Ei se soita:( Miksen mä vaan pääse eteenpäin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tiukumiuku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jotenkin ei vaan kehtais enää laittaa mitään vaikka tekis mieli.Jos mä elän sitten vaan elämääni ja jos ja kun törmätään ni voin kysyä siltä et mikä on homman nimi tai oli.Tää on tosiaan aika pieni paikka ni kyllä me tullaan törmäämään johan se on autolla tullu kaksi kertaa vastaan.
Ehkä on hullua ruikutella asiata ja sit kuitenkaan ei enää kehtaa yhteyttä ottaa siihen mutta kun en tosiaan halua olla tyrkky.Eikai kukaan voi niin ujo olla! varsinkin kun olen laittanut et viestiin et jäit mieleeni.
 
Jotenkin ei vaan kehtais enää laittaa mitään vaikka tekis mieli.Jos mä elän sitten vaan elämääni ja jos ja kun törmätään ni voin kysyä siltä et mikä on homman nimi tai oli.Tää on tosiaan aika pieni paikka ni kyllä me tullaan törmäämään johan se on autolla tullu kaksi kertaa vastaan.
Ehkä on hullua ruikutella asiata ja sit kuitenkaan ei enää kehtaa yhteyttä ottaa siihen mutta kun en tosiaan halua olla tyrkky.Eikai kukaan voi niin ujo olla! varsinkin kun olen laittanut et viestiin et jäit mieleeni.

No laita yks ainut viesti ja se on siinä.:

Kysyt vaan että mikä homman nimi on /oli. Ja pyydä rehellistä vastausta. :)
Jos ei vastaa niin se on selvä sit.
 
Elämässä joutuu jatkuvasti ottamaan riskejä: Ottamaan yhteyttä silläkin uhalla että pidetään tyrkkynä tai jättämällä ottamatta sillä uhalla, että missaa elämänsä tilaisuuden. Jättää soittamatta, kun pelkää tulevansa nolatuksi, eikä koskaan saa tietää oliko toinen vain yhtä epävarma kuin itse. Soittaa silläkin uhalla, että saattaa saada pakit. Joskus tulee rikottua deittailun kirjoittamattomia sääntöjä ja otettua yhteyttä liian aikaisin tai liian myöhään, liian harvoin tai liian usein. Joskus noiden sääntöjen rikkominen toimii, joskus ei.

Se ei ole vaarallista. Jos joku joskus ajattelee jotain nurjaa, niin mitäs sitten, tulipahan kokeiltua! Kuolla siihen ei voi. :) Yleensä se, että asia pyörii paljon mielessä, on merkki siitä, että asialle pitäisi tehdä jotain. Sillähän se selviää!
 
Alkuperäinen kirjoittaja tsemppiä!;25846478:
Elämässä joutuu jatkuvasti ottamaan riskejä: Ottamaan yhteyttä silläkin uhalla että pidetään tyrkkynä tai jättämällä ottamatta sillä uhalla, että missaa elämänsä tilaisuuden. Jättää soittamatta, kun pelkää tulevansa nolatuksi, eikä koskaan saa tietää oliko toinen vain yhtä epävarma kuin itse. Soittaa silläkin uhalla, että saattaa saada pakit. Joskus tulee rikottua deittailun kirjoittamattomia sääntöjä ja otettua yhteyttä liian aikaisin tai liian myöhään, liian harvoin tai liian usein. Joskus noiden sääntöjen rikkominen toimii, joskus ei.

Se ei ole vaarallista. Jos joku joskus ajattelee jotain nurjaa, niin mitäs sitten, tulipahan kokeiltua! Kuolla siihen ei voi. :) Yleensä se, että asia pyörii paljon mielessä, on merkki siitä, että asialle pitäisi tehdä jotain. Sillähän se selviää!

