Ei ihme, ettei moni lihava laihduta, kun suhtautuminen on tällaista. Järkyttävää!

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26141136]Ikävää tietysti, jos ei ole pelkästään hyväntahtoisesti kommentoitu.[/QUOTE]
Tai samahan se on vaikka olisikin, jos siitä tulee ikävä olo, mutta kyllä ne jonkun ajan kuluttua "tottuvat uuteen painoosi".

 

["Laura"]

Toisen kropan kommentoiminen missään tilanteessa ei ole sallittavaa, ellei se oli ihan täysin hyväntahtoinen KEHU. Esim. "Sulla on hyvä kroppa" "Oletpas kaunisvartaloinen" "sulla on upean hoikka vyötärö" tms.

 

[rietas]

Hui, aika hurjia kokemuksia... :O

(Onneksi) en kokenut samanlaista satakiloisena; kukaan ei huudellut törkeyksiä, kukaan ei suoranaisesti nimitellyt tai esim. kaupoissa jättänyt palvelematta. Toki mielessäni arvailin, että varmasti esim. tuttavat ja työkaverit kyllä huomasivat turvonneen ulkomuodon ja luultavasti puivat sitä takanapäin.

Halusin hoikistua ja isolta osin juuri siksi, ettei mun tarvitse kokea tulevani arvostelluksi ison kokoni vuoksi. Ja kun oma olo oli tukala ja epämiellyttävä, se tyytymättömyys varmasti heijasti ulospäin -> herkemmin altis arvosteluille, oli sitä oikeasti tai ei.

Toisaalta, enin osa laihtumisestani on ruokavalion ansiota. Liikuntaa harrastin kotosalla (lihaskunto) ja ulkosalla (kävely, pyöräily) joten eipä ollut juurikaan nokkavartta pitkin katsojiakaan.

Nyt kun oma olo on varmempi laihtumisen myötä niin oma mielipiteeni on, että ehdottomasti kuitenkin kannattaa laihduttaa, soraäänistä huolimatta, jos ei ole sinut kokonsa kanssa. Vaikka päättää, että perkele, minä näytän teille vinkujille

Jos taas on tyytyväinen itseensä, niin piut paut välittää muiden sanomisista. Omasta olostahan on kyse, miksi pitäisikään miellyttää muita, koska kaikkia ei kuitenkaan voi koskaan miellyttää. Ja takanapäin puhujia, arvostelijoita ja pahansuopia ihmisiä riittää aina ja joka tapauksessa: jos ei aiheena ole kilot, niin ne kyllä keksii jotain muuta sinussa, josta nillittää.

 

["fds"]

Hui, aika hurjia kokemuksia... :O

(Onneksi) en kokenut samanlaista satakiloisena; kukaan ei huudellut törkeyksiä, kukaan ei suoranaisesti nimitellyt tai esim. kaupoissa jättänyt palvelematta. Toki mielessäni arvailin, että varmasti esim. tuttavat ja työkaverit kyllä huomasivat turvonneen ulkomuodon ja luultavasti puivat sitä takanapäin.

Halusin hoikistua ja isolta osin juuri siksi, ettei mun tarvitse kokea tulevani arvostelluksi ison kokoni vuoksi. Ja kun oma olo oli tukala ja epämiellyttävä, se tyytymättömyys varmasti heijasti ulospäin -> herkemmin altis arvosteluille, oli sitä oikeasti tai ei.

Toisaalta, enin osa laihtumisestani on ruokavalion ansiota. Liikuntaa harrastin kotosalla (lihaskunto) ja ulkosalla (kävely, pyöräily) joten eipä ollut juurikaan nokkavartta pitkin katsojiakaan.

Nyt kun oma olo on varmempi laihtumisen myötä niin oma mielipiteeni on, että ehdottomasti kuitenkin kannattaa laihduttaa, soraäänistä huolimatta, jos ei ole sinut kokonsa kanssa. Vaikka päättää, että perkele, minä näytän teille vinkujille

Jos taas on tyytyväinen itseensä, niin piut paut välittää muiden sanomisista. Omasta olostahan on kyse, miksi pitäisikään miellyttää muita, koska kaikkia ei kuitenkaan voi koskaan miellyttää. Ja takanapäin puhujia, arvostelijoita ja pahansuopia ihmisiä riittää aina ja joka tapauksessa: jos ei aiheena ole kilot, niin ne kyllä keksii jotain muuta sinussa, josta nillittää.

no satakilonen ei nyt vielä mikään niin iso ole. Ellet sitten ollut kovin lyhyt. Ylipainoinen tottakai, mutta ei vielä mikään sellanen silmiinpistävä.

