eikö mulla ole mitään oikeuksia? enää..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surusilmä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surusilmä

Vieras
ollaan rakentamassa meille omaa kotia jonka myöten mies on muuttunut luonnollisesti aivan eri ihmiseksi mitä on oikeasti. olen paljon niellyt ja kestänyt, samoin kun mies.
nyt kuitenkin viime aikoina on mennyt tilanne siihen, että mut on syrjäytetty rakennuksella ihan täysin. menen sinne miehen kanssa ja on mukavaa sen 20minuuttia kunnes miehen kavereita pamahtaa tupa täyteen olutlaatikoiden kanssa, koska "kyllähän nyt talkookaljat pitää juoda!!!!"
siinä vaiheessa musta tulee ilmaa ja lähdenkin lapsen kanssa kotiin. on niin hyödytön olo, enkä osaa olla kiitollinen niille auttaville kavereille, ne talloo mun varpaat... lapsellista ehkä.
no, mies on myös ruvennut tekemään paljon ohareita, olen sitä odotellut kotiin (lapsi nukkumassa) niin että sauna on lämmin, iltapala tehty ja tarkoituksenani kertoa miten paljon häntä rakastan jne, mutta mies ei ilmoita mitään ja sauna ja iltapala jäähtyy, eli jälleen ne kaverit kaljoineen tuli kuvioihin.
no,mä olen sitten alkanut elää "omaa elämää" eli en enää odota mieheltä mitään vaan lapsen mentyä nukkumaan olen kutsunut omia kavereitani meille, yhden tai kaksi kerrallaan. saatetaan käydä saunassa ja juoda yhdet siiderit, tai sitten tehdään ruokaa, juodaan teetä, jutellaan.... mies on tästä mulle joka kerta marissut, että kun hän tulee kotiin niin täällä on jotain akkoja kaakattamassa eikä hän saa nukuttua. eli mulla ei sitten saa niitä kavereita olla??!!!
eilinen oli kaiken huippu.... mies ilmoitti että sillä on ke vapaa (minä lomalla). mä järjestin sit lapsen yökylään ja ehdotin miehelle et pidettäis laatuilta.. no, eihän se tietenkään käynyt vaan mies painui mörkönä rakennukselle.
minä sitten kutsuin yhden ystävän meille ottamaan muutaman siiderin ja puoliltaöin mun mies tuli kotiin ja huusi et lähtekää vittu menee täältä mun pitää nukkua. sanoin, et tää on mun koti ja mä saan täällä olla ja mies oli ihan raivona. kaverini veti tietenkin ihan paniikkiin et ilmanmuuta hän lähtee ja ihmetteli mun miehen toimintaa (kuten minäkin!!!!) ja lähdin sitten kaverin mukaan.. tulin neljän maissa yöllä kaverin luota kotiin ja mies oli heittänyt mun petivaatteet vierashuoneeseen. tänään en sitä ole nähnyt.
mä en jaksa enää.
kiitos jos jaksoit lukea.
 
Tekeekö miehen kaverit siellä raksalla oikeasti töitäkin, vai onko se vain dokaamista ja hengailua? Tietenkin sinullakin pitää olla oikeus kutsua omaan kotiisi ketä haluat, niinhän mieskin tekee. Jutelkaa..ei kai tuohon oikein muutakaan voi sanoa.
 
ompas paska mies! mie tekisin niin että heittäsin sen kamat pellolle ja sanosin että jospa muutat sitte sinne uuteen taloon niitten kavereittes ja olutkorien kanssa ja me jäähään lapsen kanssa tähän.

hakisin vielä erohakemuksen ja sanosin että vetäse nimi alle niin päästään asiassa eteenpäin.

jos urputtais niin sanosin että vittuako mäkätät, olen monta kertaa yrittäny näistä asioista sulle puhua muttakun herraa ei kiinnosta muu ku rakennus, kaverit ja kalja niin aattelin päästää sut pahasta niin pääset toteuttaan ittees.

vittu mikä kusipää paska! :kieh: :kieh:

kovasti voimia ja jaksamista siulle ap :hug: :hug: :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tekeekö miehen kaverit siellä raksalla oikeasti töitäkin, vai onko se vain dokaamista ja hengailua? Tietenkin sinullakin pitää olla oikeus kutsua omaan kotiisi ketä haluat, niinhän mieskin tekee. Jutelkaa..ei kai tuohon oikein muutakaan voi sanoa.

no sepäse kun kyllä ne todella tekeekin, että en ees voi sillee asiasta sanoa... niistä on hirvittävä apu, mutta mua vaan v*tuttaa....
jutteleminen se ainoo keino kai olis, en vaan jaksa olla ainoa joka yrittää. ja mies jatkuvaan niin kiree et kokee kaiken syyttelynä tai riidan haastamisena. turhauttaa... ja itkettää... mä rakastan mun miestä, mutta en tollasena. mä en tunne sitä enää!!!
 
Oletko kertonut miksi kutsut kavereitasi teille?
Oletko kertonut että olet yksinäinen, ja olet monet kerrat turhaan laittanut iltapalat ja saunat päälle ja odottanut miestäsi?
Ja että sinusta tuntuu että sinulla on pakko olla omaa elämää, koska miehesi kanssa sitä ei enää tunnu olevan?

