Avioero ja lapsen koti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kysykää lapsiltanne mikä järjestely heille parhaiten sopisi, selittäkää miksi ette voi kuitenkaan asua enään koko perhe saman katon alla. Ottakaa lapsien toiveet huomioon kysymällä heiltä itseltään niin että koko perhe on läsnä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja psyk.sh:
Alkuperäinen kirjoittaja sossu:
Alkuperäinen kirjoittaja psyk.sh:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja perusteluja?:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja maomao:
Alkuperäinen kirjoittaja sossu:
Ja itsestäänselvyys jäi kirjoittamatta; ei EHDOTTOMASTI jatkatte tapaamisia 50-50 eli viikko-viikko!

Kuka ääliö enää 2000-luvulla puhuu jonkun viikonloppuisyyden puolesta...

Kyllä meillekin lastenvalvoja sanoi, että tuo viikko-viikko palvelee vain vanhempien tarpeita, ei lasten. Se on lapsille hämmentävää ja ns. oikea koti puuttuu.

Itse olen avioerolapsi enkä ole koskaan käsittänyt tuota viikko-viikko systeemiä. Olis ollut ihan helvetin kamalaa.

Perustele miksi?


Osallistuiko isäsi hoitoosi ja otti susta vastuuta? Oliko hän läsnä elämässäsi koko lapsuuden? Ei siltä kuulosta, jos sulla oli vain viikonloppuisä.

Nykypäivän isät -useimmiten- haluavat ja heillä on oikeus olla läsnä ja osallistua täysipäiväisesti lastensa elämään myös eron jälkeen. Siihen ei mikään viikonloppu riitä.

Mutta se ei edelleenkään ole LAPSEN ETU !

Siis mikä ei ole lapsen etu? Se, että lapsella on 2 rakastavaa, välittävää ja osallistuvaa vanhempaa, jotka yhteistyössä kasvattavat lapsen? Miten ihmeessä se ei olisi lapsen etu? Nykyään päädytään lähes poikkeuksetta YHTEISHUOLTAJUUTEEN yksinhuoltajuuden sijaan, juuri siksi, että YHTEIShuolto on lapsen etu.

Nykyisät kantavat vastuunsa ja heillä on samanlainen oikeus kuoin äidillä, se on lapsen etu. Ihan kaikkien tutkimusten mukaan. Vai onko näyttöä muusta? Laita linkki, luen ehdottomasti, koska en ole moiseen törmännyt.

Lapsen etu ei siis ole viikottain vaihtuva kämppä. Rakastavat ja huolehtivat vanhemmat voivat jakaa yhteishuoltajuuden niin, että lapsella on yksi pysyvä koti. Tutkimustietoa asiasta kyllä löytyy, jota en nyt yöllä rupea sinulle etsimään. Enemmän perustan omaan 20 vuoden työkokemukseen nuorisopsykiatriassa ....

Haluan vielä lisätä, että en ole missään vaiheessa kyseenalaistanut yhteishuoltajuutta. On hyvä ja hieno asia, että molemmat ovat aktiivisesti lasten elämässä ja siis yhteishuoltajiakin. Olen vain kyseenalaistanut
lapsen viikottaiset siirtämiset kodista toiseen, jolloin lapset ovat ilman pysyvää kotia....
 
Täähän oli mielenkiintoinen keskustelu lukea. Pohdin eroa ja ollaan jotain puhuttu tuosta viikko-viikko systeemistä, mutta tämän luettuani alan pohtia jotain muuta, lapsen edun muikaista systeemiä. Jos siis eroon päädytään.

Jotenkin sitä on ajatellut, että lapsen paras olisi, että on yhtä paljon molempien vanhempien kanssa, mutta tosiaan tuo jatkuva kodin vaihto voi olla hankalaa.
 
Erolapsi joutuu pakostikin siirtyä kodista toiseen - oli nyt sitten tapaamisjärjestely mikä vaan - paitsi jos toinen vanhempi katoaa kokonaan kuviosta. Yhtä paljon tulee vaihtoja joka-toinen-vkl-järjestelyssä kuin viikko/viikko - mutta viikko/viikko-systeemissä saa olla pidempiä jaksoja kerralla. Sinänsä ei nyt ole niin paljon väliä onko se nyt viikko/viikko vai joku muu (joka-toinen-vkl+arkitapaamisia). Olennaista on että lapsi saa olla paljon kummankin luona ja että hänellä on koti sekä äidin että isän luona.
 

Yhteistyössä