 

[Wolt]

Riippuu varmaan lääkäristäkin ja alasta? Kyllä mulla on lukenut ylipainosta esim. raskausaikana isciasta todettaessa ja kerran jalkani loukattuani. Toki noissa se on perusteltumpaa kuin sormien vamman kohdalla.

Ei niihin epikriiseihin sais edes mitään vammaan/sairauteen kuulumatonta laittaa.
Tyyliin just potilas haisee jne.
Just oli viime viikolla epikriiseistä (okei opiskelen "vaan" niiden epikriisien purkajaks) mutta opettaja joka on sh itekkin sano (en muista et pitikö post it lapun kanssa laitattaa lääkärille takasin vai miten se nyt oli).

Itekkin olen ylipainoinen ja yritän koko ajan tiputtaa mut valitettavasti on pari aineenvaihdunnan sairautta jotka estää sen normaalin tippumisen. Ja sitä on ikäväkyllä monien vaikee käsittää aatellaan vaan et toi on ite syöny ittensä tohon kuntoon.

Ku joillakin voi olla niin iso traumoja jo lapsuudesta lähtien että ei pysty suhtautuu normaalisti ruokaan tai et vaikka söisin kuinka vähän niin ei se vaan tipu.
Pitäis kai varata lääkärille aikaa mut sitä pelkää et mitä jos se on taas se aasi joka tuijottaa vaan niitä kiloja ja sipittää selän takana eikä kuuntele et hei oikeesti mun pitäis saada ne lääkkeet et voisin tervehtyä.

:ashamed: "kivoin" kokemus naikkarilta kun lekuri vaan pälisee hoitsun kaa et kato tollakin punottaa noi jalat noin paljon ja kato sillä on näppylöitä ja ja ja ..vaikka oikeesti se oli vaan kuivaa ihoa jota en ollut muistanut aamulla rasvata. mut ne vaan puhu keskenään eikä minua huomioitu vaikka olin siinä reva levällään.
Verenpainekkin noin korkee (= lekurikammon ja stressin takia oli korkeella) vaikka normaalisti mulla on enemmän ku hyvä mut sitähän on vaikee uskoo ylipainon takia (90/50 ja pulssi 45). Tuomitaan vaan sen painon takia ja yleistetään.

 

[ummelwalad]

Ei niihin epikriiseihin sais edes mitään vammaan/sairauteen kuulumatonta laittaa.
Tyyliin just potilas haisee jne.
Just oli viime viikolla epikriiseistä (okei opiskelen "vaan" niiden epikriisien purkajaks) mutta opettaja joka on sh itekkin sano (en muista et pitikö post it lapun kanssa laitattaa lääkärille takasin vai miten se nyt oli).

Itekkin olen ylipainoinen ja yritän koko ajan tiputtaa mut valitettavasti on pari aineenvaihdunnan sairautta jotka estää sen normaalin tippumisen. Ja sitä on ikäväkyllä monien vaikee käsittää aatellaan vaan et toi on ite syöny ittensä tohon kuntoon.

Ku joillakin voi olla niin iso traumoja jo lapsuudesta lähtien että ei pysty suhtautuu normaalisti ruokaan tai et vaikka söisin kuinka vähän niin ei se vaan tipu.
Pitäis kai varata lääkärille aikaa mut sitä pelkää et mitä jos se on taas se aasi joka tuijottaa vaan niitä kiloja ja sipittää selän takana eikä kuuntele et hei oikeesti mun pitäis saada ne lääkkeet et voisin tervehtyä.

:ashamed: "kivoin" kokemus naikkarilta kun lekuri vaan pälisee hoitsun kaa et kato tollakin punottaa noi jalat noin paljon ja kato sillä on näppylöitä ja ja ja ..vaikka oikeesti se oli vaan kuivaa ihoa jota en ollut muistanut aamulla rasvata. mut ne vaan puhu keskenään eikä minua huomioitu vaikka olin siinä reva levällään.
Verenpainekkin noin korkee (= lekurikammon ja stressin takia oli korkeella) vaikka normaalisti mulla on enemmän ku hyvä mut sitähän on vaikee uskoo ylipainon takia (90/50 ja pulssi 45). Tuomitaan vaan sen painon takia ja yleistetään.

Toisaalta onhan ylipaino varmaan jollain tapaa isciaksen ja jalan paranemisen kanssa tekemisissä, joten sinänsä nuo kommentit ymmärrän. Niitä ei ollut kuitenkaan laitettu mitenkään erityisen huomattavasti tai miten sen sanoisi. Luki vain tyyliin: "Potilas perusterve obeesi nuori nainen..."

