinen päivä.
 
Voimia teillekin uhmailuun :hug: . Meillä tuon uhmakkaan kanssa alkoi nuo päiväunitaistelut hilkkua vaille 2-vuotiaana. Silloin tehtiin kanssa pari kertaa se että 'älä sitten nuku' mutta tietysti tytöstä tuli entistä mahdottomampi kun ne päikkärit olis vielä niin tarpeelliset.

Tuolloin neiti nukkui vielä pinniksessä. Lopulta jouduttiin tekemään niin että samat unirutiinit kuin aina, tyttö sänkyyn ja jos ei alkanut nukkumaan niin siellä sai huudella. Alkuun jaksoi höpötellä ja lauleskella hetken, sitten alkoi itku ja karjuminen johon lopulta nukahti. Pahalta se tuntui itsestä, mutta pari päivää tuota huudatusta ja tyttö tajusi että hän ei päiväunista määrää ja taas palattiin siihen että kiltisti meni nukkumaan.

No nyt on pari kuukautta nukkunut lastensängyssä, ja vähän aika sitten oli taas kausi ettei meinannut unille ruveta. Sata kertaa oli aina muka jotain asiaa, pissahätä tai jano tai vaikka mitä, kunnes ei enää ollenkaan alkanut unille.

Sillä kertaa auttoi se että myöhästettiin päiväunille menoa noin tunnilla (aamulla herää 7.30-8 ja päiväunille noin 13.00), ja koitan pitää tarkemmin huolta että aamupäivän rutiinit ois suhteellisen samanlaiset.

Toki tyttö vieläkin toisinaan yrittää kaikkensa, mutta tärkein juttu on meillä ollut että vanhemmat pysyvät tiukkoina ja periksi ei anneta.

Esimerkiksi minulla on se että pari tiettyä unilaulua laulan tytölle, sitten hyvien unien toivotukset ja poistun huoneesta (ovi kiinni). Hetken saattaa tyttö höpötellä itsekseen mutta pian nukahtaa.

Usein siis yrittää että 'vielä kerran syliin', 'vielä yksi laulu' jne, mutta kun rutiinit ja laulut on joka kerta samat niin niistä pidän kiinni ja tyttö on alkanut oppia ettei auta vaikka kuinka keksisi mitä. Joskus jää huutelemaan huoneestaan mutta takaisin en mene tai tyttö ei ainakaan ala nukkumaan vaan innostuu juoksuttamisesta. Joskus harvoin 'karkaa' huoneestaan mutta sitten vain kiikutan takaisin sänkyyn ja selitän että nyt nukutaan tai ei ollenkaan jaksa leikkiä.

Eli ainoa neuvoni on että koita pysyä ehdottoman tiukkana vaikka se pahalta tuntuisi. Ottakaa selkeät nukkumaanmenorutiinit. Meillä ne ovat samat sekä päiväunille että yöunille mentäessä - pissalla käynti, hammaspesu, unilaulut ja peittely. Ja niistä tosian pidetään kiinni vaikka kuinka kiukuttaisi.

Toivottavasti teilläkin löytyy taas hyvät rytmit! Kyllä nuo pienet vielä unensa tarvitsee.
 
Meidän neito ei ole 1v9kk jälkeen "suostunut" nukkumaan päikkäreitä. Siihen asti nukkui rattaissa, joten siirto sänkyyn ei todellakaan onnistunut. Selvästi unet tarvii, mutta vahingossakaan ei nukahda. Paitsi autoon. Ennen tätä rumbaa ei nukkunut koskaan autossa, ei edes vastasyntyneenä. Eli teen tikusta asiaa ja ajan 10 km ja flikka nukkuu autossa, max tunnin. Jos mulla ei oo autoa, niin siten ei nukuta, pistän tunnin aikasemmin yöunille.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 16:38 juuei kirjoitti:
Meidän neito ei ole 1v9kk jälkeen "suostunut" nukkumaan päikkäreitä. Siihen asti nukkui rattaissa, joten siirto sänkyyn ei todellakaan onnistunut. Selvästi unet tarvii, mutta vahingossakaan ei nukahda. Paitsi autoon. Ennen tätä rumbaa ei nukkunut koskaan autossa, ei edes vastasyntyneenä. Eli teen tikusta asiaa ja ajan 10 km ja flikka nukkuu autossa, max tunnin. Jos mulla ei oo autoa, niin siten ei nukuta, pistän tunnin aikasemmin yöunille.

No hulluahan tuo kyllä on!!! Kyllä mun mielestä sen lapsen saa unille, makaa vaikka itse päällä! Ei näytä tulevaisuus kovin helpolta jos jo 2v. päättää itse asioista! Sori suorat sanani, mutta olen todella tätä mieltä!
 
