Auttakaa mua? Raskaaksi/ei raskaaksi...

mustapippuri-

Jäsen
21.03.2008
34
0
6
En kaipaa vastauksia, että et ole kypsä äidiksi/isäksi. /olet pelkkä alkoholisti.


Onko kenelläkään muulla ollut samanlaista? Olen aika nuori (21v) mieheni on 25v. Hän tahtoo lapsen. Okei minäkin toisinaan haluan. Ilman ehkäisyä nyt vuoden (ennen oli pillerit).... Silloin ehkäisyn lopettamisen jälkeen todella tahdoin lasta. Nyt on taas sellainen olo että mikäs tässä ollessa jne ja toisaalta taas tahtoo lapsen.

Mutta... Mua pelottaa et mun (hoikka) kroppa menee pilalle kun saan lapsen?
Et mä en osaakaan lopettaa juomist ku saan lapsen (siis tietty en odotusaikana juo)?

Otetaan aikalailla every weekend himas olutta (enemmän/vähemmän)?

Kertokaa mulle jotain vinkkejä. Tuntuu taas aina pahalta kun joku tuttava saa lapsen... Eli en siinä mieles haluis ehkäisyä aloittaa uudelleen...


Mun elämä on katastrofi ku mietin näit yksin:(
 
Olet nuori. Mitä jos odottaisit muutaman vuoden? Itse sain esikoisen 29-vuotiaana, ja se oli täydellinen ikä. Toki monet ovat valmiita äideiksi jo parikymppisinä, mutta itse tuntee itsensä parhaiten. Minä olin niin itsekeskeinen tuolloin, juhlin ja opiskelin, ja vaikka (silloinen) mies kerjäsi lasta, pidin pääni enkä halunnut lasta vielä.

Nyt nautin täysillä äitiydestä ja viihdyn kotona. Enää ei voi olla itsekeskeinen, eikä se haittaa, koska ehdin elää niin monta vuotta ennen lasta. Ellei susta tunnu että haluat 100% varmasti äidiksi, älä ala siihen vielä. Lapsi vie aluksi kaiken ajan ja energian, se on rankkaa vaikka lapsi olisi kuinka toivottu ja suunniteltu.
 
En itse tekisi lasta, jos käyttäisin alkoholia viikottain ja paljon kerralla. Yksi pullo ei pahasta kuitenkaan ole kerran viikossa. Olen itse kasvanut perheessä, jossa toinen vanhemmista joi paljon. Itse olen alkoton ja minulla on lapsi. Jokainen päättää itse milloin on valmis äidiksi, mutta ehkä sinuna miettisin vielä. Kun olet sen verran nuori, niin ei ole kiire. Ja jos sinulla ei ole hyvää tukiverkostoa, olet kiinni lapsessa 24h/vrk. Itsellä ainakin on rankkaa ja en todellakaan pääse minnekään edes kauppoihin kuin muutaman tunnin silloin tällöin, kun mies on lapsen kanssa..
 
Joo, ehkä sinun kannattaisi odotella!

Ensinnäkään, jos tänne on tarvetta tuollaisia kirjoitella, niin mahtaakohan sinulla olla muutoin kaikki ihan hyvin??

ei lapsen teolla/hankkimisella kannata ruveta pelailemaan.. Se on totisinta totta, elinikäinen vastuu, kuinka ihanaa äitiys kuitenkin kaikenkaikkiaan onkaan !!

Sinuna, kyllä odottelisin ja ehkä tässäkin kohtaa "luonto hoitaa" eli onko oikea aika sittenkään hankkiutua raskaaksi? Sinulla on vielä monta vuotta aikaa "elettävänä" nauttisit nyt niistä! =)

Lapsia ennätät hankkia monta vielä vuosienkin päästä !

Tämä on vain oma näkemykseni, mutta mielestäni jos lasta haluaa niin ei siinä kannata sillon ruveta jahkailemaan sitä joko haluaa tai sitten antaa odotta...

