(ei otsikkoa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miksi näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Miksi näin

Vieras
Aluksi tunnustan että minä olen halunnut meille neljä lasta, jotka kaikki on minulle taivaan lahjoja. Mieheni tekee reissutöitä ja kun hän on kotona, hänen mielestään edelleen se olen minä jonka pitää vastata lapsien hyvinvoinnista ja minä taas odotan että kun hän tulee kotiin, niin minä saisin levätä ja hän hoitaa lapsia ja kotia. Tästä on meillä riitaa aina. Välillä itsekkin ajattelen että onko tosiaan näin, että äidin pitää aina ja aina vaan jaksaa. Hänhän tekee töitä siellä jossain varmaan vapaammalla ohjelmalla kuin mitä itse teen kotona. Olen vain väsynyt ja nyt toivon että joku edes sanoisi minulle että minullakin on oikeus lepoon, silloin kun toinen on kotona. Mieheni vetoaa siihe aina että hän ei olisi halunnut kuin yhden lapsen !
 
toden totta.... jokainen aikuinen mies teitää ""niitä"" hommia tehdessään, että voi joutua/päässä isäksi. Joten kyllä sun miehelläsi on osansa vastuusta kannettavanaan. Pistä ukko ruotuun ja heitä vapaalle, ei se omia lapsiaan hoitamatta jätä.
 
Miehellä ei ole aavistustakaan kuinka rankkaa hommat on kotona. Sun pitää näyttää sille. Lähet kaupungille, oletkin parin tunnin sijasta 6. Kyllä se oppii..!
 
Tuossa on varmasti kyse organisoinnin puutteesta.
Jos teet listan asioista, joita päivittäin teet, ja ajattelet miehen aivoilla hetken( se on helppoa, ne ovat niin yksinkertaiset)
huomaat, että mies ei varmastikaan käsitä ollenkaan mitä kaikkea oikeasti teet. Mies ei osaa siten arvostaa sitä, että sinulla on kolme kättä ja toiset silmät selässä.

Mieheltä puuttuu se käsityskyky siitä mitä sinä häneltä todella HALUAT, hän vain luultavasti kuulee sen että hänen tekemisensä eivät riitä. "" Sinä et koskaan"" ""Sinä aina vain.."" "" Miksen ikinä saa.."" jne, ovat sellaisia lauseita joista poikkeuksetta tulee vain takkiin mieheltä. Täytyy puhua positiivisesti ja selkeästi.

Koska sinä olet se älykkäämpi osapuoli, niin voisiko olla mahdollista että kartoitat hieman noita tehtäviä, ja pyydät niitä mieheltä asia kerrallaan. Hän tarvitsee selvät sävelet, ja ennenkaikkea jos hän jotakin tekee sinun täytyy palkita hänet olemalla hetken onnellinen.

Se on inhottavaa, kun haluaisit varmasti passiivisagressiivisella tavalla osoittaa kaunaasi, valitettavasti miehen kanssa ei sillätavalla tule kuin riita (ainakin meidän huushollissa asia on näin.)

Mies pitää saada haluamaan auttaa sinua, ja ennenkaikkea hänen pitää saada tietää että se kannataa..
 
Jätä omaan arvoonsa nuo loukkaukset siitä, kuka halusi lapsia ja kuinka monta..ne ovat vain miehen hätäpaska housuissa tuikkaamia verbaalisia nuolia. Älkää olko lapsellisia, vaan nyt on nyt, lapsia on mitä on, ja tilanne on mikä on.

Ehkä pariterapia, tai joku perheneuvoja voisi auttaa sinua pääsemään vitutuksesta erilleen jotta jaksat alkaa kouluttamaan miestä.
 
Nimierkille ""lainaten"".

Kun lapset on maailmassa, on aivan täysin sama, kuka niitä on alunperin halunnut. Ne tarvitsevat hoitoa ja huoltoa joka tapauksessa. Lapsilla on olemassa kaksi ihmistä, joiden vastuulla tämä asia on. Tiedät varmasti, ketkä ne kaksi ihmistä ovat. Ja niitä ihmisiä on siis kaksi.