Meillä 1v 8kk vanha poika ja hirveät unikapinat päällä aina. Nukkuu tavallisessa sängyssä omassa huoneessaan. Hyppii sen miljoona kertaa pois sieltä, heittelee pehmoleluja, tyynyt ja tuttipullon pois. Pari päivää sitten välähti, että sehän pompottelee meitä. :D Siis kun tekee jotain, niin tullaan heti sen huoneeseen. No, nyt sitten tehdäänkin niin, että pojan huoneeseen ei mennä sen jälkeen, kun ollaan unille komennettu. Ovelta sitten torutaan yms. jos pitää, mutta poika ei tule pois huoneestaan, eikä me sinne, ellei ole ihan pakko. Eli jos heittää tyynyn lattialle, niin sanon, että nosta se itse, äiti ei sitä nosta kun itse heitit jne. On sitten tosiaan nostanut sen itse kun huomannut, ettei äiti tule nostamaan. Toivottavasti huomaa myös sen, että kiukkuilu ei auta kun nukkua pitää. Ei nimittäin jaksettaisi enää silittelyä, hyssyttelyä, huoneessa olemista siihen asti että poika nukahtaa. Marraskuussa tulee toinen lapsi, eikä houkuttele ajatus kahdesta heräilevästä lapsesta. :) Olihan pojalla toki hyviäkin kausia unen kanssa. Nukahti itsekseen kun sänkyyn laitettiin ja nukkui yön katkotta. Sen kauden kun saisi takaisin...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 20:50 Maamikki kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 16:38 juuei kirjoitti:
Meidän neito ei ole 1v9kk jälkeen "suostunut" nukkumaan päikkäreitä. Siihen asti nukkui rattaissa, joten siirto sänkyyn ei todellakaan onnistunut. Selvästi unet tarvii, mutta vahingossakaan ei nukahda. Paitsi autoon. Ennen tätä rumbaa ei nukkunut koskaan autossa, ei edes vastasyntyneenä. Eli teen tikusta asiaa ja ajan 10 km ja flikka nukkuu autossa, max tunnin. Jos mulla ei oo autoa, niin siten ei nukuta, pistän tunnin aikasemmin yöunille.

No hulluahan tuo kyllä on!!! Kyllä mun mielestä sen lapsen saa unille, makaa vaikka itse päällä! Ei näytä tulevaisuus kovin helpolta jos jo 2v. päättää itse asioista! Sori suorat sanani, mutta olen todella tätä mieltä!
Ei Kaikki nuku vaikka kuin yrittäs .meillä poika nyt 5v ,lopetti säännölliset päikkärit 1v6kk iässä joinakin päivinä nukku ja toisina ei vaikka kaikki konstit ja kommervinkit kokeiltiin,ei nukkunu ees autoon.saatto huutaa sängyssä vaikka 2tuntia mutta ei nukkunu eihän sitä nyt koko päivää sielläkään voinu huudattaa.no poika on muutenki huono uninen.
 
Samoja unikiukkuja käyty läpi myös meillä.. Mutta mä olen myös päättänyt että unista pidetään kiinni koska ainakin meidän yksilö niitä tarvitsee, nukkuu kuitenkin 2-3h unet joten se kertoo mun mielestä siitä unen tarpeesta. :) Meillä on käytössä vielä pinnis eli poika ei pääse sieltä itse pois joten se kyllä helpottaa asiaa. Tosin jaksaa puhjata sängyssään välillä jopa lähes tunnin jonka jälkeen nukahtaa. Ja mä en siellä huoneessa käy välillä, sanon että nyt on päiväuniaika ja sinä nukut nyt, välillä menee ihan kiltisti nukkumaan mutta kun tuota uhmaa jo on niin välillä tosiaan tapellaan asiasta. En kyllä anna pojan itse päättää, äidin ja isän tehtävähän se on asettaa rajat ja antaa rakkautta. :) Tsemppiä vaan teille, kerro miten on sujunut! :wave:
 
huh... on siis kohtalotovereita. neiti ei ole meilläkään nukkunut nyt varmaan kolmeen viikkoon.. ikää kohta 2v ja 6kk. Toinen lapsi myös talossa, 7kk joten on saanut juosta kahden huoneen väliä. Tyttö herää aamulla 8 aikaan ja menee nukkumaan viim klo 21 ja nukkuu koko yön heräämättä (muutamia poikkeuskia tietty on..) Välillä kyllä ottaa kupoliin nukkumattomuus koska mielelstäni tyttö tarvitsisi päikkärit. Illat on välillä raskaita, mutta ei mahdottomia. Itse sanoo olevansa väsynyt, kun itkeskelee iltaviiden aikaan.. Pitää tässä harkita että päikkärit takaisin kehiin, kunhan tuo nuorempikin nukkuisi samaan aikaan ja kun ryömiminenkin on alkanut... Toisaalta, illat on rauhallisia!
 