Ei siis ollut laitettu tyyliin: "Potilaan jalan vamma normaalia suurempi hirvittävän ylipainon takia..."

 

[Wolt]

Toisaalta onhan ylipaino varmaan jollain tapaa isciaksen ja jalan paranemisen kanssa tekemisissä, joten sinänsä nuo kommentit ymmärrän. Niitä ei ollut kuitenkaan laitettu mitenkään erityisen huomattavasti tai miten sen sanoisi. Luki vain tyyliin: "Potilas perusterve obeesi nuori nainen..."

Ei siis ollut laitettu tyyliin: "Potilaan jalan vamma normaalia suurempi hirvittävän ylipainon takia..."

Joo siis se lihavuus on ihan asiallinen merkitä koska monesti se vaikuttaa, mutta tarkotin siis lähinnä joku totaalisesti asiaan kuulumaton kuten potilaalla punainen paita (esimerkki vaan)
sana ei oikeen kule tänä aamuna kun jännittää haastattelu

 

[ummelwalad]

Kuopusta viimeisilläni odottaessa mua ei otettu tosissaan myöskään mutta sillä kertaa en usko ylipainon olleen syynä. Silloin mun vatsakipua vähäteltiin, koska kipu ei musta kovin hyvin näy ulospäin. Lähdin kotiin, kun eivät ottaneet tosissaan vaan totesivat vaan, ettei synnytys ole käynnissä.

Tästä noin 10 tunnin päästä olin jo leikkauspöydällä vatsa auki. Umppari puhkes vatsaonteloon leikkauksen aikana.

 

["pläski"]

Mä, 118kg, saan hyvää palvelua joka paikassa. Toki tunnen joidenkin tuijotukset ja se tuntuu kurjalta. Ei mulle ole nyt aikuisiällä kukaan koskaan huudellut sentään :O
Miehet pitävät ovia auki, mutta oletan heidän olevan "vain" hyvän kasvatuksen saaneita, eikä niitä kusipäitä jotka arvostelevat ihmisiä ulkonäön mukaan...
Urheiluliikkeissä tosin en asioi, koska tuskin sieltä mulle mitään löytyis (koko 50/52). Ostan urheiluvaatteet netistä, no kengät löytyy ihan paikallisista kaupoista. On kyllä totaalinen paradoksi, että läskille ei ole urheilukaupoissa vaatteita, mutta liikkua pitäis. Miten se onnistuu, jos ei ole sopivia vaatteita tai kenkiä? Onko ne esim. Icepeakin vaatteet tarkoitettu vain laiheliinien päälle, jotka eivät kenties edes urheile, mutta haluavat olla sporttisen näköisiä??

Ap:lle pisteet hyvästä lohkaisusta salilla!!

 

[ummelwalad]

Joo siis se lihavuus on ihan asiallinen merkitä koska monesti se vaikuttaa, mutta tarkotin siis lähinnä joku totaalisesti asiaan kuulumaton kuten potilaalla punainen paita (esimerkki vaan)
sana ei oikeen kule tänä aamuna kun jännittää haastattelu

Juurikin näin, mutta kyllä se lihavuuskin tulee merkitä asiallisesti papereihin.

Uutta työtä hakemassa? Onnea haastatteluun.

 

[sdf]

Joo siis se lihavuus on ihan asiallinen merkitä koska monesti se vaikuttaa, mutta tarkotin siis lähinnä joku totaalisesti asiaan kuulumaton kuten potilaalla punainen paita (esimerkki vaan)
sana ei oikeen kule tänä aamuna kun jännittää haastattelu

Mun mielestä lihavuuden saa/voi merkitä vain, jos se siis vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa siihen vammaan/sairauteen. Jos kyse on vaikkapa rullaluistimilla kaatumisen johdosta saadusta aivotärähdyksestä, niin on vähän narsistista jopa mainita epikriisissä ihmisen koosta. Tai esim. tuolla jo aiemmin mainitussa sormien katkeamisessa.. Ei tietääkseni ylipainolla ja työtapaturmassa katkenneella sormella ole paljon tekemistä keskenään.

 

[Wolt]

Juurikin näin, mutta kyllä se lihavuuskin tulee merkitä asiallisesti papereihin.

Uutta työtä hakemassa? Onnea haastatteluun.

aamu haastattelu on harjottelupaikka johon ois ehkä mahdollisuus työllistyä valmistumisen jällkeen ja ip:n haastattelu ois ihan saman alan työtä työtä mut keikkalaisena.