Mukavaa kesää sulle kuitenkin !!
 
kyl mä tiedän ettei lapsessa ole palauta ennen päiväystä. Jotenkin vain niin outo olla, kun toisaalta haluaa lapsen ja toisaalta tuntuu et ei ikinä. Toisinaan toinen ja toinen tunne enemmän vallallaan. Se TODELLAKIN ahdistaa et esim. joku lähisukulainen saa lapsen. Mun äiti oli 30v kun sai mut. Aina ajattelin et se on sopiva ikä, mut kaikki ei mene niin kuin suunnittelee. Kertokaa kaikki ihan rehellisesti olenko mä ns. vanki jos karusti puhutaan jos mä lapsen saan? Siis todella tyhmästi ilmaistu, mut onko mun kroppa pilalla/elämä mennyt/mies katselee muita?

Tämä voi olla karua tekstiä mut nämä on mun pelot joista en muualla uskalla puhua :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustapippuri-:
kyl mä tiedän ettei lapsessa ole palauta ennen päiväystä. Jotenkin vain niin outo olla, kun toisaalta haluaa lapsen ja toisaalta tuntuu et ei ikinä. Toisinaan toinen ja toinen tunne enemmän vallallaan. Se TODELLAKIN ahdistaa et esim. joku lähisukulainen saa lapsen. Mun äiti oli 30v kun sai mut. Aina ajattelin et se on sopiva ikä, mut kaikki ei mene niin kuin suunnittelee. Kertokaa kaikki ihan rehellisesti olenko mä ns. vanki jos karusti puhutaan jos mä lapsen saan? Siis todella tyhmästi ilmaistu, mut onko mun kroppa pilalla/elämä mennyt/mies katselee muita?

Tämä voi olla karua tekstiä mut nämä on mun pelot joista en muualla uskalla puhua :ashamed:

älä tee, menee siinä sitten kroppa, mies ja elämä. odota siihen asti että oot vanhempi ja vähemmän haluttavampi niin sulla ei oo enää mitään menetettävää.
 
Ite olin 22 kun esikoisen sain ja silloin sitä koko sydämestäni halusin. Ei ollut siis mitään pähkäilyitä, että välillä halusin ja välillä en, enkä miettinyt kertaakaan, että mahdanko lapsen kanssa pärjätä tai miten se mua muuttaa.

Eli noiden sun tekstien perusteella et ole vielä valmis jos noi asiat sua kerta mietityttää. Kyl sen lapsen pitää olla siinä vaiheessa tärkein asia maailmassa kun sä alat odottaa, ei sun kroppas ja kuin pilalle se menee.
 
Vaikutat todella lapsellisen itsekeskeiseltä. Jos mietityttää kroppa, saako juoda vielä kaljaa, ja lähteekö mies, niin et todellakaan ole valmis. Kyllä siinä ensimmäiset kuukaudet on aika "vanki" olo, vaikka lapsi olisi kuinka toivottu.

Älä tee lasta vielä. Kamala sanoa, mutta voisin lyödä vetoa että päätyisitte lastensuojelun asiakkaiksi.
 
Mä tiedän, etten ollut valmis äidiksi kun raskaaksi tulin, mutta kasvoin siihen raskauden aikana ja vauvan syntymän jälkeen. Ja kasvan edelleen.

Join 4-5x viikossa humalan (siis kunnon kännin, en mitään neitihumalaa) En ollut miettinyt ikinä, että musta tulis joskus äiti, en koskaan. Mutta tässä sitä ollaan, neljäs lapsi tulossa, saman miehen kanssa, ja elämä muutenkin oikein hyvin :)

Riippuu paljon itsestäsi, oletko valmis "uhrautumaan" lapsen vuoksi. Olet jo ajatellut asioita paljon, oletko miettinyt mitä haluat tulevaisuudelta? Oletko puhunut miehesi kanssa? Tsemppiä teille, teette niinkuin itse parhaaksi näette :)
 
Älä hankkiudu raskaaksi jos et ole VARMA siitä mitä tahdot.
Rellestä ja kasva vielä ja taitaa minä kuvaisikin vielä kehittyä.
Vartalo ei ole maailman tärkein asia...
ja kyllä se timmikin vartalo rähjääntyy kunhan raskaaksi tulee ja masu kasvaa jne.
Itse olin 20 kun sain lapsen joka oli suunniteltu ja olin varma asiasta.
Sulla on vielä aikaa,tee lapsi vasta siten kun itse olet todella kypsä siihen!