Meidän tytön 1v8kk unikapina alkoi tuossa pari viikkoa sitten...aiemmin pysynyt hyvin sängyssään, aikansa siellä välillä pilpattanut mutta nukahtanut sitten itsekseen. Nyt keksi että sängystähän voi tulla itse poiskin....välillä huutaa ja välillä vaan naureskelee...selkeesti hakee huomiota ja katsoo tarviiko totella vai ei.
Ollaan tyynen rauhallisesti kannettu aina kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen takas sänkyyn...parhaimpana päivänä "leikittiin" tätä rumbaa puoltoista tuntia mutta päätin että periks ei anneta koska jatkossa muuten paljon vaikeempaa. Itellä meinas huumori kyllä loppua, mutta eihän se auttanu ku jatkaa vaan...
Nyt on joinakin päivinä jääny jo taas ihan kiltisti sänkyynsä ja joinakin päivinä yrittää pomputtaa, mutta aina viedään takas sänkyyn uudelleen.
Tuskimpa tää vaihe kovin kauaa kestää, eiköhän se oo taas tämmönen kokeilu että kuka on pomo ja kuka päättää tästä asiasta ;) Kyllä vielä kuitenkin päiväunensa tarvitsee

Tsemppiä muillekkin unitaistelussa...eiköhän se helpota kun jonkin aikaa jaksaa taistella ja olla johdonmukainen =)
 
Kiitos kaikille kommenteista!!!
Seuraavana päivänä siitä kun olin tänne kirjoittanut, päätin vielä koittaa yhtä juttua jota en vielä ollut testannut. Meillähän siis likka tuli aina huoneestaan pois ja juoksutti mua, välillä nauro ivallisesti ja välillä känkkäsi ja itki kun pakko oli vastaan laittaa vaikka kuinka väsytti. Mä päätin, että nyt ei enää tulla huoneesta pois. Siellähän valvoo sit yksinään. Kun neiti tarttu ovenkahvaan, mä toisella puolen ovea tartuin kanssa. Siinä oli neiti hetken ihmeissään kun ovi ei auennutkaan. Jos olis ruvennu peloissaan itkemään, olisin toki mennyt sisälle, mutta ei. Hän tyytyi kohtaloonsa. Vähän aikaa kuului huoneesta höpinää kun iteksensä leikki ja lueskeli kirjoja, mutta nukahtipa viimein. Tänään oli sama homma, eikä tää rumba kestänyt kymmentä minuuttia kauempaa!!! Sielläpä nukkui pari tuntia.

Tekis mieli monellekin kommentoida näistä rajoista ja rakkaudesta ja siihen liittyvistä jutuista, mutta se olis pohjaton kaivo. Kuitenkin, olen monen tänne kirjoittaneen kanssa aivan samoilla linjoilla siitä, että kaks-vuotiaan on nukuttava vielä päiväunet. Se on pelkästään aivojen kehityksen kannalta ehdottoman tärkeää!

Meillä on lisäks 5-kuinen vauva joka myös juoksuttaa, tietenkin tahattomasti. Sen vuoksi mä halusin tän pelin täällä kotona puhaltaa poikki, ja kiitos teidän, se onnistui :heart:
 
Huoh, siis tuota tekee moni muukin meiän tytön lisäksi. Ikää on 1v10kk ja viimeksi tänään taisteltiin PUOLITOISTA tuntia siitä, nukkuuko tyttö vai ei. Nousi sängystään noin tuhat kertaa, välillä oli jano, välillä halusi isin ja äidin sänkyyn, välillä kuunnella musiikkia, ihan mitä vaan, että olisi saanut äidin jakamattoman huomion. Ja armoton kirkuminen, kun äiti ei ottanut toiveita huomioon. Meiänkin tyty todellakin tarvii päiväunensa, sillä nukkuu niitä parisen tuntia ja jos ei nuku (pari kertaa näin on käynyt, kun en ole jaksanut taistella), niin sitä pientä känkkäränkkää ei jaksa iltasella katsella kukaan. Ja se yliväsyneen tytön yöunille saaminen vasta hauskaa puuhaa onkin..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.06.2005 klo 10:53 mörrimöykky kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 20:50 Maamikki kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 16:38 juuei kirjoitti:
Meidän neito ei ole 1v9kk jälkeen "suostunut" nukkumaan päikkäreitä. Siihen asti nukkui rattaissa, joten siirto sänkyyn ei todellakaan onnistunut. Selvästi unet tarvii, mutta vahingossakaan ei nukahda. Paitsi autoon. Ennen tätä rumbaa ei nukkunut koskaan autossa, ei edes vastasyntyneenä. Eli teen tikusta asiaa ja ajan 10 km ja flikka nukkuu autossa, max tunnin. Jos mulla ei oo autoa, niin siten ei nukuta, pistän tunnin aikasemmin yöunille.