Minusta ei muu auta kuin kertoa miehelle nämä asiat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja surusilmä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tekeekö miehen kaverit siellä raksalla oikeasti töitäkin, vai onko se vain dokaamista ja hengailua? Tietenkin sinullakin pitää olla oikeus kutsua omaan kotiisi ketä haluat, niinhän mieskin tekee. Jutelkaa..ei kai tuohon oikein muutakaan voi sanoa.

no sepäse kun kyllä ne todella tekeekin, että en ees voi sillee asiasta sanoa... niistä on hirvittävä apu, mutta mua vaan v*tuttaa....
jutteleminen se ainoo keino kai olis, en vaan jaksa olla ainoa joka yrittää. ja mies jatkuvaan niin kiree et kokee kaiken syyttelynä tai riidan haastamisena. turhauttaa... ja itkettää... mä rakastan mun miestä, mutta en tollasena. mä en tunne sitä enää!!!

Molempien pitäisi varmaan oppia joustamaan, mutta sen onnistumiseksi teidän pitäisi vaan saada juteltua. Kirjoita kirje?

 
Alkuperäinen kirjoittaja surusilmä:
mä rakastan mun miestä, mutta en tollasena. mä en tunne sitä enää!!!

Sano tuo sun miehelle!! Ehkä tajuaa itsekin, että on muuttunut. Lähde pariksi viikoksi muualle, jos vain mahdollista. Ehkä se ukko tajuaa jotain sillä välin kun olet poissa.
 
Moni liitto on valitettavasti päätynyt rakentamisen takia. Toivottavasti teillä alkaa taas asiat luistaa, kun talo on valmis. Miehelläsi on varmasti tosi kova stressi kaikesta, jos joutuu vielä töiden jälkeen olemaan rakennushommissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nyynä:
ompas paska mies! mie tekisin niin että heittäsin sen kamat pellolle ja sanosin että jospa muutat sitte sinne uuteen taloon niitten kavereittes ja olutkorien kanssa ja me jäähään lapsen kanssa tähän.

hakisin vielä erohakemuksen ja sanosin että vetäse nimi alle niin päästään asiassa eteenpäin.

jos urputtais niin sanosin että vittuako mäkätät, olen monta kertaa yrittäny näistä asioista sulle puhua muttakun herraa ei kiinnosta muu ku rakennus, kaverit ja kalja niin aattelin päästää sut pahasta niin pääset toteuttaan ittees.

vittu mikä kusipää paska! :kieh: :kieh:

kovasti voimia ja jaksamista siulle ap :hug: :hug: :hug:
Ihana :D :hug:

Saattaisin kyllä tehdä jotain samansuuntaista :( On niin ankeeta käytöstä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Mä ymmärrän molempia,sitä vaimoa ja sitä miestä.
Rakennusaika on kuulemma yhtä helvettiä,näin olen kuullut,omaa kokemusta ei ole.

sepäse, kun mäkin ymmärrän mun miestä!! tasan tiedän et sen päähän ei mahdu kun rakentaminen, ei se ajattele mitään pahaa, sillä on vaan aivot rakennusvaihteella ja se on sit juuri tuollasta meininkiä. mä ymmärrän että se on väsynyt ja mä ymmärrän et muhun on helppo purkaa kaikki paska, mä ymmärrän et se ei jaksa tehdä mitää erikoista ja ymmärrän täysin senkin, etten edes kykene ymmärtämään mitä kaikkea sen päässä nyt liikkuu.
mutta se ei saa sulkea mua ulkopuolelle ja pitää mua itsestäänselvyytenä!!!!!
sitä mä en siedä!!!! mä en ole mikään kynnysmatto, joten ajattelinkin napata lapsen kainaloon ja häipyä kahdeks päiväks. mietin jopa et olisinko niin julma, että en ilmoita yhtään mitään..!!!!
 
No voi kökkö. Oliskohan miehelläsi stressiä ja univelkaa siitä talonrakennuksesta. Missä vaiheessa talo on? Taitais olla perhepalaverin paikka. Muistan itsekin, että meilläkin miehen kanssa molemmilla oli hermot pinnassa raksan aikaan, mutta koskaan ei kumpikaan jyrännyt toista raksalla ja kaverit oli siellä oikeasti auttamassa ei kaljaa juomassa. Talkookaljoja juotiin vasta saunassa päivän päätteeksi (tai no tietysti pari päivän aikanakin, mutta vaan pari, talkoovakuutus ei edes korvaa känniläisten törttöilyä). Meillä kuitenkaan ei tällöin ollut vielä lapsia, joten tilanne oli toinen, eikä niitä kavereitakaan kovin usein ollut, lähinnä minun isäni sitkeästi kävi auttamassa.

Koittakaa kuitenkin selvittää tilanne, kurjaa on jos sinä koet, että sinulla ei ole asiaa raksalle ja mies että hänellä ei asiaa kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oletko kertonut miksi kutsut kavereitasi teille?
Oletko kertonut että olet yksinäinen, ja olet monet kerrat turhaan laittanut iltapalat ja saunat päälle ja odottanut miestäsi?
Ja että sinusta tuntuu että sinulla on pakko olla omaa elämää, koska miehesi kanssa sitä ei enää tunnu olevan?