No en olis ikinä ees uskonut et laitan sitä ensimmäistäkään viestiä!Jotenkin tuli vaan tunne et laitan sen nyt kun 2päivää sitäkin mietin.Ja kun se siihen laitto et joo voitas tavatakin ni olin ihan onnessani mutta sitten kun otin uudestaan yhteyttä ihan et ehdotin aikaa ni olikin nuhassa ja yskässä ja ties mitä muuta.
Jotenkin luulis et se olis jo ottanut yhteyttä et olen parantunut et miten olis jos sovitaan uusi aika.Mutta kyllähän se siellä baarissakin katteli vaik kuinka kauan eikä uskaltan tulla juttusille ennenku ite menin tiskille ja se tuli taakse istumaan ja mä rupesin juttelee sille.
Eiole elämä helppoa! ehkä mä liikaa nyt tätäkin juttua mietin ja pohdin mutta kun pistän silmät kii ni mä näen sen naaman ja kuulen sen erikoisen äänen ja sen hassun murteen:)
 
Tuskin miestä kiinnostaa kun ei ole aikoihin kuulunut.

Mieti nyt itseäs, jos ois joku kiinnostunut mies joka ehotti sulle tapaamista, olit kipeä, ja sitten et ilmoittais itestäs enää mitään? Niinkö....

Saa sellasen kuvan että sulla vähän heikko itsetunto ja että tarraudut ekaan mahdolliseen.
 
Tuskin miestä kiinnostaa kun ei ole aikoihin kuulunut.

Mieti nyt itseäs, jos ois joku kiinnostunut mies joka ehotti sulle tapaamista, olit kipeä, ja sitten et ilmoittais itestäs enää mitään? Niinkö....

Saa sellasen kuvan että sulla vähän heikko itsetunto ja että tarraudut ekaan mahdolliseen.

Kuten sanottu monta kertaa,en mä ota siihen yhteyttä enää itse,tuskin sekään mutta mä olen aloitteen tehnyt ja pallo jäi sille,näköjään lopullisesti.Kyllä me vielä kohdataan jossain se on varma.
Enkä mä tarraudu keneenkään,oikeesti oli sellanen ihminen johon olis ollu kiva tutustua paremmin.Itsetunto nyt on vähän huonohko mutta pelkään vaan et mua satutetaan taas.Kuten nytkin kun märkä pyyhe levahti kasvoille.
 
En halua uskoa ettei olisi ollut kiinnostunut mä vaan uskon et on ujo. Enkä voi ees tänää lähteä baanalle "etsimään" sitä. Olishan toi numero tuolla puhelimessa mutta en enää ees kehtaa ottaa yhteyttä...teen itestäni vaan naurettavan ja tyrkyn.Mutta eipä ole kukaan ollut näin kauan mun mielessäni näistä irtonumeroista!

Tavallaan olen hyväksynyt et tää juttu meni näin mut sit taas tavallaan pieni toivonkipinä kokoajan palaa. Tänääkin kun puhelin soi ni vastasin vaikka yleensä en vastaa tuntemattomiin mutta ajattelin et jos se on se mutta ei ollut.
Pakko yrittää sitten kai unohtaa:(!

Ehditkö jo antaa?
 
[QUOTE="mami";25847024]Ehditkö jo antaa?[/QUOTE]

Kyllä,mutta sen pitikin olla vaan yhen yön juttu mutta aamulla kun pyys numeroa enkä antanut sitä ja lähdin kotiin ni sitten maanantaina vielä mietin sitä ja otin sen numeron selville ja keskiviikkona laitoin viestiä.
Sellasia ne on nen miehet.
 
Tee sinä se mitä minä en saa tehty: laita viesti Lähdetkö kahville? -ei ole paha eikä tyrkky, jos ei lähde eikä muutakan ehdota, se siitä sitten. Mutta please - kerro tässä ketjussa miten kävi! Voisi olla minullekin apua...
 
[QUOTE="...";25848151]No mä olen kanssa sitä mieltä, että tuskin kukaan on niin ujo, ettei uskaltaisi mitään vastata viesteihin.[/QUOTE]

Vähän kyllä olen samaa mieltä, toisaalta ite olen aika arka ottamaan yhteyksiä ensimmäiseksi mutta sen tein mikä on saavutus jo sinänsä. Pakko vaan yrittää unohtaa mutta sitten kun nään sen niin aivan varmasti menen juttelee,voihan sitä mennä kysymään et mitä kuuluu...onhan multakin tullut miehet(yhen yön jutut) kyselee keskellä päivää kadulla et "moi,mitäs kuuluu" joten mikse sitten itsekin voisi mennä.
 

Yhteistyössä