No hulluahan tuo kyllä on!!! Kyllä mun mielestä sen lapsen saa unille, makaa vaikka itse päällä! Ei näytä tulevaisuus kovin helpolta jos jo 2v. päättää itse asioista! Sori suorat sanani, mutta olen todella tätä mieltä!
Ei Kaikki nuku vaikka kuin yrittäs .meillä poika nyt 5v ,lopetti säännölliset päikkärit 1v6kk iässä joinakin päivinä nukku ja toisina ei vaikka kaikki konstit ja kommervinkit kokeiltiin,ei nukkunu ees autoon.saatto huutaa sängyssä vaikka 2tuntia mutta ei nukkunu eihän sitä nyt koko päivää sielläkään voinu huudattaa.no poika on muutenki huono uninen.

Olikin vähän aikaa kun täällä kävin viimeksi. Yöunia saa nukkua niin kauan kun nukuttaa, niin mitäs sitä hötkyilemään. Olen itsekin kuulemma lopettanut 2v päikkärit.
Niin muuten, tyttö ei ole eläissään nukkunut yli 14 h/vrk, ei edes vastasyntyneenä.
Ja huudattamiseen en ryhdy, koska se päätyy oksentamiseen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.06.2005 klo 10:53 mörrimöykky kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 20:50 Maamikki kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 16:38 juuei kirjoitti:
Meidän neito ei ole 1v9kk jälkeen "suostunut" nukkumaan päikkäreitä. Siihen asti nukkui rattaissa, joten siirto sänkyyn ei todellakaan onnistunut. Selvästi unet tarvii, mutta vahingossakaan ei nukahda. Paitsi autoon. Ennen tätä rumbaa ei nukkunut koskaan autossa, ei edes vastasyntyneenä. Eli teen tikusta asiaa ja ajan 10 km ja flikka nukkuu autossa, max tunnin. Jos mulla ei oo autoa, niin siten ei nukuta, pistän tunnin aikasemmin yöunille.

No hulluahan tuo kyllä on!!! Kyllä mun mielestä sen lapsen saa unille, makaa vaikka itse päällä! Ei näytä tulevaisuus kovin helpolta jos jo 2v. päättää itse asioista! Sori suorat sanani, mutta olen todella tätä mieltä!
Ei Kaikki nuku vaikka kuin yrittäs .meillä poika nyt 5v ,lopetti säännölliset päikkärit 1v6kk iässä joinakin päivinä nukku ja toisina ei vaikka kaikki konstit ja kommervinkit kokeiltiin,ei nukkunu ees autoon.saatto huutaa sängyssä vaikka 2tuntia mutta ei nukkunu eihän sitä nyt koko päivää sielläkään voinu huudattaa.no poika on muutenki huono uninen.

niinpä, meillä Kaksoset lopeti päikkärit reilu vuoden iässä, ei mee vaikka mitä tekis :o hyvin on menny ja hyvin jaksavat silti kokopäivän 12h yöunilla! että Maamikki on hyvä ja tulee nukuttamaan nämä 1v9kk neitoset :kieh:

ja piti lisätä että kyllä laitan edelleen jokapäivä lapset sänkyyn yläkertaan,laitan portinkiinni ja siellä saavat ainakin 1h "rauhoittua", joskus ovat jopa nukahtaneet hetkeksi :whistle: en todellakaan ole minään juoksupoikana että siitä ei tämä johdu, en oikeen usko tuohon että kehitys vaatii päiväunia :saint:

 
meillä taattu konsti on viedä esikoinen ulos 1.5-2h ulos aamupäivällä temmeltämään niin kyllä maistuu ruuat ja päiväunet. Tiedän toki ettei aina ole mahdollisuutta ulkoilla noin pitkään eikä joka päivä (meilläkin vauvaikäinen pikkusisko) mutta aika usein onnistutaan. Olen samaa mieltä kuin aika moni tässä ketjussa että unet kuitenkin tarvitaan vielä... Hyviä päiväunia ja iloista kesää! =)
 

Yhteistyössä