 

[Wolt]

Mun mielestä lihavuuden saa/voi merkitä vain, jos se siis vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa siihen vammaan/sairauteen. Jos kyse on vaikkapa rullaluistimilla kaatumisen johdosta saadusta aivotärähdyksestä, niin on vähän narsistista jopa mainita epikriisissä ihmisen koosta. Tai esim. tuolla jo aiemmin mainitussa sormien katkeamisessa.. Ei tietääkseni ylipainolla ja työtapaturmassa katkenneella sormella ole paljon tekemistä keskenään.

eem niin mie tuolla tarkotinkin että jos se vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa niin sillon sen voi mainita siinä. Mutta jos joku asia on täysin asiaankuulumatonta niin ei silloin.

 

[ggg]

eem niin mie tuolla tarkotinkin että jos se vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa niin sillon sen voi mainita siinä. Mutta jos joku asia on täysin asiaankuulumatonta niin ei silloin.

Mä sain joskus käsivarteen pahan palovamman. Epkriisissä oli "ylipainoinen, perussiisti nuori nainen".

 

[ummelwalad]

Mun mielestä lihavuuden saa/voi merkitä vain, jos se siis vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa siihen vammaan/sairauteen. Jos kyse on vaikkapa rullaluistimilla kaatumisen johdosta saadusta aivotärähdyksestä, niin on vähän narsistista jopa mainita epikriisissä ihmisen koosta. Tai esim. tuolla jo aiemmin mainitussa sormien katkeamisessa.. Ei tietääkseni ylipainolla ja työtapaturmassa katkenneella sormella ole paljon tekemistä keskenään.

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Aina maallikko ei kuitenkaan ymmärrä, miten ylipaino voi vaikuttaa vaikka jalan syvän haavan paranemiseen. Siksi joskus voi olla maininta ylipainosta maallikon mielestä "väärässä paikassa".

(Esimerkiksi useasti reippaasti ylipainoisilla voi olla aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten kakkostyypin diabetesta, ja siten syvät haavat jaloissa voivat parantua hitaammin.)

 

[rietas]

[QUOTE="fds";26141182]no satakilonen ei nyt vielä mikään niin iso ole. Ellet sitten ollut kovin lyhyt. Ylipainoinen tottakai, mutta ei vielä mikään sellanen silmiinpistävä.[/QUOTE]

Olen melko lyhyt ja todellakin se sata kiloa oli silmiinpistävää. Pari vuotta aiemmin olin kuitenkin 40 kiloa hoikempi. On siinä melkoinen ero.

 

[ummelwalad]

Mä sain joskus käsivarteen pahan palovamman. Epkriisissä oli "ylipainoinen, perussiisti nuori nainen".

Voisiko tässäkin olla perusteena mahdollisesti huonompi verenkierto ja siten ravintoaineiden kulku haava/palovamma-alueelle, mikä hidastaa sen paranemista?

 

[ummelwalad]

On ihan fakta, että ylipaino altistaa haavatulehduksille (verenkierto, hautuminen poimuissa...). Myös tuki-ja liikuntaelinvammojen paraneminen on luonnollisesti hitaampaa/vaikeampaa ylipainoisella verrattuna normaalipainoiseen. Muitakin asioita varmasti on, joihin ylipaino vaikuttaa, mutta maallikkona niitä ei tule ajatelleeksi.

 

["mona"]

Siis aika hurjaa tekstiä että joku ihan ääneen rupeaa kommentoimaan ylipainoista tai että ihan oikeasti saisi huonompaa palvelua vaikka ravintoloissa. On oikeesti tosi vaikea käsittää onko niin huonokäytöksiisiä ihmisiä olemassa.

Itse painoin ennen tätä raskautta 75kg ja olin kyllä kaikkein isoin aerobictunneilla. Että ymmärrän jos jonkun painavamman ois vaikeaa tulla sinne.

 

["Vieras"]

Kuulostaa tosi julmalta. Olen itse pieni ja hoikka, enkä tiedä, miltä lihavuuden halveksinta tuntuu, mutta tiedän, miltä vähättely tuntuu. Kumpa kukaan ei joutuisi kohtaamaan sellaista. Pisti kyllä sun aloituksesi miettimään... En halua kertaakaan tehdä kenellekään sitä oloa, mikä sinulle on tehty.

