Ei minusta ole edes äidiksi! :`(

[kohta loppuu voimavarat]

joka ikinen päivä on yhtä taistelua itsensä kanssa että en tiedä kuinka kauan enää jaksan! koko elämä ollut huonoja kokemuksia ja epäonnistumisia ja nyt kun mulla on perhe josta olen haaveksinut ja tunnen itseni tarpeelliseksi, niin sitten olo on tällainen!

nykyään vihaan itseäni sillä joka päivä vain kiukkuan ja huudan lapsilleni, ihan pienestä asiasta menee hermo kun on niin paha olla toki nyt on hetkiä jolloin muutakin teen kuin kiukkuan mutta silti..

Aamusin on ihan tuskaa herätä sängystä ylös, tekisi mieli vaan jäädä sinne makaamaan, unohtaa.. ajatukset on kuin iso sekava vyyhti jota en saa selvitettyä. Itsetunto on ihan nollassa ja tuntuu ettei musta ole mihinkään!
ennen pystyin vielä skarppaamaan itseäni jollakin mukavalla ajatuksella ja mieli tuli paremmaksi vähäksi aikaa. nyt se ei enää onnistu, kaikki on mustaa.

Miten sitä oppisi rakastamaan ja arvostamaan itseään?? Sieltä se mun paha olo pohjimmiltaan lähtee ja tuo tän kaiken muun paskan.

 

[minä]

Minkä ikäisiä lapsesi ovat?
On kuin minun kertomaani!

 

[rusina harmaana]

masennus?

 

[Sopraano]

:hug: Hae apua itelles! Juttele vaikka neuvolassa terkkarisi kanssa aluksi...

 

[ap]

Minkä ikäisiä lapsesi ovat?
On kuin minun kertomaani!

kaikki alle kouluikäisiä.
säälittää nuo pienet kun äiti ei jaksa viedä ulos (sielläkin tietty välillä käydään) eikä leikkiä juurikaan.. olo on vaan niin lopen UUPUNUT etten jaksa, kauhea tarve olisi jakaa näitä ajatuksia jonkun kanssa mutta ei mulla ole oikein ketään. joka ikinen päivä olen lasten kanssa yksin

 

[ap]

masennus?

se on diagnosoitu pari vuotta sitten, lääkkeetkin on.

 

[ap]

haluan saada mun elämänilon takaisin!! :`(
Lasteni vuoksi pakotan itseni jaksamaan päivästä toiseen

 

[minä]

Minäkään en jaksa leikkiä. Tulee liian herkästi huudettua. Ulkona käydään, muuten pää hajois totaalisesti.
Olen kans tosi yksinäinen. Mies tekee pitkää päivää. Kaverit on sinkkuja ja lapsettomia.

 

[minä]

Odotan, et pääsen töihin ja nuorin on silloin vajaa 1vee. En kestä enää olla kotona.

 

[vieras]

masennus?

se on diagnosoitu pari vuotta sitten, lääkkeetkin on.

Pitäiskö sun lääkitys tarkastaa? Käytkö sä miten juttelemassa/lääkärissä? Minulla oli samanlaista kun masennus oli pahana, nyt parantunut ja elämänilo löytynyt..

 

[ap]

masennus?

se on diagnosoitu pari vuotta sitten, lääkkeetkin on.

Pitäiskö sun lääkitys tarkastaa? Käytkö sä miten juttelemassa/lääkärissä? Minulla oli samanlaista kun masennus oli pahana, nyt parantunut ja elämänilo löytynyt..

varmaankin pitäisi mutta pelottaa ettei löydy sellaista mikä tehoaisi. tämä on sentään vienyt mun ahdistus ja paniikki-kohtaukset pois.
tuntuu raskaalta kun on itsellä tunne että on kaikille jotenkin tilivelvollinen, että miksi on tällainen olo vaikka on asiat muuten ihan ok.. Kun uskaltaisi vaan romahtaa jonkun edessä ja näyttää oikeasti kuinka paha olo on sisältä.
mulla oli reilu vuosi sitten terapia, ei enää kun pitäisi hakea yksityistä. ei riitä voimavarat sellaiseen (eikä rahat)

 

[sama]

Mä olen kanssa aivan kelvoton äiti.Masentunut,syömishäiriöinen ja tällähetkellä alan vajoamaan itsetuhoiseksi.Lääkitys ei tehoa,sairaalajaksot ei auta.Miten eteenpäin?Hautaanko?

 

[mie]

masennus?

se on diagnosoitu pari vuotta sitten, lääkkeetkin on.

