Auttakaa, oon niin väsyny, totaalisen poikki!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 2xäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
2

2xäiti

Vieras
Nyt vaan itken itken ja itken, onneks edes itku tulee ku en sitäkää oo saanu ulos aikoihin.
Tilanne siis tämä, meillä 3v ja kohta 2v lapset. Mies töissä aamusta iltaan. Mä niin totaalisen yksin lasten kans. Käydään kyl kerhoissa ym. Mut vastuu siis lapsista oikeestaan kokonaan mulla. Miehelle en viitsi valittaa töistä, ku pakko tehdä ny ku niitä vielä on, talolainat ym jostain revittävä. Ei oo mummeja eikä kummeja täs lähellä jotka vois auttaa llasten kans välillä.
Oon niin poikki! Tänää lapset kiukutellu koko aamun taas, oisko vika osittain minussa ku en jaksa! Tuntuu niin toivottomalta kaikki tällähetkellä, mihkää ylimääräseen ei ole rahaa, nyt olis joku kylpyläviikonloppu niin paikallaan mut ku ei penniäkää mihinkää ylimääräseen!
Kiitos jos jaksoit lukea, helpotti vähän ku sai avautua johonki!
 
No jos lohduttaa niin meillä sama tilanne,rahat tiukilla,hermot tiukilla,miehellä stressiä töissä kun joutuu useamman ihmisen työt tekemään kun osa pakkolomalla.Miehelläni kesällä pakkoloma ja saa tietää onko syksyllä lisää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti:
No jos lohduttaa niin meillä sama tilanne,rahat tiukilla,hermot tiukilla,miehellä stressiä töissä kun joutuu useamman ihmisen työt tekemään kun osa pakkolomalla.Miehelläni kesällä pakkoloma ja saa tietää onko syksyllä lisää.

Kiva kuulla et muitaki, vähän lohduttaa tieto!
 
Heippa!
Jaksamisia sinne sinulle. tiedän tunteen :) Oletko mistä päin? Onko ketään naapureita ym. ketä voisit pyytää kahville ym seuraksi vaikka lenkille?

Itselläni tilanne oli sellainen että kun olin kotona lapsen kanssa olin todella väsynyt ja itkuinen. Päätin laittaa lapsen tarhaan (sanovat mitä sanovat) ja menin itse töihin, huomasin että jaksoin paljon paremmin. Itse olin iloinen, sain nauttia työkavereista ja työstä sekä lapsi oli iloinen kun SAI olla tarhassa. Illat jaksoimme touhuta ja leikkiä.

Olisko neuvolasta apua. Kaikilla on oikeus kunnan perhetyöntekijöihin / -apuun. Olisiko jotain 6 e/tunti tai muuta jotta tulevat hoitamaan lasta tai siivoamaan. Pari tuntia viikossakin voisi piristää. Otat ja lähdet vaikka elokuviin tai uimaan/jumpalle ihan YKSIN, ilman lapsia. :)
 
Hei mulla oli ekan jälkeen tommonen tilanne. Itkin ja itkin ja mikään ei tuntunu miltään. Oltiin just ostettu talo ja muutettu ihan vieraaseen paikkaan. En tuntenu ketään. Jossain vaiheessa en enää jaksanu ees vastata puhelimeen.
Kuulostaa masennukselta! HAE APUA TERVEYSKESKUKSELTA. Soita mielenterveystoimistoon!!! Ne osaa auttaa. Tee masennustesti netissä jos oot epävarma asiasta. Esim googleta hakusanalla BDI.
 
yks mikä mua auttaa sillon kun totisesti tämä aikuisten maailma alkaa kaatua päälle on kyllä se että meen ihan lasta lähelle. Teen tämän niin että meen ihan lasten huoneeseen heidän kanssaan, laitan oven kiinni ja leikimme siellä heidän tahtomiaan leikkejä, pelailemme yms...tämä auttaa ainakin mua unohtamaan arjen kiireet yms. Myös esim...ulkona peuhaaminen tai muu ulkoilu auttaa mua. Kun sä näitä joudut/saat nyt päivittäin tehdä yritä kuitenkin ottaa omaa aikaa miehesi kanssa vaikka vaan juttelemalla kunnolla ja muista että saunassa suomalainen rentoutuu. Ymmärrän tilanteesi, olin siinä itse vähän aikaa sitten nyt töissä ja toisenlainen stressi.
 
hei mistä päin oot? oon ite turun likeltä ja voisin auttaa, ottaisin lapset hoitoon joku päivä oman 4v tytön leikkiseuraksi :) saisit levätä tai tehdä ihan mitä huvittaa, ja olis muksuilla tekemistä =) äkkiä ne kuitenki tutustuvat toisiinsa tossa iässä :)
 
Toi on niin tota... munkin arkea myös. Ymmärtääkö miehesi että olet väsynyt vain hoitamaan lapsia? Tarvisitte tosiaan yhteistä aikaa, koita vihjaista miehelle.