Minusta ei muu auta kuin kertoa miehelle nämä asiat.

Tää ja voin kertoa että itelläni oli samoja fiiliksiä kun oma mies oli raksalla ja ite en päässy kukn oli kaksi poikaa vahdittavana. Noh, itse tein siitä ongelman. Tuli niin hyödytön olo kun en voinut olla raksalla apuna että siitä katkeroiduin hetkeksi. VIeläkin yritän josksu päästä pätemään ja esim oli pakko saada maalata yläkerran huoneet :)

Jaksamisia!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ompus:
kurjaa on jos sinä koet, että sinulla ei ole asiaa raksalle ja mies että hänellä ei asiaa kotiin.

mä koen et mulla ei oo asiaa raksalle ja kotonakin joudun oleen varpaillani jos mies kotona.

raksan pitäis valmistua syksyyn mennessä, oon hammasta purren koittanu sinnitellä, mutta alkaa tulla raja vastaan...

mun mies on niin väsynyt ja stressaantunut et kun olen sanonut et erotaan sitten kun et kerran meitä halua, niin se vaan väsyneenä totee et no erotaan sitte!!!! ja tiedän ettei tarkota. se vaan ei jaksa mitään ylimäärästä. ja mä en jaksa miestä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja surusilmä:
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Mä ymmärrän molempia,sitä vaimoa ja sitä miestä.
Rakennusaika on kuulemma yhtä helvettiä,näin olen kuullut,omaa kokemusta ei ole.

sepäse, kun mäkin ymmärrän mun miestä!! tasan tiedän et sen päähän ei mahdu kun rakentaminen, ei se ajattele mitään pahaa, sillä on vaan aivot rakennusvaihteella ja se on sit juuri tuollasta meininkiä. mä ymmärrän että se on väsynyt ja mä ymmärrän et muhun on helppo purkaa kaikki paska, mä ymmärrän et se ei jaksa tehdä mitää erikoista ja ymmärrän täysin senkin, etten edes kykene ymmärtämään mitä kaikkea sen päässä nyt liikkuu.
mutta se ei saa sulkea mua ulkopuolelle ja pitää mua itsestäänselvyytenä!!!!!
sitä mä en siedä!!!! mä en ole mikään kynnysmatto, joten ajattelinkin napata lapsen kainaloon ja häipyä kahdeks päiväks. mietin jopa et olisinko niin julma, että en ilmoita yhtään mitään..!!!!
Jätä lappu jääkapin oveen. "Palaan kun talo on valmis, munapää" :D No anteeks, ei sentään.
 
Jätä lappu jääkapin oveen. "Palaan kun talo on valmis, munapää" :D No anteeks, ei sentään.
[/quote]

itseasiassa mä olen tekstarina käyttäny noita sanoja yksien sen ohareiden yhteydessä :D tosin munapään korvasin kusipäällä :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja surusilmä:
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Mä ymmärrän molempia,sitä vaimoa ja sitä miestä.
Rakennusaika on kuulemma yhtä helvettiä,näin olen kuullut,omaa kokemusta ei ole.

sepäse, kun mäkin ymmärrän mun miestä!! tasan tiedän et sen päähän ei mahdu kun rakentaminen, ei se ajattele mitään pahaa, sillä on vaan aivot rakennusvaihteella ja se on sit juuri tuollasta meininkiä. mä ymmärrän että se on väsynyt ja mä ymmärrän et muhun on helppo purkaa kaikki paska, mä ymmärrän et se ei jaksa tehdä mitää erikoista ja ymmärrän täysin senkin, etten edes kykene ymmärtämään mitä kaikkea sen päässä nyt liikkuu.
mutta se ei saa sulkea mua ulkopuolelle ja pitää mua itsestäänselvyytenä!!!!!
sitä mä en siedä!!!! mä en ole mikään kynnysmatto, joten ajattelinkin napata lapsen kainaloon ja häipyä kahdeks päiväks. mietin jopa et olisinko niin julma, että en ilmoita yhtään mitään..!!!!


Kirjoita miehellesi kiurje jossa kerrot tuon mitä kirjoitit. Ainakin meillä laittanu miehen miettimään, vaikka ei ääneen mitään sanoisi. Huomaan käytöksestä että on lukenut ja ajatellut asoita.

 
Mitäs jos sanoisit miehelles että minusta tuntuu että kun ollaan molemmat pinna piukalla niin mä lähden muutamaksi päiväksi vaikka äitini luo niin saat sinäkin levätä sit kotona rauhassa.
 
stressaavaa molemmille,tosi kurjalle kuulostaa. talonrakennus on rankkaa,jos miehes on väsähtänyt siihen hommaan. antaisin armoa ja oisin varmaan taka-alalla tän ajan,ei kuitenkaan kestä vuotta kauempaa. muistakaa mikä palkinto odottaa ja haave toteutuu :)
 

Yhteistyössä