avopuolisot ja omistusasunto, kun on lapsia

[juuh]

Meillä mies tienaa noin 6-7 kertaa enemmän kuin minä. Meillä kaikki on yhteistä, yksi yhteinen tili ja sieltä menee kaikki maksut. Asuntolaina on yhteinen ja asunto on yhteinen. Minä käyn meillä yleensä kaupassa, ostan ruuat ja vaatteet itselle ja lapsille, mies päättää itse omat hankintansa. Mutta kaikki maksetaan samalta tililtä. Asuntolainalyhennys on enemmän kuin omat kk-tuloni.

Auto on ainut poikkeus. Meillä on yksi auto ja se on miehen nimissä. Maksut siihen liittyen edelleen yhteiseltä tililtä.

Olemme avoliitossa ja kaksi lasta.

Tässä on jännittävä kuvio se, että omaisuutesi kasvaa nopeampaa tahtia kuin tulosi ovat. Tuo tarkoittaa, että saat lahjan avomieheltäsi ja lahjasta pitää maksaa lahjavero. Oletteko miettineet, miten selvitätte, jos verottaja sattuisi kyselemään?

 

[juuh]

[QUOTE="kerttu";27148361]Juu, en suostuis tuollaiseen. Enkä edes siihen, että talo/laina olisi minun 1/3 osan, vaan se olisi joko puolet tai sitten tulisi ero. Kyllä kai mies on tiennyt kimppaan mentäessä mitä tienaan, joten hänen on pitänyt se hyväksyä jo silloin.

Ja varsinkin, kun äiti on lasten kanssa kotona, niin silloin mielestäni on miehen tehtävä tuoda raha kotiin ja maksaa asuntolainat ynnä muut. Yhteisiähän ne lapset on. Joten yhteistä myös omaisuus.[/QUOTE]

Joo-o, mutta onko sen äidin pakko olla kotona ansaitsematta mitään. Entäs jos mies olettaa, että molemmat osalistuvat yhtä paljon perheen elättämiseen JA lastenhoitoon? Hyvät naiset, tuntuu, että tasa-arvon kanssa te olette edelleen 1800-luvulla, samoin omien oikeuksienne puolustamisessa...

 

[Vierass]

Avoliitossa ei ollut lapsia, mutta talo oli puoliksi molempien vaikka silloin tienasin huomattavasti vähemmän kuin puoliso (työttömänä välillä). Yhdessä asuessa rahaton ollut aina yhteisiä. Mieluummin itsestään selvyys kuin ongelma yhteinen talous on aina ollut myös miehelle.

 

[tba]

Meillä on omat lainat ja omistus puoliksi, tosin tulotkin on lähes samat, äitiysloma-aikoja lukuunottamatta.

 

[Vierass]

Joo-o, mutta onko sen äidin pakko olla kotona ansaitsematta mitään. Entäs jos mies olettaa, että molemmat osalistuvat yhtä paljon perheen elättämiseen JA lastenhoitoon? Hyvät naiset, tuntuu, että tasa-arvon kanssa te olette edelleen 1800-luvulla, samoin omien oikeuksienne puolustamisessa...

Miksi mies (kaikki miehet) olettaisi että taloudellisesti molemmat osallistuu perheen elättämiseen ehtä paljon? Toisinkin voidaan perheessä sopia.

 

["joku"]

Laina ja talo kummankin nimissä. Nyt ollaan kyllä jo naimisissakin, mutta ei oltu kun talo ostettiin. Mies käy töissä ja minä en. Yhteinen tili mihin kaikki meidän tulot menee. Koska lähes kaikki rahat menee elämiseen ei ole tarvetta erotella mikä on kummankin rahaa.

 

["vieras"]

Jos mä käyttäisin kaikki tuloni perheen hyväksi, ostaisin ruokaa, vaatettaisin yhteiset lapset, makselisin sähkö- ym. laskuja, niin mä en hyväksyisi sitä, että mulle ei jäisi mitään näkyvää omaisuutta. Jos maksettaisiin ruuat puoliksi, mies isommilla tuloillaan maksaisi suuremman osan lasten elatuksesta jne. ja mä voisin laittaa rahaa aina säästöön, niin sitten se olisi ok.

 

[Katy Johanna]

Meillä mies omistaa talon. En osallistu talon kuluihin. Minä ostan ruoat yms. talousjutut. Mies maksaa sähköt, veden, lämmityksen, remontit yms. Olisin halunnut osallistua talon ostoon juuri sen takia, etten jäisi tyhjän päälle, jos tulisi jotain äkillistä. Mutta nyt mennään näin. Odottelen, kun saan opiskelut päätökseen ja töitä, niin hankin sitten kesämökin, joka on sitten vain minun nimissäni. Kaikkien käytössä kuitenkin.

 

["joo"]

Talo oli molempien nimissä 40/60 osuuksilla ja molemmilla oli oma asuntolaina mitä maksaa .
Kun sitten mentiin naimisiin niin yhdistettiin lainat ja talo tasan molempien nimiin.

 

[anneka66]

Kun muutettiin yhteen, asunto oli minun. Ostettiin yhteinen asunto, miehen osuus 30%, minun 70%. Molemmilla omat lainat, joita lyhennetään omilla tuloilla. Yhteiseltä taloustililtä (jonne siis laitetaan saman verran kumpikin) maksetaan sähkö, yhtiövastike, päivähoitomaksut ym. Omista henkilökohtaisista menoistaan molemmat huolehtivat itse. Ja lopuilla rahoillaan kumpainenkin tekee mitä lystää.

 

["vieras"]

Reiluinta ap:n tapauksessa on, että mies maksaa talolainan ja muut kulut sitten puoliksi. Näin ei ap:n tarvitse kasvattaa puolison omaisuutta.

 

[Labran täti]

Ei ei sentään, koko omaisuutta! Mutta niin uusi juttu tuo on, että itse en tunne tapauksia kenen kohdalla olisi tuo toteutunut, joten en osaa sanoa minkä verran sitä ositusta tapahtuisi.

Avoeron kohdalla ei kyllä varmaankaan puhuta osituksesta myöskään. Käsittääkseni on mahdollista saada jotain pientä hyvitystä, eikä sitäkään automaattisesti saa.

 

["vieras"]

Meillä asunto on 50/50 omistuksessa miehen kanssa, samoin asuntolainasta vastaamme yhdessä. Kuitenkin mies hoitaa pääasiassa kaikki lainanlyhennykset ja vastikkeet. Itse olen jo 5 vuotta ollut kotiäitinä, joten tulot ei paljon päätä huimaa. Se, että lapset hoidetaan kotona, on molempien yhteinen päätös, joten ei olisikaan reilua että mies yksistään saisi kartuttaa omaisuuttaan. Minäkin toki kannan korteni kekoon maksamalla mahdollisimman pitkälle esim. lasten vaatehankinnat, harrastukset jne. pienemmät menot.