Avioero, kuka päättää kuka lapsen saa?

[-.-]

Otin miehelle puheeksi avioeron. Puhuin että etsimme lapsen kanssa uuden kodin. Mies sanoi etten voi lasta viedä häneltä ja että kuka on päättänyt että juuri minä vien lapsen.
Sanoin että en aio riistää lasta häneltä vaan saa tulla katsomaan niin usein kun haluaa.

Mä en ole koskaan ollut muutamaa tuntia enempää erossa lapsesta, joten uskon lapsellekin olevan järkytys jos hänet erotetaan minusta kokonaan. Mies käy vuorotöissä ja minä olen ollut lapsen kanssa kotona. Lapsi vuoden ikäinen.
Mies on tehnyt yösyöttöjä yms. joten ei ole huono isä. Mutta on paljon perusasioita mitä ei ole suostunut tekemään lapsen hoidossa kynsien leikkuusta lähtien.
Mies on elänyt tähän asti niin että on voinut mennä omille menoilleen milloin haluaa. Tietää että minä olen lapsen kanssa joten ei ole koskaan tarvinnut miettiä etukäteen voiko mennä.
Mies varmasti sisimmässään tietää että olisi paras ratkaisu että lapsi asuu minun kanssa ja tuntee kyllä minut että en aio estää heitä tapaamasta toisiaan. Ja mieheni tuntien tiedän että hän haluaa kostaa minulle yrittämällä viedä lapsen.

Voiko tässä käydä niin että mies saakin viedä lapsen äidiltään?

 

[juristi]

Lapsen äiti päättää, yleensä.

 

[Ken guru]

Tuossa on yksi syy miksi en ikinä halua erota miehestäni (miljoonan muun lisäksi). Mies on niin upea isä, etten voisi ikinä lapsia häneltä "riistää", enkä itse pystyisi olemaan lapsistani erosssa. Enkä haluaisi että lapsemme joutuisivat eroon kummastakaan.

Kai äiti näissä on yleensä aika vahvilla. Tuon ikäiselle ei suositella viikko viikkoa.

Mutta eikö mitään ole tehtävissä suhteenne suhteen? Ettekö voisi vielä jatkaa kunnes lapsi on vähän vanhempi?

 

[eieiei]

Jos ette keskenänne pysty sopimaan, niin oikeushan sen sitten päättää huoltajuuskiistan jälkeen. Yleensä nykyään päättävät 50/50, jos ei mitään isompia puutteita tai väkivaltaisuutta/päihteitä tms ole kuvioissa mukana.

 

["a.p"]

Tuossa on yksi syy miksi en ikinä halua erota miehestäni (miljoonan muun lisäksi). Mies on niin upea isä, etten voisi ikinä lapsia häneltä "riistää", enkä itse pystyisi olemaan lapsistani erosssa. Enkä haluaisi että lapsemme joutuisivat eroon kummastakaan.

Kai äiti näissä on yleensä aika vahvilla. Tuon ikäiselle ei suositella viikko viikkoa.

Mutta eikö mitään ole tehtävissä suhteenne suhteen? Ettekö voisi vielä jatkaa kunnes lapsi on vähän vanhempi?

Mies huutaa ja kiroilee päivittäin. Hermostuu mitä pienimmistä asioista. Olen yrittänyt nätisti puhua miten kiroilu vaikuttaa lapseen mutta ei mies kuuntele.

Mua pelottaa millaisia vaikutteita lapsi saa. Haluan lapselle tasapainoisen elämän.

 

["asdf"]

Mietippäs aloittaja, jos mies olis laukaissut sulle että haluaa erota ja vie lapsen mukanaan? Koska te tajuatte, että se lapsi on yhteinen ja isä on ihan yhtä oikeutettu siihen lapseen kuin tekin? Ja itsekin olen nainen, mutta en voisi kuvitellakaan että lapset ei näkis isäänsä yhtä paljon kuin minua, vaikka hoitovapaalla minä olinkin ja mies ei. Ihan yhtä tärkeitä me lapselle olemme.

Viikko-viikko-systeemillä molemmat näkee lapsia yhtä paljo, kunhan lapsi on siinä iässä että homma toimii.

 

[Ken guru]

[QUOTE="a.p";29717276]Mies huutaa ja kiroilee päivittäin. Hermostuu mitä pienimmistä asioista. Olen yrittänyt nätisti puhua miten kiroilu vaikuttaa lapseen mutta ei mies kuuntele.

Mua pelottaa millaisia vaikutteita lapsi saa. Haluan lapselle tasapainoisen elämän.[/QUOTE]

No onpa ikävää. Mutta kyllä noin pienen kanssa lapsi yleensä äidille "määrätään". Isällä tietenkin tapaamisoikeudet.

