M
minä vaan
Vieras
ärsyynnyn vaan miehestä, masentaa. kotona ollut jo monta vuotta, töissä vuoden välillä. ei kavereita, ei mitään elämää. toista se oli ennen, mutta mies alkoi päättää mun elämästä, niin masennuin ja olen ollut kotona neljän seinän sisällä. en olisi hänen mielestään saanut kulkea niin paljon kavereiden kanssa ...noh, tässä sitä nyt ollaan. tuntuu, että kohta riittää, ja alan jatkamaan nuoruuttani, lapsista huolimatta. tuntuu, että olisi parasta asua eri osotteessa, lapset olisivat välillä isällään, saisin tehdä mitä tykkään, ei tarvitsisi kuunnella miehen jorinaa. olen menevää tyyppiä, en viihdy paikallaan, siksi olen kai masentunutkin....sori tämä tilitys ja sekava sellainen...mutta olen niin poikki