avioehtoko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
meillä mieheni kanssa yhteistä taivalta takana jo 10 vuotta. minä haluaisin naimisiin. lapsikin siunaantunut. kaikki hyvin? mutta mies on sitä mieltä, että haluaa avioehdon, jos mennään naimisiin, minä en. jään kohta hoitovapaalle ja tuloja ei juurikaan minulla ole. eli jos ero tulisi jossain vaiheessa, jäisin minä ns. puille paljaille. mitä mieltä olette yleensäkin avioehdosta? mietityttää.. :/
 
Kaikki avioliitot päättyy joskus, joko eroon tai puolison kuolemaan, ja mun mielestä perintöasiat on kaikkein siisteintä hoitaa avioehdolla ja/tai testamentilla. Mielestäni mulla ei ole oikeutta miehen itse hankkimaan omaisuuteen, sellaiseen mikä on vain hänen nimissään ja hänen rahoilla hankittua, ne kuuluu miehen lapsille. Ja sama tietysti toisin päin: se, minkä minä perin tulevaisuudessa tai hankin omiin nimiini, ei kuulu miehelleni, vaan minun lapsilleni. Jos meillä on joskus jotain yhteistä omaisuutta tai saamme yhteisiä lapsia, niin niistä perinnöistä voi sopia erillisellä testamentilla.
Tällä hetkellä minä en omista yhtään mitään, mutta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.

 
No mitähän tässä voisi sanoa. Miehesi ei yllättäen halua mennä naimisiin kanssasi ilman avioehtoa, koska se olisi hälle tappiollinen tilanne tietysti, jos eroaisitte. Sinä taas puolestaan et halua mennä avioehdon kanssa, koska sinulle se tilanne olisi tappiollinen avioerossa. On erittäin ikävää ettette ole tulleet puhuneeksi näistä asioista aikaisemmin, kenties jo 10 vuotta sitten tai viimeistään siinä vaiheessa kun aloitte lasten tekemistä suunnitella. Nyt tietysti on myöhäistä miettiä sitä.

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että minun kohdalle on sattunut ihania avokätisiä miehiä eli exäni kanssa menin naimisiin ilman avioehtoa ja kun erottiin, niin sain tavallaan kivan summan "hänen rahojaan", vaikka toki oltiin yhdessä taloutta pyöritetty ja minä olin hänen lastaan kotona hoitanut. Nyt minulla on uusi mies ja olemme suunnitelleet naimisiin menoa ja olemme aikeissa tehdä avioehdon. Ai miksikö? No siksi, että minulla on noin kymmenkertainen omaisuus mieheen nähden. Minulla siis menee hyvin nämä avioliitot, mutta mitä tehdä, jos miehet eivät olisikaan näin avokätisiä...

Sinulla on tarpeen miettiä asiaa että mitkä vaihtoehdot sinulla on.

1) menette naimisiin ilman avioehtoa -> mies tyytymätön
2) menette naimisiin avioehdon kanssa -> sinä tyytymätön
3) jätätte menemättä naimisiin -> sinulla sama kohta kuin 2), mutta lisäksi menetät mahdollisuuden leskeneläkkeeseen

Täten voi sanoa että mies on "etulyöntiasemassa". Millä sinä sitten taas voit perustella tuota kohtaa 1) on se että voit sanoa, että teillä on yhteinen lapsi ja sinulle tulee sen takia tulonmenetyksiä. Jääkööt mies hoitamaan lasta hoitovapaalla ja sinä menet töihin ja kerrytät omaisuuttasi.

Minulle ajatus että perhe on yhteisyritys on hyvin tärkeä ja siten haluan että kaikki rahat ovat yhteisiä. Jos toinen sairastuu tai joutuu työttömäksi, vaikka sairauseläkkeelle koko loppuelämäkseen, niin silloin minusta puolison vastuulla on toisen hyvinvointi. Tästä maailmankuvasta nähden tietysti koko avioehto on ihan älytön. Silti olen itse menossa naimisiin avioehdon kanssa, mutta siinä meidän avioehdossa onkin tarkoitus rajata aikaisempi omaisuus eli se, mitä olemme ennen suhdettamme hankkineet (meillä ei ollut silloin yhteisyritys) ja samoin peritty omaisuus (esimerkiksi meidän vanhemmilla ei ole puolisojemme kanssa yhteisyritystä).

Saako kysyä, että onko miehelläsi aikaisempaa omaisuutta tai onko tulossa perimään enemmän kuin sinä? Voisiko teillä rajata myös menneen ja tulevan omaisuuden, mutta avioliiton aikana hankittu olisi yhteistä?
 
Kiitoksia KOVASTI vastauksistanne.
Miehelleni ei ole tulossa suurempaa perintöä kuin minulle, mutta hän on huomattavsti parempi palkkaisessa työssä, kuin minä olen ollut. Silloin minä "ymmärtäisin" perustelun avioehdolle,jos olisi sitä perintöä. Mutta minun pointtinani olisi tässä ilman avioehtoa se, että minä olen käytännössä rahattomana kotona lapsen kanssa ja mies tienaa hyvin. ja jos ero tulisi, minun rahaton työni olisi mennyt "hukkaan".
 
Entäs jos juttelisit asianajajan kanssa avioehdosta, oikeusaputoimistostakin voi kysyä. Me teimme avioehdon ennen naimisiinmenoa ja asianajaja ihan neuvoi meitä kuinka kotiäitinä olovuoteni voitaisiin sopia "rahallisesti", esim. vaikka mies ostaa sinä aikana auton tai tehdään remonttia, tai vaikka ihan huonekaluja, niin niistä osa laitetaan minun nimiini. Vaikka siis en kotiäitinä niitä ole maksanutkaan. Vaihtoehtona voi olla esim sellainen, että jos teillä on yht omistusasunto, joka vaikka olisi miehesi nimissä, niin kirjaatte avioehtoon, että talo siirtyy sekä miehen että sinun nimelle. Se olisi ikään kuin palkka sinun kotiäitivuosista. Ja rajauksia voi tehdä vaikka miten. Mahdollisuuksia on paljon. Avioehtoasia tuntuu olevan vielä monelle sellainen ikävä velvollisuus mutta kun sen tekee huolellisesti ja reilusti, se toimii ihan oikeana turvana jos ero tulee. Ota selvää asiantuntijalta mitä oikeuksia ja mahdollisuuksia sinulla on äläkä luota miehesi kertomiin vaihtoehtoihin. Ei sillä ettetkö voisi mieheesi luottaa mutta sinun on hyvä itse tietää mitkä oikeutesi ovat. Avioehtokeskustelu saattaa olla melko tiukkakin mutta kun yhdessä ollaan, on raha-asiatkin hyvä selvittää mahd avoimella mielellä. Tärkeintä minusta siis olisi että selvität ensin itsenäisesti mitä sinun on järkevintä vaatia itsellesi ja sitten miehen kanssa tuumitte sopivaa järjestelyä. Hoitakaa moinen pois vaivaamasta ja nauttikaa perhe-elämästä!
 
Meillä on avioehto ja se oli yhteinen päätös. No jos sattuu meillä ero, mä en saa kovinkaa paljoo. Tällä hetkellä mä oon "parempi palkkasempi" ku mieheni... :)
 

Yhteistyössä