 

[nöppönen]

Mulle on pari kertaa jotkut teinijätkät huudelleet ja kerran ihan random nainen tuli ottamaan hihasta kiinni ja kertoi miten hänen isokokoinen 80v äitinsä oli juuri kuollut, ja minä voisin kuulemma ostaa häneltä jääneet vaatteet pois, koska hän itse hukkuisi niihin. Silloin jäi kyllä suu auki. Palvelua koen saaneeni aina hyvin ja lääkärissäkin on otettu vakavasti

 

[Ikä ja huutelu]

Nuorena mulle huudeltiin kuntoillessa vaikka mitä. Esim. Lenkillä sain kuulla kannattais laihduttaa, selluliitit sulamaan, etkö sä pääse kovempaa, vaikka painoin vain 50 kiloa. Mulla on myös isot rinnat, joten niistä sai kuulla mm. Pallot pomppii, silikoonit yms. Nyt on ikää enemmän ja painoa 75 kiloa, eikä kukaan huutele mitään.

 

[Anatolia]

Kammottavia kokemuksia joillain.

Minä en oo koskaan potilaan nähden suhtautunut eri lailla häneen hänen lihavuutensa takia. Ihminen ihmisenä. Ulkokuori ulkokuorena.

Lähetettä lukiessani (siis kun potilas ei ole paikalla vielä) olen saattanut tuskailla, että miten mahtaa kuvaus onnistua - jos painoindeksi on 50-60 tai enemmänkin (ennätys, mikä mun kohdalle on osunut, lienee 70 ja risat), niin se tuottaa yleensä aikamoisia vaikeuksia kuvien onnistumisen kannalta, ja joskus myös potilaan kuvauspöydälle saamisen & laitteeseen mahtumisen kannalta : /. Siis tuolla lääketieteellisen kuvantamisen ihmeellisessä maailmassa. On hoitajallekin oikeasti aika kaameaa kun joutuu kiristämään huomattavasti ylipainoista ihmistä liinoilla, jotta tämä saataisiin sellaiseen suppuun ja kasaan, että hän mahtuisi TT-laitteen aukosta läpi. Tai maalarinteipillä teippaamaan isokokoisen naisen isoja rintoja sivuun, pois tieltä. Sitten kokeillaan ja potilas ei vaan mahdu. Ja joutuu sanomaan, että anteeksi mutta emme voi kuvata. Joskus tulee laitteen painoraja vastaan, eikä voi ottaa sellaista riskiä että koko kallis masiina olisi poissa pelistä sen jälkeen, kun ollaan yritetty liian painavaa ihmistä kuvata. Sekin turhauttaa, kun on kuvattu, ja todetaan että ei tästä kyllä saa mitenkään sellaisia kuvia, joista lääkäri voisi diagnoosin tehdä. Ja mitä ylipainoisempi ihminen, sitä jäätävämmät säteilyannokset, sekään ei tunnu kivalta kun on koko koulutuksen ajan taottu päähän säteilysuojelun tärkeyttä ja annoskoon minimointia. Ja potilas saattaa loukkaantua, kun häntä ei SUOSTUTA kuvaamaan koska hän on lihava, vaikka siitä ei todellakaan ole kyse. Ei ole kyllä kukaan koskaan tainnut siitä ainakaan valittaa (siis mun kohdalla), vaikka voin kuvitella että se tuntuu pahalta heistäkin.

Vaan ei ole mun asia kommentoida painoa. Lääkärin velvollisuus lienee puhua erilaisista laihdutusmahdollisuuksista. Sairaalloinen ylipaino vaikuttaa jo niin kokonaisvaltaisesti terveyteen ja tutkimuksiin.

 

["vieras"]

Mulle on pari kertaa jotkut teinijätkät huudelleet ja kerran ihan random nainen tuli ottamaan hihasta kiinni ja kertoi miten hänen isokokoinen 80v äitinsä oli juuri kuollut, ja minä voisin kuulemma ostaa häneltä jääneet vaatteet pois, koska hän itse hukkuisi niihin. Silloin jäi kyllä suu auki.

 

["vieras"]

En ole kyllä moista havainnut. Itse olen hoikka ja urheilullinen, niinkuin olen aina ollutkin. Käyn salilla 5krt viikossa, viikonloppuisin myös uimassa ja minulla on salilla paljon ystäviäkin. Silti en koskaan ikinä ole moista käytöstä havainnut omassa kaveriporukassani enkä ulkopuolisissakaan. Ja salillamme tosiaan käy myös todella lihavia ihmisiä. Heihin suhtaudutaan niin muiden urheilijoiden kuin henkilökunnankin puolelta ihan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin.