Ei ihme, ettei moni lihava laihduta, kun suhtautuminen on tällaista. Järkyttävää!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Entinenpontso
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei niihin epikriiseihin sais edes mitään vammaan/sairauteen kuulumatonta laittaa.
Tyyliin just potilas haisee jne.
Just oli viime viikolla epikriiseistä (okei opiskelen "vaan" niiden epikriisien purkajaks) mutta opettaja joka on sh itekkin sano (en muista et pitikö post it lapun kanssa laitattaa lääkärille takasin vai miten se nyt oli).

Itekkin olen ylipainoinen ja yritän koko ajan tiputtaa mut valitettavasti on pari aineenvaihdunnan sairautta jotka estää sen normaalin tippumisen. Ja sitä on ikäväkyllä monien vaikee käsittää aatellaan vaan et toi on ite syöny ittensä tohon kuntoon.

Ku joillakin voi olla niin iso traumoja jo lapsuudesta lähtien että ei pysty suhtautuu normaalisti ruokaan tai et vaikka söisin kuinka vähän niin ei se vaan tipu.
Pitäis kai varata lääkärille aikaa mut sitä pelkää et mitä jos se on taas se aasi joka tuijottaa vaan niitä kiloja ja sipittää selän takana eikä kuuntele et hei oikeesti mun pitäis saada ne lääkkeet et voisin tervehtyä.

:ashamed: "kivoin" kokemus naikkarilta kun lekuri vaan pälisee hoitsun kaa et kato tollakin punottaa noi jalat noin paljon ja kato sillä on näppylöitä ja ja ja ..vaikka oikeesti se oli vaan kuivaa ihoa jota en ollut muistanut aamulla rasvata. mut ne vaan puhu keskenään eikä minua huomioitu vaikka olin siinä reva levällään.
Verenpainekkin noin korkee (= lekurikammon ja stressin takia oli korkeella) vaikka normaalisti mulla on enemmän ku hyvä mut sitähän on vaikee uskoo ylipainon takia (90/50 ja pulssi 45). Tuomitaan vaan sen painon takia ja yleistetään.

Sori nyt, mutta tämä kuulostaa kyllä siltä että tuon lekurikammo/stressi on saanut sut vähän yliherkäksi. Ei kaikki liity aina ylipainoon, ja kyllä hoikillekin saatetaan mainita ihottumista ja muista eikä sitä mitenkään ilkeyttään tehdä.
Ylipainoisilla tuntuu usein olevan sellainen "only gay in the village" syndrooma, että kaikki asiat otetaan negatiivisena ja kaiken oletetaan johtuvan siitä ylipainosta. Luullaan aina kun saadaan huonoa kohtelua/kaveri ei pääse tulemaan kylään/ei saada tiettyä työpaikkaa/lääkäri huomauttaa ihottumasta/mies jättää, että kaikki johtuu siitä kun "mä olen niin ylipainoinen"....
 
[QUOTE="vieras";26141668]
Ylipainoisilla tuntuu usein olevan sellainen "only gay in the village" syndrooma, että kaikki asiat otetaan negatiivisena ja kaiken oletetaan johtuvan siitä ylipainosta. Luullaan aina kun saadaan huonoa kohtelua/kaveri ei pääse tulemaan kylään/ei saada tiettyä työpaikkaa/lääkäri huomauttaa ihottumasta/mies jättää, että kaikki johtuu siitä kun "mä olen niin ylipainoinen"....[/QUOTE]
Oon joissain tilanteissa huomannut saman.
Ja sama pätee myös esim. tiettyihin vähemmistöihin (tulee pari suomalaista muslimituttua mieleen, naisia siis). Kaikki ikävät asiat johtuu siitä, että he ovat muslimeja. Vaikka kenelle tahansa voidaan esimerkiksi hammaslääkäriaikaa varatessa sanoa, että jono on kuukausien pituinen. Tai bussi voi lähteä kenen tahansa nenän edestä. Vrt. "Because I'm black"- syndrooma.
 
Mä en ole kanssaihmisten kiusaamista kokenut.

Mutta lääkärit...mä sain taistella kolme vuotta ennen kuin kukaan uskoi että mun lihomiselleni on jokin muu syy kuin se että mä syön liikaa. Vaikka kuinka koitin selittää etten ole syönyt sen enempää kuin ennenkään ja paino vain nousee - tai että koitan laihduttaa mutta paino vaan nousee... lääkärit vain pyöritteli silmiään ja joku jopa sanoi että lakkaa valehtelemasta.

Neljän vuoden aikana mun painoni nousi 85 kilosta 135 kiloon. Kun vihdoin tutkittiin kunnolla ja sain lääkkeet, on paino nyt laskenut kahdessa kuukaudessa 15 kiloa ilman laihdutusta.
Mutta eipä tästä enää kuntoon tule vaikka paino laskeekin, ei nahka ehdi palautua...
 
Olen 160 cm pitkä ja painoin pahimmillani 130 kg ja minua ei koskaan missään kohdeltu huonosti. Kerran huomasin että joku nuorisoporukka vilkuili ja hihitteli miulle. Siinä se. Aina sain asiallista palvelua joka paikassa jne, uimahallissa toki sain katseita mutta koskaan ikinä ei kukaan tullut päivittelemään kokoani. Järkyttävää jos tuollaista tosiaan ihan oikeasti tapahtuu. Itse olen nyt laihtunut päälle 40 kg ja ihmisten suhtautuminen minuun ihan samanlaista kuin lihavampanakin.
 
[QUOTE="Mirde";26141042]Olen joskus ollut myös reilusti yli 100kg, mutta nyt siitä laihtunut kyllä alle sadan. Mä hain kerran meille töihin pizzoja. Jokainen kirjoitti lappuun mitä halusi ja marssin sitten pizzeriaan ja tilasin pizzat. Siinä sitten mulle tuotiin 12 pizzalaatikkoa nenän eteen, niin joku keski-ikäinen mies tokaisi "voi mä en ymmärrä kyllä noita lihavia, kun ne ei tajua itse ollenkaan, että tuollainen määrä pizzoja päivässä voi aiheuttaa vaikka suonitukoksen heti. Rupeaisi nyt tuokin nainen miettimään mitä syö".
Mä en itse ymmärrä, miten jollakin voi käydä edes mielessä, että joku syö yksin 12 pizzaa. Kyllä itse tajuaisin heti, että varmaan vie isommalle porukalle ne.[/QUOTE]

Ai kauhea! Nauratti, vaikka ei kyllä varmasti ainakaan tapahtumahetkellä ole naurattanut.. Joo, kyllähän sitä välillä saattaa huomaamattaan ajatella jos reilusti ylipainoinen syö jotain roskaruokaa, että olisiko parempi syödä vaikka salaattia, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään alkaa arvostelemaan noin!

Ja urheilevia ylipainoisia sitä vähemmän, päinvastoin aina ajattelen kuinka kiva että hekin urheilevat siinä missä minäkin.
 
Mua on yleensä kohdeltu hyvin, painoa 112 ja pituutta 65, harvoin mitään tosi pahaa sanottu,mutta kerran oli aika järkky lipsaus uudelta työkaverilta
" no mä sanoinkin mun miehelle että vaikka sä näytät miltä näytät sä oot kyllä oikeesti tosi kiva ja fiksu ja osaat työsi hyvin"

Siinä tuli siis samassa lauseessa tujusti turpiin ja sitten halit päälle :D
 
Neuvolassa oli painoa tullut +3kg.(sitä ennen en raskauden aikana ole kiloakaan, eli kokoraskauden aikana siis samalla tuo +3kg ja edellisestä käynnistä eli reilu kuukausi sitten edellinen käynti) Olen siis ylipainoinen tosin en mitenkään järjettömän, painoindeksi noin. 32. Viikkoja 27 ja lääkäri totesi, että on kyllä aika paljon painoa tullut. Vielä siihen malliin, että laihduttaa tässä pitäisi nyt kyllä ei tällainen tule kuuloonkaan. Vähän silmät levis päässä, kun ei se nyt omaan korvaan niin järjettömältä kuulostanut se 3 kiloa..
 
Olin 25 vuotias kun aloin sairastaa kilpirauhasen liikatoimintaa ja laihduin 53kg tuolloin painoin 100kg kun kilpirauhas toiminta muuttui vajaa toiminnaksi lihoin 65kg siinä samalla sairastuin psoriin ja johti sitten masennukseen. Nyt paino on kivat 125 kg ja mitkää ihme pillerit ei auta eikä ryhmät jossa kohta olen ollut vuoden. Juoksemisesta tykkäisin mut polvet ei kest. Oon aivan toivoton enkä tiedä mitä teen. Kaikki pilkkaavat minua ja tekis mieli heittää itteni sillast mereen ja hukuttautua. Olen koittanut hakee apua mut ketää ei auta. Syön normaali ruokaa ja päivittäin kävelen puolentunnin lenkkejä. Uimassa en kehtaa käydä psorin takia. Olen vain kotona sängyssä ja sylissäni tää läppäri joka on ainoa tie ihmiste ilmoille mulla. Olisi edes ystävä jonka kanssa vois jakaa näit asioit mut viimiseenki ystävääni meni välit poikki. APUA APUA APUA.......
 

Yhteistyössä