Ei tainnu olla kovin järkevää tää töihin meno

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Teen miehen firmassa töitä 15-20 h viikossa . Työajat voin valita jne. Mutta se mutta.
Kotona sit ei sujukkaan mikään. lapset (ala- ja yläasteikäisiä 6kpl) joutuvat välillä olemaan keskenään parista jopa neljään tuntiin.
Jatkuvasti vain tappelevat täällä. Mitään kotihommia ei tehdä. Talo on kuin pommin jäljiltä aina kun tulen töistä. Sit menee oma aika siihen et saa talon suurinpiirtein kuntoon ennen seuraavaa työpäivää.

Alunperin oli puhe et kun meen töihin niin mies on kotona sen aikaa. Ei ole ollut kuin muutaman kerran tässä parin kk aikana. Mun niskoille jää lasten ja kodin hoito noiden töiden lisäksi. Sillon oli ok kun olin kotona mutta nyt kuuluis miehenki ottaa vähän vastuuta. Pyykkiä kertyy kun ei aina muista laittaa konetta päälle ja lapset ei laita kuivumaan vaikka pyytäis.

Oon puhunu nätisti ja vähemmän nätisti. Netit, pelikoneet, puhelimet ym välillä takavarikoitu mut mikään ei auta.
Miestä tottelevat sitte kun viittii noita komentaa.

Tykkään työstä mutta en jaksa tätä kotielämää. Tälläkin viikolla ollu monena päivänä pakollisia menoja töiden lisäksi niin kotona kaikki tekemättä. Ja ketään ei saa tekemään mitään.
Ei jaksa enää itekkään..
 
Jos sulla on töitä 4-5 tuntia päivässä, niin miten sä et muka osu sinne töihin silloin kun lapset on koulussa. Ja sitten kovaa kuria pitämään kotiin. Vahdit viertessä että hommat tehdään.
 
[QUOTE="Nuuh";25373264]Jos sulla on töitä 4-5 tuntia päivässä, niin miten sä et muka osu sinne töihin silloin kun lapset on koulussa. Ja sitten kovaa kuria pitämään kotiin. Vahdit viertessä että hommat tehdään.[/QUOTE]

Yks lapsista vielä kotona.. eli sen takia en ole päivisin töissä. Muuten kyllä. Ite oisin päiväkodin kannalla mut mies ei suostu.
Tän kuukauden oon luvannu vielä kattoa sit menee tuo yks päivä kotiin tai mies saa tulla aikanaan kotiin.
 
[QUOTE="a p";25373345]Ei niitä kiinnosta (poikia) kaivavat vaikka likaset pyykkikorista päälle jos ei muuta löydy..[/QUOTE]

kyllä meillä alkoi kummasti 14v poikaa kiinostamaan pyykikoneen toiminta kun ei saanu puhtaita vaatteita pariin viikkoon ja tytöt(kin) alko sanomaan että on likaisia vaatteita ja tuoksuu.... kummasti heräsi kiinostus kotitöihin...
 
[QUOTE="heh";25373246]Tuossa on kyllä mielestäni ongelmana miehen toiminta. Nyt yhteiset pelisäännöt miehen kanssa ja sitten lapsille myös omat vastuut.[/QUOTE]

Joo niin on. Mies vaan vakuuttaa et nyt sillä työt helpottaa ja pystyy oleen enemmän kotona. Joulukuu pahin kk vuodesta. Mut ite alkaa olla nyt jo niin työlääntyny tähän koko hommaa.
Siis mielellään lähden töihin ja unohdan kotiasiat. Mut kuitenkin aina syyllisyys siitä et lapset joutuu pärjäämään keskenään (joutuu ne monella muullakin mut silti) .

Oon yrittänyt kaikki mahdollisen ja mahdottoman. OOn jakanu jokaiselle yhden (kohtuullisen) tehtävän mikä pitää tehdä. Oon antanu päävastuu yhdelle isommista (palkkaa vastaan) et tekee esim iltapalan ja laittaa tiskit ym.
Aina luvataan mutta kun tuun takaisin kaikki on tekemättä.
 