Kun on lapsia, ne on hoidettava. Oletpa sitten millaisessa työssä tahansa, sinun on hoidettava omat lapsesi. Teetpä sitten kotityötä, reissutyötä, päivätyötä, vuorotyötä, etätyötä, mitä tahansa työtä. Kun tulet kotiin, siellä on ne lapset ja ne on hoidettava.

Kummankin on vuorollaan hoidettava nämä lapset. Oman työnsä lisäksi kummankin on hoidettava vielä ne lapset. Vaikka toinen vanhemmista olisi kotiäiti tai -isä, myös sen toisen vanhemman on hoidettava lapsia. Koska lapset ovat tasapuolisesti kummankin.

 
Olisikohan mies sitten hoitanut sitä yhtäkään lasta, jonka hän olisi vain halunnut?

Reissuhommat voi olla raskaita, mutta on niitä lapsia hoidettava siitä huolimatta.

Miehet vaan haluaa luistaa lapsenhoidosta, vaikka se kuuluu niille ihan yhtä paljon kuin naisellekin. Reissuhommat ei ole mikään selitys. Osansa täällä on tehtävä jokaisen.
 
""Olenko ainoa, joka ymmärtää miestäsi.""

""Lainaten"", et ole.

Alkuperäinen kirjoittaja on vaatimassa mieheltään 7 päivän työviikkoa, mutta itse olisi valmis vain viiteen. Melkoisen itsekästä.

Kompromissi olisi (ottaen huomioon reissutyön vaativuuden), että vaimo saa viikossa puoli päivää vapaata.

Sitä paitsi, ne kolme ylimääräistä lasta on ehkä todellakin tehty sopimuksella, että vaimo hoitaa haluamansa. Mikä on ihan oikein. Jos minä haluan koiran ja saan sen sopimuksella ""hoidat sen sitten itse"", niin näinhän se on tehtävä.
 
juu'u, JapJap, mutta oletkohan nyt pienessä päässäsi käsittänyt, että lasten hoito on ""työnä"" 24/7 hommaa kun taas miten tahansa raskaassa reissutyössä on kuitenkin lakisääteiset vapaa-ajat?

ja et voi tosissasi verrata lasta koiraan, siis herranjumala sentään KOIRAAN!! niistä ei voi puhua edes samassa lauseessa varsinkaan kun on kyse puheena olevasta asiasta. Jos on lapsia hankkinut niin totta helvetissä niistä pitää myös huolehtia. Jos ei ole halunnut lasta eikä myöskään hoitaa sitä, niin sitten ei olisi pitänyt sitä lasta tehdä, sanoi vaimo mitä tahansa. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnista, mitä ei todellakaan edistä se, että toinen vanhemmista ei suostu lasta hoitamaan ""koska ei ole sitä halunnut""

Hieman todellisuudentajua ihmiset..

 
Joo kyllä minäkin oon niillä linjoilla että yhessä niitä tenavia pitäis rahjata aikuisiks. Vaikka eipä se ukko kahessa paikkaa voi yhtäaikaa olla, niin sillonhan se on ilimanmuuta akan hommia. Kyllähän se tallouvessa akalle paremmin nuo tupahommat passaa ja se ne hallihtee ja ossaa. On se ukkojen huushollinpito nähty. tahtoo vain tulla vahinkoa vatkaimien ja muitten konneitten käytössä. Eikä se siisteyskää oo likikää sitä palijo mitä jos se talon akka on siinä kauhan varressa. Ne on monesti nuo ukonrutjakkeet semmosia rössiköitä sotkevat vain siellä kokatessaan paikkoja ja jää keitokset kesken tai polttavat pohjaan, mennee hyvät värkit ite eestään ja kersat tursaa näläkäsinä. Ei ainakaan tuohon meijän ukontörilöön oo mittään luottamista, lähtee ulos tupakille ja kattila keitoksineen kiehuu kaikki yli hellalle ja on niin mahoton sotku ja siivo että palijon pienimmän riesantie kun tekkee ite. On se muuten ihan hyvämies mutten sitä yksin talloutta jätä hoitamaan siitä ei tule mittään että saa tuntikauvet siivota sen sotkuja ympäri keittiötä, ei silimäänkään en sitä sinne päästä.
 