 

["asdf"]

[QUOTE="a.p";29717276]Mies huutaa ja kiroilee päivittäin. Hermostuu mitä pienimmistä asioista. Olen yrittänyt nätisti puhua miten kiroilu vaikuttaa lapseen mutta ei mies kuuntele.

Mua pelottaa millaisia vaikutteita lapsi saa. Haluan lapselle tasapainoisen elämän.[/QUOTE]

Ja eka viestissä sanoit häntä hyväksi isäksi. Joko tämä on provo, tai sitten olet vaan niin ilkeä, että yrität mustamaalata miehen. Jos mies on hermoheikko, miksi alunperinkään sitten teit lapsen hänen kanssaan?

 

["Niiä"]

Joku sossu on väittänyt jossain jutussa että jos mies oikeasti haluaa, niin puolessa tapauksista sen lähihuoltajuuden myös saa. Ja ettei väkivallankaan pitäisi vaikuttaa, jos se kohdistuu äitiin.
Näin meilläkin. Äiti on mt-ongelmainen, ketään ei kiinnosta vaikka isä on väkivaltainen ja huono kasvattaja.

 

[Vaimo-Rakas]

[QUOTE="asdf";29717281]Mietippäs aloittaja, jos mies olis laukaissut sulle että haluaa erota ja vie lapsen mukanaan? Koska te tajuatte, että se lapsi on yhteinen ja isä on ihan yhtä oikeutettu siihen lapseen kuin tekin? Ja itsekin olen nainen, mutta en voisi kuvitellakaan että lapset ei näkis isäänsä yhtä paljon kuin minua, vaikka hoitovapaalla minä olinkin ja mies ei. Ihan yhtä tärkeitä me lapselle olemme.

Viikko-viikko-systeemillä molemmat näkee lapsia yhtä paljo, kunhan lapsi on siinä iässä että homma toimii.[/QUOTE]

Peesi. Isä on ihan tasan tarkkaan yhtä arvokas vanhempi kuin äitikin. Ja yhtä rakas lapsille kuin äitikin. Ainakin meillä. En ikinä veis isää lapsiltamme tai lapsia isältään.

Viikko ja viikko-systeemi olis meilläkin. Pantais se toimimaan.

 

[astrolabe]

Oikeus päättää viime kädessä.

 

["a.p"]

[QUOTE="asdf";29717287]Ja eka viestissä sanoit häntä hyväksi isäksi. Joko tämä on provo, tai sitten olet vaan niin ilkeä, että yrität mustamaalata miehen. Jos mies on hermoheikko, miksi alunperinkään sitten teit lapsen hänen kanssaan?[/QUOTE]

Viha ei kohdistu lapseen vaan kaikkeen muuhun.

Tämän palstan logiikalla pitäisi siis kasvattaa lapsi rikkinäisessä perheessä koska se on parasta lapselle?

Mä en halua riistää lapselta isää, mutta uskon että kaksi erillään olevaa onnellisempaa vanhempaa on parempi kun se että ollaan yhdessä väkisin. Ei saa lapsikaan kovin hyvää kuvaa perhe-elämästä. Ties miten se vaikuttaa hänen ajatustapaansa.

Kyllä mä kuule valitsisin onnellisen ydinperheen ehdottomasti jos se olisi mahdollista. Mutta en voi toisen ihmisen puolesta tehdä valintoja.

 

["a.p"]

Peesi. Isä on ihan tasan tarkkaan yhtä arvokas vanhempi kuin äitikin. Ja yhtä rakas lapsille kuin äitikin. Ainakin meillä. En ikinä veis isää lapsiltamme tai lapsia isältään.

Viikko ja viikko-systeemi olis meilläkin. Pantais se toimimaan.

Miksi tämä käännettiin niin että isä ei olisi mielestäni arvokas?

 

["mie vaa"]

Tuttavapiirissä erotapaus, jossa kouluikäiset lapseti. Joku oikeusoppinut oli sanonut isälle, ettei kannata yrittää saada lapsia itselleen. Suomessa äidin pitää olla täysin kelvoton tapaus, jotta isällä on mahdollisuus saada lapset.

 

[astrolabe]

Mikä on eron syy? Esikoinen 1v ja mies ei ole vielä kasvanut siihen, että perheessä on lapsikin, jolla on tietyt tarpeet? Jos näin niin älä eroa.