[QUOTE="a p";25373345]Ei niitä kiinnosta (poikia) kaivavat vaikka likaset pyykkikorista päälle jos ei muuta löydy..[/QUOTE]

Meillä tuo 14 v on niin juntti et minä saan vielä vahtia mitä päälle laittaa. Sitä ei haittaa yhtään mennä risasissa verkkareissa ja kulahtaneessa t-paidassa kouluun.
 
Lapset on fiksuja. Miksi ne tekisivät kotitöitä, kun ilmankin pärjää. Lasten kouluttaminen kotitöihin vaatii jonkimmoista vaivannäköä. Sen vuoksi moni äiti tekeekin kotityöt mieluummin itse.

Nyt vaan alat töihin lasten kouluttamisen suhteen. Tarkat aikataulut ja määräykset kuka tekee ja milloin tekee ja mitä tekee. Jos tuntuu liian rankalta, niin aloita koulutus parin vanhemmin lapsen kanssa. Päivittäisten työvuorojen sijasta viikottaiset vuorot toimivat monesti paremmin. Silloin on helpompi muistaa, milloin on kenenkin vuoro eikä omia työitään pysty niin helpolla työntämään seuraavana vuorossa olevalle. Viikoittaisilla vuoroilla pääsee itsekin vähemmällä, kun ei tarvitse olla koko ajan aikatauluttamassa ja valvonta on helpompaa. Mies mukaan ohjaukseen ja kontrollointiin.
 
[QUOTE="a p";25373378]Aina luvataan mutta kun tuun takaisin kaikki on tekemättä.[/QUOTE]
Mikähän tähän on syynä? Laitatko tekemään työt heti, kun tulet kotiin, jos ne on tekemättä. Vai teetkö ne itse?
 
Mikähän tähän on syynä? Laitatko tekemään työt heti, kun tulet kotiin, jos ne on tekemättä. Vai teetkö ne itse?

Monesti tuun vasta yhdeksän kymmenen välillä joten ei siinä ole enää aikaa kuin laittaa iltapala ja nukkumaan.
Ja se et oon todella väsynyt tuohon jatkuvaan tappeluun. Hommat tehdään jos ite seison vieressä vahtimassa. Syö vaan ihan tolkuttomasti mun aikaa ja energiaa.
 
Lapset on fiksuja. Miksi ne tekisivät kotitöitä, kun ilmankin pärjää. Lasten kouluttaminen kotitöihin vaatii jonkimmoista vaivannäköä. Sen vuoksi moni äiti tekeekin kotityöt mieluummin itse.

Nyt vaan alat töihin lasten kouluttamisen suhteen. Tarkat aikataulut ja määräykset kuka tekee ja milloin tekee ja mitä tekee. Jos tuntuu liian rankalta, niin aloita koulutus parin vanhemmin lapsen kanssa. Päivittäisten työvuorojen sijasta viikottaiset vuorot toimivat monesti paremmin. Silloin on helpompi muistaa, milloin on kenenkin vuoro eikä omia työitään pysty niin helpolla työntämään seuraavana vuorossa olevalle. Viikoittaisilla vuoroilla pääsee itsekin vähemmällä, kun ei tarvitse olla koko ajan aikatauluttamassa ja valvonta on helpompaa. Mies mukaan ohjaukseen ja kontrollointiin.

Meillä on kaikki joutuneet tekemään osansa mut on vaatinu sen että olen ite vahtinu että hommat tehdään. Nyt mulla ei enää aikaa ja energiaa siihen niin paljon kuin ennen. Ja sen huomaa. Ollaan kokeiltu työvuoroja päivittäin ja viikottain vaihtuvina mutta ei suju. Aina on se yks tai kaks ketä ei saa tekemään mitään ja sit on valmis soppa kukaan muukaan ei tee.
Mies niin vähän kotona et ei ehdi puuttua juurikaan kotiasioihin.
 