Kun niitä lapsia aletaan tekemään niin se on sen verran suuri asia että soisi pariskunnan olevan yksimielisiä siihen liittyvistä asioista. Toisen omavaltaiset päätökset edesauttavat katkeruutta ym. joten ymmärrän kyllä miestäsi.
Tietysti niistä nyt olemassaolevista lapsista tulee kummankin pitää huolta, mutta tekemällä yksin tiettyjä päätöksiä olet tavallaan sivuuttanut miehen juuri nimenomaan koskien tuota perheasiaa mistä nyt valitat täällä joten...
 
a.p.n mies käy sääliksi. Hän varmaan näki tilanteen jo ennalta, tiesi oman työnsä vaativuuden ja sen mitä tarkoittaa jos lapsia on neljä. Ikävä kyllä hän taipui vaimonsa edessä ja antoi tämän pitää päänsä.

Lasten hoitaminen kuuluu kaikille, mutta jos mies tiesi jo etukäteen ettei hänellä tule työn jälkeen riittämään noin isolle lapsikatraalle energiaa?

a.p. mene itseesi. Sinä halusit tuollaisen urakan perheellenne, sinun kuuluu myös kantaa siitä suurin taakka. Kuulostat juuri siltä kuin lapsi joka vaatii lemmikkiä itselleen. Lupaa ja vannoo hoitaa sen, mutta kun kyllästyy ja väsyy, sysää koiran vanhemmilleen.
 
""...Kummankin on vuorollaan hoidettava nämä lapset. Oman työnsä lisäksi kummankin on hoidettava vielä ne lapset. Vaikka toinen vanhemmista olisi kotiäiti tai -isä, myös sen toisen vanhemman on hoidettava lapsia. Koska lapset ovat tasapuolisesti kummankin...""

Kuinka kivaa että kumpikin vanhemmista on tasapuolisesti vastuussa lastenhoidosta. Entäpä perheen elättämisestä? Ylettyykö tasa-arvo ja tasapuolisuus myös siihen?

Kotiäidin, joka hoitaa lapsia silloin kun mies on töissä, kuuluu siis huilata silloin kun perhettä työllään elättävä mies saapuu kotiin?

Koska perheen elättäjällä on mielestäsi oikeus huilata? Töissäänkö?

Ja sitten vielä ihmetellään miksei kukaan halua palkata töihin pienten lasten vanhempia? Varsinkaan sitä äitiä...
 
Itse olet lapsesi halunnut, älä tule valittamaan. Minua ottaa todella pannuun nämä äitit, jotka haluavat monat lasta ja sitten valittavat kun niiden hoitaminen on niin raskasta ettei jaksaisi. Olet vielä kotiäiti, joten sinulla ei ole ns. muuta työtä kuin lapset. MIehelläsi on lisäksi raskas työ, en usko että hänellä on heti työrupeaman jälkeen enrgiaa alkaa hoitaa lapsia ja taloutta. Palkkaa välillä muutamaksi tunniksi hoitaja kotiin ja lähde rentoutumaan itseksesi. Haluaisin kyllä tietää, että mitä sinä kaiket päivät teet, jos sinulla ei muka ole aikaa rentoutua/levätä päivän aikana? Itse olen kahden lapsen äiti, opiskelen samalla ja mieheni on töissä ja lisäksi opiskelee. Lapseni on päivät hoidossa ja minä opiskelen ja mieheni on töissä. Illalla teen ruuat, pesen pyykkiä, siivoan, leikin lapsien kanssa ja teen tarvittaessa läksyjä tai luen tenttiin. JOs itse olisin lapsien kanssa kotona kaiket päivät, niin eihän minulla muuta olisikaan kuin aikaa vaikka löhötä päivät pitkät sohvalla.
 