 

[Vaimo-Rakas]

[QUOTE="a.p";29717320]Miksi tämä käännettiin niin että isä ei olisi mielestäni arvokas?[/QUOTE]

Siksi että automaattisesti oletat että sinä vain otat ja lähdet lapsen kanssa. Olet siis päässäsi siirtänyt määräysvallan itsellesi vaikka myös isällä on yhtälainen oikeus sanoa asioihin mielipiteensä. Sinä et pidä isää yhtä tärkeänä ja arvokkaana kuin itseäsi vaikka arvokkaana häntä pitäisitkin.
Isä saa "käydä katsomassa aina kun haluaa"? Just joo, sehän se varmasti toimii. Riittäiskö sulle tuo tarjous?

 

["a.p"]

Siksi että automaattisesti oletat että sinä vain otat ja lähdet lapsen kanssa. Olet siis päässäsi siirtänyt määräysvallan itsellesi vaikka myös isällä on yhtälainen oikeus sanoa asioihin mielipiteensä. Sinä et pidä isää yhtä tärkeänä ja arvokkaana kuin itseäsi vaikka arvokkaana häntä pitäisitkin.
Isä saa "käydä katsomassa aina kun haluaa"? Just joo, sehän se varmasti toimii. Riittäiskö sulle tuo tarjous?

Miksi ei toimisi? Ei mulla ole tarvetta estää isää näkemästä lastansa.

Se, miksi oletan lapsen tulevan minun kanssani on se, että minä sen arjen olen pyörittänyt nytkin. Lapsi saa olla nyt kotona, joten mikä järki on oikeasti siinä että lapsi jää isälleen ja on lähes koko ajan ulkopuolisella hoidossa?

Jos olisin tullut tekemään aloituksen että jätän lapseni isälleen ja häivyn niin johan olisi tullut haukkuja miten paska äiti olen kun hylkään lapseni.

 

[Vaimo-Rakas]

[QUOTE="a.p";29717343]Miksi ei toimisi? Ei mulla ole tarvetta estää isää näkemästä lastansa.

Se, miksi oletan lapsen tulevan minun kanssani on se, että minä sen arjen olen pyörittänyt nytkin. Lapsi saa olla nyt kotona, joten mikä järki on oikeasti siinä että lapsi jää isälleen ja on lähes koko ajan ulkopuolisella hoidossa?

Jos olisin tullut tekemään aloituksen että jätän lapseni isälleen ja häivyn niin johan olisi tullut haukkuja miten paska äiti olen kun hylkään lapseni.[/QUOTE]

Tee vain makkara mieleiseksesi. Kun vain omatunto kestää. Hyvää jatkoa! :wave:

 

["Huoh"]

Siksi että automaattisesti oletat että sinä vain otat ja lähdet lapsen kanssa. Olet siis päässäsi siirtänyt määräysvallan itsellesi vaikka myös isällä on yhtälainen oikeus sanoa asioihin mielipiteensä. Sinä et pidä isää yhtä tärkeänä ja arvokkaana kuin itseäsi vaikka arvokkaana häntä pitäisitkin.
Isä saa "käydä katsomassa aina kun haluaa"? Just joo, sehän se varmasti toimii. Riittäiskö sulle tuo tarjous?

Hohhoijakkaa. Ap ei ole missään sanonut, ettei pitäisi isää tasavertaisena kasvattajana, vaan kysyi, että onko mahdollista että isästä tulisi lähivanhempi. Valitettavaa on, jos perheet hajoaa, mutta niin josks käy. Ja jos mies huutaa ja kiroilee, menee paljon omia menojaan, äiti on aina lapsen kanssa, niin mietippäs itsekin kummalle lapsen laittaisit?

 

[Vaimo-Rakas]

[QUOTE="Huoh";29717354]Hohhoijakkaa. Ap ei ole missään sanonut, ettei pitäisi isää tasavertaisena kasvattajana, vaan kysyi, että onko mahdollista että isästä tulisi lähivanhempi. Valitettavaa on, jos perheet hajoaa, mutta niin josks käy. Ja jos mies huutaa ja kiroilee, menee paljon omia menojaan, äiti on aina lapsen kanssa, niin mietippäs itsekin kummalle lapsen laittaisit?[/QUOTE]

Ehkei mies käyttäytyisi sillä tavalla jos olisi onnellisesti kaksin lapsen kanssa? Vuoroviikoin? Ehkä se on se huono parisuhde joka ajaa tuollaiseen käytökseen?

 

[rakkaampi vaimo]

Vaimo-rakas, sä oot kauhea. Puhut mitä sattuu, ja olet ilkeä. Toivottavasti sinä ja miehesi eroisitte, niin voisit olla hyvä ihminen ja antaa suosiolla lähivanhemmuuden miehellesi

 

["Huoh"]

Ehkei mies käyttäytyisi sillä tavalla jos olisi onnellisesti kaksin lapsen kanssa? Vuoroviikoin? Ehkä se on se huono parisuhde joka ajaa tuollaiseen käytökseen?