Lapsi tarvii sinua 24/7,lapsi saattaa itkeä ja paljon,lapsi sairastaa,joudut kärsimään univelkaa,minnekään et voi lähteä ellet hommaa hoitajaa lapselle jne.
 
Kun toisaalta niin kovasti haluan lapsen, mutta kun eniten mietityttää se, et onko oikeasti hoikka synnyttänyt sen jälkeen yliläski (ei pahalla) synnyttänyt... En voi mitään sille, että olen AINA ollut ylikriittinen kropastani. Toisaalta voisi vielä muutaman vuoden odottaa, mut toisaalta se voi olla sitten jo myöhäistä (älkää kysykö)... Lapselle on turvattu kyllä toimeentulo, perhe jne... Mutta aina vaan jotenkin tuntuu että voiko olla valmis äidiksi koskaan? Oma äitini sanoi, että hän ei olisi koskaan saanut minua jos ei olisi tullut vahingossa raskaaksi ja oli kuulemma lopulta onnellinen (ja minulla on 3 nuorempaa sisarusta)
 
jos voit vakuutta itsellesi että voit muuttaa elämäntapasi,juomisen ja kropasta murehtimisen ja keskittyä vauvaan.Se on hyvä opetella jo raskausaikana.
Itse olin hoikka ennen raskautta,ja myös sairaalasta kotiin tullessani olin hoikka!!pari kävelyllä käyntiä ja olin samanlainen ku aiemmin:)
Miksei sul olis mahollista myöhemmin saada lasta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä tiedän, etten ollut valmis äidiksi kun raskaaksi tulin, mutta kasvoin siihen raskauden aikana ja vauvan syntymän jälkeen. Ja kasvan edelleen.

Join 4-5x viikossa humalan (siis kunnon kännin, en mitään neitihumalaa) En ollut miettinyt ikinä, että musta tulis joskus äiti, en koskaan. Mutta tässä sitä ollaan, neljäs lapsi tulossa, saman miehen kanssa, ja elämä muutenkin oikein hyvin :)

Riippuu paljon itsestäsi, oletko valmis "uhrautumaan" lapsen vuoksi. Olet jo ajatellut asioita paljon, oletko miettinyt mitä haluat tulevaisuudelta? Oletko puhunut miehesi kanssa? Tsemppiä teille, teette niinkuin itse parhaaksi näette :)

Univelka ei olisi sen enempää riesaksi kuin nykyisinkään (3-4 tuntia/yö kun mies reissun päällä kaiket viikot)

Ja viikonloppuisin tulee otettua lähinnä ns. kunnon kännit kotona oluella, kun ei suoraansanottuna mitään muuta tekemistä.

En tiedä olenko hieman miesmäinen, mutta olen aina lapsesta asti halunnut säilyttää ns. oman vapauden ja elää niin kuin muutkin (miehet...) ja en siis ole lesbo tms. Minulla on hieman rikkinäinen perhe-elämä... (isä alkoholic jne... sitten loppujen lopuksi)
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
jos voit vakuutta itsellesi että voit muuttaa elämäntapasi,juomisen ja kropasta murehtimisen ja keskittyä vauvaan.Se on hyvä opetella jo raskausaikana.
Itse olin hoikka ennen raskautta,ja myös sairaalasta kotiin tullessani olin hoikka!!pari kävelyllä käyntiä ja olin samanlainen ku aiemmin:)
Miksei sul olis mahollista myöhemmin saada lasta?


