N
neuvoton
Vieras
Avomies on englantilainen, ja ongelma meillä on alkoholi. Mieheni ei myönnä asian olevan ongelma,vaan mies syyttää minulla olevan päässä vikaa, olen liian suomalainen. Heillä kun on kulttuurissa että käydään pubissa päivittäin työpäivän päätteeksi,mutta minun mielestäni elämässä ei saisi olla iloja..ja hänellä ei saisi olla omia tekemisiä. Olen tästä eri mieltä, ja olen iloinen hänen ystävistä täällä suomessa, mutta eikö sitä aikuiset miehet muuta keksi kuin kaljan kittaamisen?
Meillä on kohta 3kk:n ikäinen vaavi, ja puutuin mieheni lähes päivittäiseen kaljan kittaamiseen sillä se haittaa jo meidän arkea. Mies muutaman kerran ilmoittanut lähtevänsä "kauppaan" ja ilmaantui 5 tuntia myöhemmin juopuneena.(ai siis aivan tolkuttomassa hulassa mutta...ei oma itsensä) Meille on kerran aiemmin käynyt niin että asunto lähti alta kun mies joi rahat(vuosi sitten). Nyt tilanne on kuulemma erilainen, hän ei sillälailla enää juo, kun on lapsi ja kaikki, ja elämä on normaalimpaa kun muutimme suomeen.
Mies suuttui ja käänsi kaiken minuun (miten osaakin!!)kun yritin ehdottaa että hommaisi apua jos ei pysty juomista lopettamaan.. mies hermostui ja lähti yöksi hotelliin, sen jälkeen joi 2pvä niin ettei päässyt töihin, kotona nukkui ja joi. Takavarikoin pankkikortit ym..jotta saadaan kaikki maksettua jos putki jatkuu.
Mies tokeni, käy jo töissä jne, mutta asiasta ei puhuttu kunnolla. tänään sitten mies halusi puhua, ja totesi että on parempi että hommataa asumusero, niin saan minä hoitaa kuntoon ongelmani, kun en luota häneen ja anna elää omaa elämäänsä..Hän näkee asian niin että minä tarvitsen apua, ja hän antaa minulle tilaa sen tehdä. Myöntää että itselläkin on ehkä ongelmia, mutta alkoholi ei sitä ole.
Olenko tosiaan ihan hullu??Myönnetään että luottamus on kärsinyt minulta häntä kohtaan kun olen sen nähnyt kuinka pahassa jamassa oli aiemmin juomisensa kanssa, mutta en kai minä tätä kaikkea nyt kuvittele!!
En tiedä mitä tehdä. Hän on upea mies kunhan antaisin hänen rauhassa juoda, ja nielen sen että kerran viikossa hän on tuiskeessa. En haluaisi sellaistakaan silti katsella, varsinkin pelottaa miten lapsi siitä tulee kärsimään. alkoholin ei mielestäni tarvitsisi olla päivittäinen juttu, vaikkei humalaksi joisikaan..
Olisiko asumusero mielestänne oikea ratkaisu? Ottaa päähän kun mies olisi muuten upea,ja on hyvä isä..ja rakastan.Onko jollain vastaavanlaisia kokemuksia? Onko ongelmat todella kaikki minun päässäni??
huh..vuodatusta..mutta.. :/
Meillä on kohta 3kk:n ikäinen vaavi, ja puutuin mieheni lähes päivittäiseen kaljan kittaamiseen sillä se haittaa jo meidän arkea. Mies muutaman kerran ilmoittanut lähtevänsä "kauppaan" ja ilmaantui 5 tuntia myöhemmin juopuneena.(ai siis aivan tolkuttomassa hulassa mutta...ei oma itsensä) Meille on kerran aiemmin käynyt niin että asunto lähti alta kun mies joi rahat(vuosi sitten). Nyt tilanne on kuulemma erilainen, hän ei sillälailla enää juo, kun on lapsi ja kaikki, ja elämä on normaalimpaa kun muutimme suomeen.
Mies suuttui ja käänsi kaiken minuun (miten osaakin!!)kun yritin ehdottaa että hommaisi apua jos ei pysty juomista lopettamaan.. mies hermostui ja lähti yöksi hotelliin, sen jälkeen joi 2pvä niin ettei päässyt töihin, kotona nukkui ja joi. Takavarikoin pankkikortit ym..jotta saadaan kaikki maksettua jos putki jatkuu.
Mies tokeni, käy jo töissä jne, mutta asiasta ei puhuttu kunnolla. tänään sitten mies halusi puhua, ja totesi että on parempi että hommataa asumusero, niin saan minä hoitaa kuntoon ongelmani, kun en luota häneen ja anna elää omaa elämäänsä..Hän näkee asian niin että minä tarvitsen apua, ja hän antaa minulle tilaa sen tehdä. Myöntää että itselläkin on ehkä ongelmia, mutta alkoholi ei sitä ole.
Olenko tosiaan ihan hullu??Myönnetään että luottamus on kärsinyt minulta häntä kohtaan kun olen sen nähnyt kuinka pahassa jamassa oli aiemmin juomisensa kanssa, mutta en kai minä tätä kaikkea nyt kuvittele!!
En tiedä mitä tehdä. Hän on upea mies kunhan antaisin hänen rauhassa juoda, ja nielen sen että kerran viikossa hän on tuiskeessa. En haluaisi sellaistakaan silti katsella, varsinkin pelottaa miten lapsi siitä tulee kärsimään. alkoholin ei mielestäni tarvitsisi olla päivittäinen juttu, vaikkei humalaksi joisikaan..
Olisiko asumusero mielestänne oikea ratkaisu? Ottaa päähän kun mies olisi muuten upea,ja on hyvä isä..ja rakastan.Onko jollain vastaavanlaisia kokemuksia? Onko ongelmat todella kaikki minun päässäni??
huh..vuodatusta..mutta.. :/