Et ole kotiäitinä ollessasi siis vaivautunut sen vertaa, että olisit opettanut lapsenne siivoamaan/laittamaan ruokaa? Yläasteikäisenä osasin itse hoitaa oman huoneeni siivouksen ja muunkin talon tarvittaesssa ja ruokaakin tein, kun piti. Sitä kutsutaan kasvatukseksi ja RAJOIKSI! Liian helpolla olet lapsesi ja itsesi päästänyt, sitä niittää, mitä kylvää...
 
[QUOTE="a p";25373521]Meillä on kaikki joutuneet tekemään osansa mut on vaatinu sen että olen ite vahtinu että hommat tehdään. Nyt mulla ei enää aikaa ja energiaa siihen niin paljon kuin ennen. Ja sen huomaa. Ollaan kokeiltu työvuoroja päivittäin ja viikottain vaihtuvina mutta ei suju. Aina on se yks tai kaks ketä ei saa tekemään mitään ja sit on valmis soppa kukaan muukaan ei tee.
Mies niin vähän kotona et ei ehdi puuttua juurikaan kotiasioihin.[/QUOTE]

No sinä siis päästät miehen ja lapset kuin koira veräjästä. Kovat piippuun. Rangaistukset peliin lusmureille. Luulisi kiinnostavan tehtävät, kun ei saa olla kavereiden kanssa, pleikat on takavarikossa, telkkua ei saa katsoa eikä taskurahaa tipu.

Vai tyytyväisinäkö ne lapset kotona seinää tuijottaa?
 
[QUOTE="a p";25373491]Monesti tuun vasta yhdeksän kymmenen välillä joten ei siinä ole enää aikaa kuin laittaa iltapala ja nukkumaan.
Ja se et oon todella väsynyt tuohon jatkuvaan tappeluun. Hommat tehdään jos ite seison vieressä vahtimassa. Syö vaan ihan tolkuttomasti mun aikaa ja energiaa.[/QUOTE]
Okei... Hankala tilanne, kun tulet noin myöhään, niin siinä ei enää paljoa ehdi eikä jaksa. Lapset kyllä vaativat toistoa toiston perään. Minkähän ratkaisun tuohon voisi keksiä. Tappelusta pitäisi kyllä päästä eroon eli enempi positiivistä asennetta negatiivisen asenteen sijaan. Olet kuitenkin paljon myös kotona, joten ehkä kannattaisi keksittyä niihin aikoihin, jolloin olet kotona ja pyyrkiä silloin siihen, että lapset tekevät kotityönsä. Ei kannata luovuttaa.
 
Töihinmeno on järkevää, kurinpitonne ei ole. Olet liian lepsu vanhempi. Kaikki huvit, ilot ja laitteet kielletty, kunnes homma alkaa hoitumaan kunnolla.

Minä ja siskoni siivottiin sillä välin, kun äiti oli töissä. Ei tullut kuuloonkaan, että siitä olisi luistanut.
 
Okei... Hankala tilanne, kun tulet noin myöhään, niin siinä ei enää paljoa ehdi eikä jaksa. Lapset kyllä vaativat toistoa toiston perään. Minkähän ratkaisun tuohon voisi keksiä. Tappelusta pitäisi kyllä päästä eroon eli enempi positiivistä asennetta negatiivisen asenteen sijaan. Olet kuitenkin paljon myös kotona, joten ehkä kannattaisi keksittyä niihin aikoihin, jolloin olet kotona ja pyyrkiä silloin siihen, että lapset tekevät kotityönsä. Ei kannata luovuttaa.

Se kait tässä mättääkin kun tuntuu että sen ajan mitä noiden koululaisten kanssa ehtii olla niin saa tapella noista kotitöistä.
Oon kyllä yrittäny nyt olla muutenkin lasten kanssa. Pelattu, luettu ym normaalia enemmän.
En tiedä. Itellä vaan niin ristiriitainen ja väsyny olo kaiken tän kans.
 
No sinä siis päästät miehen ja lapset kuin koira veräjästä. Kovat piippuun. Rangaistukset peliin lusmureille. Luulisi kiinnostavan tehtävät, kun ei saa olla kavereiden kanssa, pleikat on takavarikossa, telkkua ei saa katsoa eikä taskurahaa tipu.

Vai tyytyväisinäkö ne lapset kotona seinää tuijottaa?