Mulla on tilanne vielä kinkkisempi siksi, että olen ollut jo pari vuotta jonkin kipu-uupumussyndrooman kourissa, enkä edes jaksaisi lähteä lomalle tai "tuulettumaan". Silti joudun hoitamaan lapset ja kodin kuin ennenkin. Ei ole varaa siivoojaan yms... olen niin puhki, että muutaman rappusen käveleminenkin saa puuskuttamaan ja hakemaan tukea seinästä. Siltikään en saa mitään tukia, kotiapua tai sairaspäivärahaa, ei ole kuulemma perusteita niille.

En siis tarkoita mitenkään vähätellä sun tilannetta. Jo pelkkä yksinäisyys on äidille pahasta, ja avun puute. Pian siinä huomaakin tiuskivansa lapsille ja hakeutuvansa heistä eroon hetkeksi (edes vessaan, huilaamaan tai lukemaan lehteä) että saisi ajatella muutaman omankin ajatuksen... Avaudu lisää, jos se auttaa! Vain me mökkihöperöt äidit voidaan sua ymmärtää!
 
Alkuperäinen kirjoittaja 2xäiti:
Nyt vaan itken itken ja itken, onneks edes itku tulee ku en sitäkää oo saanu ulos aikoihin.
Tilanne siis tämä, meillä 3v ja kohta 2v lapset. Mies töissä aamusta iltaan. Mä niin totaalisen yksin lasten kans. Käydään kyl kerhoissa ym. Mut vastuu siis lapsista oikeestaan kokonaan mulla. Miehelle en viitsi valittaa töistä, ku pakko tehdä ny ku niitä vielä on, talolainat ym jostain revittävä. Ei oo mummeja eikä kummeja täs lähellä jotka vois auttaa llasten kans välillä.
Oon niin poikki! Tänää lapset kiukutellu koko aamun taas, oisko vika osittain minussa ku en jaksa! Tuntuu niin toivottomalta kaikki tällähetkellä, mihkää ylimääräseen ei ole rahaa, nyt olis joku kylpyläviikonloppu niin paikallaan mut ku ei penniäkää mihinkää ylimääräseen!
Kiitos jos jaksoit lukea, helpotti vähän ku sai avautua johonki!

Tunnen just samoin kuin sä meillä tosin yks lapsi poika 5kk,mut olen kans totaalisen yksin sama tilanne kuin sulla ystävät,sukulaiset kaukana ja täällä ei ole kerhoakaan kuin maanantaisin,eli siis nyt mennään jaksamisen äärirajoilla,tarkoitan sillä että lähtee pian järki kyhjöttäen neljän seinän
sisällä! Mies töissä pitkää päivää jne...rahsta ei pulaa mut rahalla ei onnea saa,hiukan helpotusta kylläkin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minä:
ratkaisin tuon ongelman menemällä osa-aikaisesti töihin. Sinunkin lapset pärjäisivät jo hienosti hoidossa ja äitikin saisi enemmän sisältöä elämään.

Kertokaa voisiko 5kk lapsen laittaa muutaman kerran viikossa hoitoon, jos tekis osa-aika hommia.Mulla kyllä muuten lähtee järki jos koko ajan vain kotona!
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksin:
Alkuperäinen kirjoittaja Minä:
ratkaisin tuon ongelman menemällä osa-aikaisesti töihin. Sinunkin lapset pärjäisivät jo hienosti hoidossa ja äitikin saisi enemmän sisältöä elämään.

Kertokaa voisiko 5kk lapsen laittaa muutaman kerran viikossa hoitoon, jos tekis osa-aika hommia.Mulla kyllä muuten lähtee järki jos koko ajan vain kotona!