Sulla oli kiva vastaus. Kun must tuntuu et kaikki (ei edelleenkään pahalla) ovat roikkumahaisia ja aika lihavia. Tunnen lähisukulaisista yhden joka on hoikkuutensa säilyttänyt 3 lapsen jälkeen. ajattelin, että se on yliluonnollista.
Mut missä muualla näitä kysymyksiä kysyisin kuin täällä? Mitä neuvolassa ajattelevat jos kysyn meneekö hoikka kroppa pilalle? Ne sanoo suoraan, että unohda koko homma... Oletan.. Mut jos on muuten hoikanoloinen ihminen, tykkää lenkkeillä jne... Kun pelottaa lähinnä se, et vatsa roikkuu farkkujen päällä kuten tuttavalla.. Oikeasti naurettavaa, mutta jos lapsien tekeminen sellaisen aiheuttaa niin en koskaan halua lapsia. En halua olla jo 20-30v järkyttävä ylimääräinen nahkaläjä... Ja tämä ei sitten loukkauksena ole kenellekään.


Ja mahdollisuus myöhemmin saada lasta. En tiedä... Äitini on tullut aina ns. vahingosta jo raskaaksi. Itse ilman ehkäisyä 1v lähestulkoon. Miehen puolelta muutenkin kestänyt kauan raskautua.. Pelottaa jos on ns. "lapseton".
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustapippuri-:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä tiedän, etten ollut valmis äidiksi kun raskaaksi tulin, mutta kasvoin siihen raskauden aikana ja vauvan syntymän jälkeen. Ja kasvan edelleen.

Join 4-5x viikossa humalan (siis kunnon kännin, en mitään neitihumalaa) En ollut miettinyt ikinä, että musta tulis joskus äiti, en koskaan. Mutta tässä sitä ollaan, neljäs lapsi tulossa, saman miehen kanssa, ja elämä muutenkin oikein hyvin :)

Riippuu paljon itsestäsi, oletko valmis "uhrautumaan" lapsen vuoksi. Olet jo ajatellut asioita paljon, oletko miettinyt mitä haluat tulevaisuudelta? Oletko puhunut miehesi kanssa? Tsemppiä teille, teette niinkuin itse parhaaksi näette :)

Univelka ei olisi sen enempää riesaksi kuin nykyisinkään (3-4 tuntia/yö kun mies reissun päällä kaiket viikot)

Ja viikonloppuisin tulee otettua lähinnä ns. kunnon kännit kotona oluella, kun ei suoraansanottuna mitään muuta tekemistä.

En tiedä olenko hieman miesmäinen, mutta olen aina lapsesta asti halunnut säilyttää ns. oman vapauden ja elää niin kuin muutkin (miehet...) ja en siis ole lesbo tms. Minulla on hieman rikkinäinen perhe-elämä... (isä alkoholic jne... sitten loppujen lopuksi)

No jos otat kotona kännit kun ei oo muuta tekemistä en usko että olet valmis äidiksi. Itse olen 22 ja odotan esikoista. Mutta mun elämään ei oo vuosiin kuulunut ryyppäminen ja muutenkin aikamoinen kotihiiri, eli mun elämää lapsi ei niin paljoa muuta, en edes kaipaa vapautta, vaan haluan perheen.

Mutta kaikki aikuistuu eri iässä, sulle ois varmaan hyvä ootta vielä muuta vuosi. Esim. mä en tunne yhtään mun ikästä joka olis läheskään valmis saamaan lapsen, ja kuitenkin itse oon halunnu lasta jo monta vuotta.
 
Ja mitä kroppaan tulee, niin sä oot lapsen saamisen jälkeen juuri niin läski kun itse haluat. Vain itse pystyt vaikuttamaan siihen lähteekö raskauskilot vai ei, mulla kaikki siskot jotka saanu lapsia on saanu entisen kropan takas n. vuodessa synnyksestä.

Eli jos kroppa on sulle tärkee lapsen saamisen jälkeen (monille ei ole), niin uskon että pääset takaisin entiisin mittoihin ;)
 

Yhteistyössä