Minä tulen nyt sanomaan sinulle, että sinulla on oikeus lepoon. Asia on perheessänne järjestelykysymys, valtataistelua siitä ei kannattaisi tehdä.

Mies ei yksinkertaisesti tiedä, minkalaisia päiväsi ovat, koska hän on reissussa. Hän tulee kotiin lepäämään ja nauttimaan hänelle harvinaisesta herkusta, kodin rauhasta, kotiruuasta ja perheen läsnäolosta. Sinä taas kuvittelet reissuhommat helpommiksi kuin ne ovat. Miehen näkövinkkelistä hän hoitaa työnsä ja tuo perheelle rahaa elämiseen, sinun työsi on hoitaa koti ja lapset. Sinä odotat, että vapaavuorosi ja lepohetkesi alkaa miehen kotiuduttua ja ihan niin se asia ei koskaan kenelläkään mene.

Elämä pienten lasten kanssa on täyttä työtä, se on teidän elämänvaiheenne nyt. Sinulla helpottaa, kun lapset kasvavat. Itsestäsi riippuu, miten opetat lapset osallistumaan kotitöihin ja se vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten asiat sujuvat.

Mitäpä jos annat miehen levätä ihan rauhassa aluksi ja vasta sitten teette yhdessä jotain kotiasioita. Patistelematta, vaatimatta ja komentelematta pyydät häntä apuun tai tekemään jonkin asian. Luulen, että jos vaadit itsellesi täydellistä vapautusta kotitöistä ja lapsenhoidosta, se ei onnistu eikä tunnu miehestäsi oikeudenmukaiselta.

Yhdessätekeminen tuntuu keveältä ja samalla se parantaa yhteenkuuluvuuden tunnetta koko perheessä. Lapsille annetaan tehtäviä heidän kykyjensä mukaan, eikä tärkeintä suinkaan ole se, että asiat tehdään yhtä hyvin kuin itse tekisit, vaan että saa opetella ja että siitä saa kiitoksen ja onnistumisen ilon.

Jos sinusta tuntuu, että on välttämätöntä saada muutama tunti ihan omaa aikaa ilman vastuuta perheestä, kannattaa pyytää sukulainen, tuttu tai ostopalvelu huolehtimaan lapsista sillä aikaa, kun sinä olet omassa harrastuksessa tms. tai ostat esim. viikkosiivouksen ostopalveluna. Kyllä rahaa kannattaa satsata tällaiseenkin,jos sillä vältytään jatkuvalta riidalta ja nalkutukselta.

Pitää kuitenkin muistaa, että ilman lapsia teillä olisi omaa aikaa, mutta ei heidän tuomaansa elämänsisältöä. Siivouksen ja järjestyksen kanssa ei myöskään kannata nipottaa, sillä epäjärjestys on eri asia kuin siivottomuus. Ns. turhia töitä, vaikkapa vaatteiden silitystä, yltiöpäistä järjestyksen pitoa jne, kannattaa jättää tekemättä. Se on aikansa kutakin, muutaman vuoden kuluttua teillä on ihan eri murheet.

Tämä oli sinun väsyneenä ja niin hyvin tuntemanani ""kotiäidin minä-raukka-marttyyri""- purkauksena. Kyllä se tästä lutviutuu, mutta näitä hetkiä tulee vielä muutamia, ennenkuin lapsesi ovat kyllin isoja hoitalemaan välillä toinen toisiaan, jotta saat oman aikasi. Tulet vielä kaiholla muistelemaan näitä työntäyteisiä aikoja elämäsi parhaimpina vuosina, niin meille kaikille äideille käy!
 

Yhteistyössä