V
vierailija
Vieras
Olihan taas juhannus. Siivosin jo hyvissä ajoin ja kävimme kaupasta hakemassa mieluisia ruokia koko perheelle. Hankasin saunan, laitoin kaljasi kylmään ja leivoin piirakoita sekä grillasin pihvit. Sinä tulit vapaillesi, otit lunkisti ja astelit sohvalle näppäilemään puhelimessa olevia pelejäsi. Juhannus sujui kuin rasvattu, kokkasin perheelle kaikki ateriat, kahvittelut ja olin suunnitellut pienet päiväretket valmiiksi. Kävimme rannalla ja luonnonsuojelualueella kävelemässä. Koko tämän ajan näpräsit puhelintasi. Lapsi kiikkui ja nauroi, yritti saada huomiosi. Sinua ei kiinnostanut muu kuin puhelimesi.
Aattona aloin olla jo aika poikki, lapsen hoitaminen yksin ja iloisen juhannuksen luominen kaikille osapuolille alkoi jo väsyttää. Yksi oli kuitenkin yli muiden, tiesin että pääsen juhannussaunaan ja olin siitä iloinen. Saisin vihdoinkin nostaa jalat ylös ja siemaista jonkun kylmän alkottoman juoman. Mutta sinulla oli toinen suunnitelma, otit jälleen lunkisti, menit sohvalle ja sanoit ottavasi iltanokoset kun olet niin uupunut "juhannuksen vietosta". Minä vein lapsen tietenkin pesulle kanssani ja taistelin hänen kanssaan koko sen puoli tuntia jonka tarvitsit ylimääräistä untasi. Ei ollut kovin häävi juhannussauna. Kun tulimme lapsen kanssa saunasta, sinä maagisesti heräsit, kävelit kaapille, otit kylmän kaljan ja sanoit että nyt sauna on sinulle sopivan kuuma.
Rentouduit ja minä hoidin lapsen että sinä saat rauhassa nautiskella. Illalla tarjoilin taas monipuolisen iltapalan. Sinä totesit alkuyöstä että olipa kiva juhannus. Olit jo juonut muutamia ja seksiäkin piti olla. Halusin tehdä sinut iloiseksi vaikka ei hirveästi tehnytkään mieli ja olin jo kaikesta touhuamisesta väsynyt.
Seuraavana päivänä, juhannuspäivänä, sama juttu. Minä herätin sinut aamulla, koko aamiaiskattaus on pöydässä, on herkut ja kurkut, mielijuustosi ja kananmunasi kuten olet aina toivonut. Menit taas parvekkeelle räpläämään puhelintasi kun hoidin lapsen ja valmistelin lounaan. Päiväunet otit lapsen kanssa, minä kävin sillä aikaa loihtimassa mansikkakakun kahville jotta saataisiin nauttia kesästä. Käytiin taas rannalla, minä juoksutin lasta vedessä ja sinä seisoit keskellä vettä, räpläsit kännykkää.
Ilta lähestyi. Mietin että annatko minun edelleenkään saada mitään omaa, ehdottaisitko että katsot lasta niin pääsen juoksemaan pienen puolen tunnin lenkin metsään, tiedät miten tärkeää urheilu on minulle. Sen sijaan ilmoitit että lähdet illalla kaverisi luokse. Hänellä on kuulema kaunis omakotitalo jonka terassilla voisit nauttia ilta-auringosta. Meitä ei tietenkään ole kutsuttu mukaan. Otit ja lähdit ovesta, minä pitelin kiukkuavaa lasta aloillaan.
Sanotaan aina että laita hyvä kiertämään. Kohtele toista kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Minä haluaisinkin kysyä sinulta rakas mieheni että milloin ajattelit tehdä jotakin hyväkseni? Oletko koskaan pohtinut sitä että voisit itsekin ottaa muut huomioon? Koskaan et ole aamiaista minulle laittanut tai retkelle vienyt. Koskaan et ole kukkia tuonut, edes kun lapsemme syntyi.
Minä en ole hankala vaimo ja teen kaikkeni että perheeni olisi iloinen ja onnellinen. Mutta kuka minut tekee iloiseksi ja onnelliseksi? En pyydä suuria asioita, vain hetken saunatuokiota tai pientä kävelylenkkiä. Sinä et viitsi niillä itseäsi vaivata. Olethan saanut viettää taas mukavan juhannuksen täyspalvelun piirissä, olet saanut vapaasti mennä minne haluat ja tulla kuten haluat. Aina on ateriat pöydässä ja kahvit keitetty.
Huomasin jo kauan sitten että olen onnellisempi ilman sinua. Kun olit ovella lähdössä, sanoin sinulle että joskus toivoisin toiseltakin jotakin panostusta. Sinä et sanonut mitään vaan suljit oven perässäsi.
Olen iloinen että sinulla on ollut se perhe joka sinulla on ollut. Olen sinulle itsestäänselvyys, et kertaakaan ole kysynyt minulta mitä minä haluan. Et koskaan ole kysynyt mikä ilahduttaisi minua.
Ero tulee sinulle kuin kylmä suihku nurkan takaa. Onko vaimoni seonnut, kysyt, mistä nyt taas tuulee. Heittääkö hormonit, onko toinen mies. Minä olen sinulle useasti kertonut miksi olen onneton kanssasi mutta sinulla on kovin valikoiva kuulo. Kun yritän sanoa sinulle mikä minua vaivaa, mieluusti häivyt ovesta ulos viihdyttämään itse itseäsi.