Oletko tosissasi?! Ehdotat viikko-viikko systeemiä 1-vuotiaalle? Olisi hauska nähdä perhetyöntekijän ilme kun tuollaista ehdottaisit ensinnäkään siihen ei suostuta.

 

["asdf"]

Vaimo-rakas, sä oot kauhea. Puhut mitä sattuu, ja olet ilkeä. Toivottavasti sinä ja miehesi eroisitte, niin voisit olla hyvä ihminen ja antaa suosiolla lähivanhemmuuden miehellesi

Ilkeä, koska on hankkinut lapsilleen hyvän isän, jota kunnioittaa ja jota pitää ihan yhtä tärkeänä lapsilleen kuin itseään? Ei kuulosta mun korviin ilkeältä ja peesaan ihan täysin.

Viikko-viikko-systeemi heti kun lapsi vähän kasvaa. Siihen asti lapsi voi asua pääsääntöisesti ihan kumman luona vaan, oikeus päättäköön. Mutta ei niin, että äiti määrää tuosta vaan, että lapsi nyt vaan sattuu muuttamaan hänen kanssaan, varsinkin kun eroaloitekin lähtee hänen puoleltaan eikä miehessä isänä ole mitään vikaa.

 

[bkiu]

[QUOTE="Huoh";29717354]Hohhoijakkaa. Ap ei ole missään sanonut, ettei pitäisi isää tasavertaisena kasvattajana, vaan kysyi, että onko mahdollista että isästä tulisi lähivanhempi. Valitettavaa on, jos perheet hajoaa, mutta niin josks käy. Ja jos mies huutaa ja kiroilee, menee paljon omia menojaan, äiti on aina lapsen kanssa, niin mietippäs itsekin kummalle lapsen laittaisit?[/QUOTE]

Niinpä... Ap voi ohittaa Vaimo-Rakkaan yksisilmäiset kirjoitukset täysin. Jossain ketjuissa kannattais hänenkin miettiä mitä näppikseltään suoltaa. Voisin terästää kirjoitukseni muutamalla voimasanalla mutta hillitsen itseni...

Jokainen varmasti toivoo onnellista ja tasapainoista parisuhdetta, mikäs siinä silloin on elellessä. Meillä oli myös vastaavasti miehellä ongelmia sopeutua isyyteen ja eroamassakin oltiin. Jotenkin saatiin asiat selvitettyä ja miehen käytös alkoi muuttua ja nyt näen tulevaisuuden yhdessä ihan valoisana. Oletteko käyneet keskustelemassa ulkopuoliselle vaikeuksista? Tuo aika on parisuhteelle pahimmillaan todella rankkaa aikaa, älä kuuntele näitä loskuttajia ja syyllistäjiä. Jos eroon päädytte, uskon että mies saa lähinnä tapaamisoikeudet siun ollessa lähivanhempi. Aina tietysti toivoo että asiat saisi korjattua mutta sillon täytyy miehen myös tajuta tilanne ja sitoutua perheeseen... Voimia!!!

 

[bkiu]

[QUOTE="asdf";29717398]Ilkeä, koska on hankkinut lapsilleen hyvän isän, jota kunnioittaa ja jota pitää ihan yhtä tärkeänä lapsilleen kuin itseään? Ei kuulosta mun korviin ilkeältä ja peesaan ihan täysin.

Viikko-viikko-systeemi heti kun lapsi vähän kasvaa. Siihen asti lapsi voi asua pääsääntöisesti ihan kumman luona vaan, oikeus päättäköön. Mutta ei niin, että äiti määrää tuosta vaan, että lapsi nyt vaan sattuu muuttamaan hänen kanssaan, varsinkin kun eroaloitekin lähtee hänen puoleltaan eikä miehessä isänä ole mitään vikaa.[/QUOTE]

Todella ilkeää kuittailua, koska ikinä et voi mennä toisen reaktiosta perheenlisäykseen ja sen tuomaan elämänmuutokseen ja vastuuseen vaikka kuinka ihana ihminen olisi ennen lapsen syntymää. Jos itsellä asiat on hyvin, ei tarvitsee tulla nokittelemaan niille joilla ei mene!!

Sitäpaitsi mistä sinä voit ap:n miehen isyyden laadusta tietää, sitä on sivuttu vain muutamassa lauseessa, jotka kyllä kertovat käytöksen olevan ihan muuta kuin mitä isältä toivoisi...