Pitäiskö sun lääkitys tarkastaa? Käytkö sä miten juttelemassa/lääkärissä? Minulla oli samanlaista kun masennus oli pahana, nyt parantunut ja elämänilo löytynyt..

varmaankin pitäisi mutta pelottaa ettei löydy sellaista mikä tehoaisi. tämä on sentään vienyt mun ahdistus ja paniikki-kohtaukset pois.
tuntuu raskaalta kun on itsellä tunne että on kaikille jotenkin tilivelvollinen, että miksi on tällainen olo vaikka on asiat muuten ihan ok.. Kun uskaltaisi vaan romahtaa jonkun edessä ja näyttää oikeasti kuinka paha olo on sisältä.
mulla oli reilu vuosi sitten terapia, ei enää kun pitäisi hakea yksityistä. ei riitä voimavarat sellaiseen (eikä rahat)

tottakai löytyy sopiva! Ja jotain juttukaveriakin pitäisi mun mielestä löytää. Palvelut riippuu tosin varmaan siitä missäpäin asustelet. Itse asun Hkissä joten täällä on ainakin tarjontaa vaikka ihan kaikkea ei lopulta voidakaan kaikille antaa , mutta on joku oljenkorsi jossain. Pikkasen itseä niskasta kiinni: soita vaikka neuvolaan.

 

[n]

Oletko kotiäiti? Töihin meno yleensä auttaa, näin mulla...

 

[ap]

masennus?

se on diagnosoitu pari vuotta sitten, lääkkeetkin on.

Pitäiskö sun lääkitys tarkastaa? Käytkö sä miten juttelemassa/lääkärissä? Minulla oli samanlaista kun masennus oli pahana, nyt parantunut ja elämänilo löytynyt..

varmaankin pitäisi mutta pelottaa ettei löydy sellaista mikä tehoaisi. tämä on sentään vienyt mun ahdistus ja paniikki-kohtaukset pois.
tuntuu raskaalta kun on itsellä tunne että on kaikille jotenkin tilivelvollinen, että miksi on tällainen olo vaikka on asiat muuten ihan ok.. Kun uskaltaisi vaan romahtaa jonkun edessä ja näyttää oikeasti kuinka paha olo on sisältä.
mulla oli reilu vuosi sitten terapia, ei enää kun pitäisi hakea yksityistä. ei riitä voimavarat sellaiseen (eikä rahat)

tottakai löytyy sopiva! Ja jotain juttukaveriakin pitäisi mun mielestä löytää. Palvelut riippuu tosin varmaan siitä missäpäin asustelet. Itse asun Hkissä joten täällä on ainakin tarjontaa vaikka ihan kaikkea ei lopulta voidakaan kaikille antaa , mutta on joku oljenkorsi jossain. Pikkasen itseä niskasta kiinni: soita vaikka neuvolaan.

ei millään pahalla, mutta en tykkää yhtään tuosta sanonnasta: ota itseäsi niskasta kiinni. Jos olo paranisi sillä, niin johan olisi terve. Niin paljon olen tehnyt ja yrittänyt , ajatellen perhettäni.
mutta kuinka jaksaa yksin?
neuvolassa olen puhunut olostani moneen kertaan, jotenkin sitä ei vaan aina jaksa "valittaakkaan"..
Tässä on niin monta asiaa mitä pitäisi käydä läpi, on pää niin sekaisina

 

[ap]

Oletko kotiäiti? Töihin meno yleensä auttaa, näin mulla...

olen. työpaikkaa ei ole

 

[ap]

Oletko kotiäiti? Töihin meno yleensä auttaa, näin mulla...

lisään vielä, että tykkään olla kotona hoitamassa lapsiani. nautin siitä että saan pitää heidät kotihoidossa. mutta tämä paha olo vie niin voimat, energian ja elämänhalun, etten pysty siitä nauttimaan.

 

[Natrium]

AP: lle! Laita mulle yv:tä jos kaipaat juttukaveria, voitas jakaa asioita ja oon lisäks hyvä kuuntelija! ota yhteyttä jos haluat. :hug:

 

[ihmissuhdeammattilainen]

Nyt kiireesti lääkärin juttusille ja pyydä saada tavata esim. terveysaseman psykiatrista sairaanhoitajaa. Samoin voisit pyytää neuvolan kautta perhetyötä auttamaan arjessa jaksamista. Pienten äitien uupumus ja masennus ovat vakavia asioita. Älä jää yksin asiasi kanssa. Tietääkö miehesi, mikä on tilanteesi oikeasti, vai yritätkö jaksaa näyttää hänellekin aina, että pärjäät? Pahinta, mitä voi tehdä, on se, että salaat vointisi läheisiltäsi. Et ole huono äiti, olet vain masentunut ja uupunut.

 

[Ymmärryksensydän]

Oletko kotiäiti? Töihin meno yleensä auttaa, näin mulla...

olen. työpaikkaa ei ole

Onko sulla miestä tai ketään muuta joka voi lapsia pitää, että pääset itse välillä pois?

Tuo sun tekstisi oli vähän kuin mun näppikseltä. Esikoisen jälkeen oli masennus, joka parani ja nyt on ollut siinä ja siinä tuleeko uudelleen. Yritän taistella vastaan.

Olen sanonut miehelleni, et mun on pakko päästä täältä välillä pois et voin tavallaan "unohtaa" olevani äiti.

Haluan olla äiti, todella rakastan lapsiani, mutta tässä pikkulapsivaiheessa tuntuu etten ole muuta kuin äiti. Kun pääsen pois kotoa edes pariksi tunniksi päivässä, olen kuin uudesti syntynyt kotiin palatessa.
Se on pitänyt minut nyt järjissäni.