Kuitenkin vauvan tärkein/läheisin aikuinen on yleensä se oma äiti, kaipaa äitiään kuin mitään muuta. 9kk voisin laittaa just ja just.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 2xäiti:
Nyt vaan itken itken ja itken, onneks edes itku tulee ku en sitäkää oo saanu ulos aikoihin.
Tilanne siis tämä, meillä 3v ja kohta 2v lapset. Mies töissä aamusta iltaan. Mä niin totaalisen yksin lasten kans. Käydään kyl kerhoissa ym. Mut vastuu siis lapsista oikeestaan kokonaan mulla. Miehelle en viitsi valittaa töistä, ku pakko tehdä ny ku niitä vielä on, talolainat ym jostain revittävä. Ei oo mummeja eikä kummeja täs lähellä jotka vois auttaa llasten kans välillä.
Oon niin poikki! Tänää lapset kiukutellu koko aamun taas, oisko vika osittain minussa ku en jaksa! Tuntuu niin toivottomalta kaikki tällähetkellä, mihkää ylimääräseen ei ole rahaa, nyt olis joku kylpyläviikonloppu niin paikallaan mut ku ei penniäkää mihinkää ylimääräseen!
Kiitos jos jaksoit lukea, helpotti vähän ku sai avautua johonki!

En halua olla kusipää, mutta jos tilanne on krooninen ja olet aina väsynyt ja rahat on lopussa, harkitse vakavasti töihinmenoa. Siis ei ole sen arvoista kotihoito, että äiti on ihan paskana ja rahaa ei ole mihinkään.

Onko sulla mitään omaa, liikutko yhtään? Mussututko suklaata ja makaat sohvalla, nyt ylös ja liikkeelle, lapset kärryyn ja lenkkarit jalkaan!

 
voiko kolmea lasta kuskailla päiväkotiin hoitoon? Haluaisin töihin mutta tuo stressaa. Tai sitten otan kotiin hoitajan ja huolehdin joka ikiselle päivälle sapuskat yms.
 
Vie lapset tarhaan ja ala tehdä itse jotain muuta, piristyt ja saat voimia.
Itsekin oon nyt väsynyt kun lapsi on valvottanut 5 yötä eikä ole olluttarhassa, olen yh.
Mutta siis tänään on tarhassa, ja tunnen voimieni palautuvan pikkuhiljaa.
Tsemppiä! =)
 
Laita lapset vaikka seurakunnan kerhoon pari kertaa viikossa niin jo helpottaa sun oloa. Saat omaa aikaa aina ja teet mitä lystäät. Meilläpäin ne kestää 3h kerralla :) Päiväkodeissakin on kerhoja jos ei seurakunnankerhoon halua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sipi&tylvesteri:
Alkuperäinen kirjoittaja 2xäiti:
Nyt vaan itken itken ja itken, onneks edes itku tulee ku en sitäkää oo saanu ulos aikoihin.
Tilanne siis tämä, meillä 3v ja kohta 2v lapset. Mies töissä aamusta iltaan. Mä niin totaalisen yksin lasten kans. Käydään kyl kerhoissa ym. Mut vastuu siis lapsista oikeestaan kokonaan mulla. Miehelle en viitsi valittaa töistä, ku pakko tehdä ny ku niitä vielä on, talolainat ym jostain revittävä. Ei oo mummeja eikä kummeja täs lähellä jotka vois auttaa llasten kans välillä.
Oon niin poikki! Tänää lapset kiukutellu koko aamun taas, oisko vika osittain minussa ku en jaksa! Tuntuu niin toivottomalta kaikki tällähetkellä, mihkää ylimääräseen ei ole rahaa, nyt olis joku kylpyläviikonloppu niin paikallaan mut ku ei penniäkää mihinkää ylimääräseen!
Kiitos jos jaksoit lukea, helpotti vähän ku sai avautua johonki!

En halua olla kusipää, mutta jos tilanne on krooninen ja olet aina väsynyt ja rahat on lopussa, harkitse vakavasti töihinmenoa. Siis ei ole sen arvoista kotihoito, että äiti on ihan paskana ja rahaa ei ole mihinkään.

Onko sulla mitään omaa, liikutko yhtään? Mussututko suklaata ja makaat sohvalla, nyt ylös ja liikkeelle, lapset kärryyn ja lenkkarit jalkaan!

Lumitöistä tulin just, siks taukoa tähän vastaamiseen!

Just kävin työhaastattelussa, mut ei tärpänny, eli töitä kyl haen koko ajan. Ja nyt oon laittanu hakemuksia myös siivousfirmoihin, et jos vaikka iltatöitä sais tai ihan mitä vaan.
Kerhossa toinen lapsi käy mut se vaan kerran viikossa ja pienempi liian nuori sellaseen. Perhekerhossa käydään yhdessä, liikutaan ja tehdään kyl jokapäivä jotain. Et siihenki vastaus että en makaa sohvalla ja mussuta suklaata. Ei todellakaan onnistu noiden kahden menevän lapsen kans!

Missäpäin turun lähistöllä sä asuit joka ehdotit 4 vuotialle leikkiseuraa? Me ei kamalan kaukana turusta asuta!
 

Yhteistyössä