On aika tehdä itse itsensä onnelliseksi. Opetuksena tämä kaikille, arvostakaa niitä jotka tekevät hyväksenne asioita älkääkä aina ottako kaikkea itsestäänselvyytenä. Kysykää joskus toiselta, voisinko tehdä vuorostani hyväksesi jotakin joka saisi sinut tuntemaan iloa ja onnea. Sillä mikään ei kestä ikuisesti...
Aattona aloin olla jo aika poikki, lapsen hoitaminen yksin ja iloisen juhannuksen luominen kaikille osapuolille alkoi jo väsyttää. Yksi oli kuitenkin yli muiden, tiesin että pääsen juhannussaunaan ja olin siitä iloinen. Saisin vihdoinkin nostaa jalat ylös ja siemaista jonkun kylmän alkottoman juoman. Mutta sinulla oli toinen suunnitelma, otit jälleen lunkisti, menit sohvalle ja sanoit ottavasi iltanokoset kun olet niin uupunut "juhannuksen vietosta". Minä vein lapsen tietenkin pesulle kanssani ja taistelin hänen kanssaan koko sen puoli tuntia jonka tarvitsit ylimääräistä untasi. Ei ollut kovin häävi juhannussauna. Kun tulimme lapsen kanssa saunasta, sinä maagisesti heräsit, kävelit kaapille, otit kylmän kaljan ja sanoit että nyt sauna on sinulle sopivan kuuma.
Rentouduit ja minä hoidin lapsen että sinä saat rauhassa nautiskella. Illalla tarjoilin taas monipuolisen iltapalan. Sinä totesit alkuyöstä että olipa kiva juhannus. Olit jo juonut muutamia ja seksiäkin piti olla. Halusin tehdä sinut iloiseksi vaikka ei hirveästi tehnytkään mieli ja olin jo kaikesta touhuamisesta väsynyt.
Seuraavana päivänä, juhannuspäivänä, sama juttu. Minä herätin sinut aamulla, koko aamiaiskattaus on pöydässä, on herkut ja kurkut, mielijuustosi ja kananmunasi kuten olet aina toivonut. Menit taas parvekkeelle räpläämään puhelintasi kun hoidin lapsen ja valmistelin lounaan. Päiväunet otit lapsen kanssa, minä kävin sillä aikaa loihtimassa mansikkakakun kahville jotta saataisiin nauttia kesästä. Käytiin taas rannalla, minä juoksutin lasta vedessä ja sinä seisoit keskellä vettä, räpläsit kännykkää.
Ilta lähestyi. Mietin että annatko minun edelleenkään saada mitään omaa, ehdottaisitko että katsot lasta niin pääsen juoksemaan pienen puolen tunnin lenkin metsään, tiedät miten tärkeää urheilu on minulle. Sen sijaan ilmoitit että lähdet illalla kaverisi luokse. Hänellä on kuulema kaunis omakotitalo jonka terassilla voisit nauttia ilta-auringosta. Meitä ei tietenkään ole kutsuttu mukaan. Otit ja lähdit ovesta, minä pitelin kiukkuavaa lasta aloillaan.
Sanotaan aina että laita hyvä kiertämään. Kohtele toista kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Minä haluaisinkin kysyä sinulta rakas mieheni että milloin ajattelit tehdä jotakin hyväkseni? Oletko koskaan pohtinut sitä että voisit itsekin ottaa muut huomioon? Koskaan et ole aamiaista minulle laittanut tai retkelle vienyt. Koskaan et ole kukkia tuonut, edes kun lapsemme syntyi.
Minä en ole hankala vaimo ja teen kaikkeni että perheeni olisi iloinen ja onnellinen. Mutta kuka minut tekee iloiseksi ja onnelliseksi? En pyydä suuria asioita, vain hetken saunatuokiota tai pientä kävelylenkkiä. Sinä et viitsi niillä itseäsi vaivata. Olethan saanut viettää taas mukavan juhannuksen täyspalvelun piirissä, olet saanut vapaasti mennä minne haluat ja tulla kuten haluat. Aina on ateriat pöydässä ja kahvit keitetty.
Huomasin jo kauan sitten että olen onnellisempi ilman sinua. Kun olit ovella lähdössä, sanoin sinulle että joskus toivoisin toiseltakin jotakin panostusta. Sinä et sanonut mitään vaan suljit oven perässäsi.
Olen iloinen että sinulla on ollut se perhe joka sinulla on ollut. Olen sinulle itsestäänselvyys, et kertaakaan ole kysynyt minulta mitä minä haluan. Et koskaan ole kysynyt mikä ilahduttaisi minua.
Ero tulee sinulle kuin kylmä suihku nurkan takaa. Onko vaimoni seonnut, kysyt, mistä nyt taas tuulee. Heittääkö hormonit, onko toinen mies. Minä olen sinulle useasti kertonut miksi olen onneton kanssasi mutta sinulla on kovin valikoiva kuulo. Kun yritän sanoa sinulle mikä minua vaivaa, mieluusti häivyt ovesta ulos viihdyttämään itse itseäsi.
On aika tehdä itse itsensä onnelliseksi. Opetuksena tämä kaikille, arvostakaa niitä jotka tekevät hyväksenne asioita älkääkä aina ottako kaikkea itsestäänselvyytenä. Kysykää joskus toiselta, voisinko tehdä vuorostani hyväksesi jotakin joka saisi sinut tuntemaan iloa ja onnea. Sillä mikään ei kestä ikuisesti...
Ei helvatta mikä martyyri. Avaa suusi nainen ja lopeta valittaminen.