Sit on vaan entistä kiukkusempia. Ja siis on välillä kaikki netit ja pelikoneet takavarikoitu. Sit vaan istutaan sohvalla ja raivotaan et oma syy kun ei mitään anneta. Joo ei anneta ku mitään ei tehdäkään. mut ei mee perille et sujuis helpommin kun jokainen tekis sen yhden tai kaks hommaa päivässä ilman tappelua.
 
No meidän neiti 10 vee joutuu itse, laittamaan pyykkinsä kuivumaa (hällä on oma kuivausteline huoneessaan ). Ja tuomaan likaiset pyykkinn kun pyydän. Huoneensa joutuu pitämään siistinä, imuroimaan tarvittaessa (meillä käy siivooja ), lakanat ottaa itse irti ja petaa itse, autan tarvittaessa.
 
ap tekee töitä4-5 h päivässä, tulee kotiin klo 21-22, eli lähtee vasta 16 jälkeen, luulisi siinä ehtivän kotityötkin tehä ihan hyvin, jos vain itellä on niitä halua tehdä.
 
Et ole kotiäitinä ollessasi siis vaivautunut sen vertaa, että olisit opettanut lapsenne siivoamaan/laittamaan ruokaa? Yläasteikäisenä osasin itse hoitaa oman huoneeni siivouksen ja muunkin talon tarvittaesssa ja ruokaakin tein, kun piti. Sitä kutsutaan kasvatukseksi ja RAJOIKSI! Liian helpolla olet lapsesi ja itsesi päästänyt, sitä niittää, mitä kylvää...

Osaa ne jos ne haluaa. Nyt on vaan konstit hukassa millä saan ne tajuamaan et pitää välillä tehdä oma alotteisestikin jotain. Saati sit jos pyydetään. Eikä niin et joka homman tekemisestä on ensin tunnin tappelu.

Niin oli meilläkin aikanaan et siskon kans jaettiin talo puoliksi ja kumpikin siivos oman puolensa.
Kait tässä on se että kun on yksin viittä vastaan aina ei konstit riitä. Mies saa kyllä nuo tekemään mut on sen verran vähän kotona (tulee illalla myöhään) ettei käytännössä paljon apua ole.
 
ap tekee töitä4-5 h päivässä, tulee kotiin klo 21-22, eli lähtee vasta 16 jälkeen, luulisi siinä ehtivän kotityötkin tehä ihan hyvin, jos vain itellä on niitä halua tehdä.

Joo aamupäivällä laitan paikat kuntoon ym. Kun tulen töistä on keittiö pommin jäljiltä, lattiat, sohvat ym täynnä tavaraa jne. Eli aamulla aloitan taas sen siivoamisen. EI onnistu. Ei oo mun homma passata koko sakkia. Pakko mun on tiskejä ja pyykkejä pyörittää mutta että pitää muidenkin osallistua.
 
[QUOTE="a p";25373781]Osaa ne jos ne haluaa. Nyt on vaan konstit hukassa millä saan ne tajuamaan et pitää välillä tehdä oma alotteisestikin jotain. Saati sit jos pyydetään. Eikä niin et joka homman tekemisestä on ensin tunnin tappelu.

Niin oli meilläkin aikanaan et siskon kans jaettiin talo puoliksi ja kumpikin siivos oman puolensa.
Kait tässä on se että kun on yksin viittä vastaan aina ei konstit riitä. Mies saa kyllä nuo tekemään mut on sen verran vähän kotona (tulee illalla myöhään) ettei käytännössä paljon apua ole.[/QUOTE]

Ongelma on se että olette jättäneet lapsenne keskenään. KYllä tuon ikäisetkin kaipaavat sitä aikuisen seuraa koulun jälkeen. Eikä isompien sisarusten ole tarkoitus olla automaattisia pikkusisaruksen vahteja JOKA päivä.
 

Similar threads

P
Viestiä
2
Luettu
434
V
E
Viestiä
17
Luettu
3K
Aihe vapaa
vierailija
V
Ä
Viestiä
12
Luettu
7K
V

Yhteistyössä