eikö teitä muita väsytä vauva-arki,varsinkin jos isompiakin lapsia...kuinka jaksatte?!

["neppis"]

Mulla siis vain yksi lapsi jo 6v. Toista odotan ja eniten mua pelottaa oma jaksaminen. Uni on tosi tärkeetä mulle ja hirvittää kuinka jakdan jos vauva on kovin itkuinen tms. En tahdo saada itseäni liikkeelle kun olen tarpeeksi väsynyt.

 

[aivot narikassa]

Olen 7 v ja 4 v lasten yksinhuoltaja, ollut yh siitä asti kun pienempi oli 6 kk. En ole vuosien aikana nukkunut kuin yhden yön heräämättä välillä. Töissä käyn. En koe olevani mitenkään superväsynyt, vaikka vanhempi lapsista on erityislapsi. Aikansa kutakin, katson eteenpäin ja tiedän, että jossain välissä helpottaa.
Jos sinulla on mies kuvioissa, ei varmaan hätää? Jaettu lasti on kevyempi lasti?

 

[DorisPäivä.]

Miksi? Miksi hankit lisää lapsia jos jaksaminen epäilyttää????

 

[vicy]

Itse olen pistänyt surutta oman uneni kaikkien kasvatusneuvojien yläpuolelle ja nukuttanut aina vauvat vieressä/sivuvaunussa ja tämän vuoksi en ole vielä yhtäkään yötä terveiden lasten kanssa valvonut ja 4 noita tuossa jo pyörii.
Toinen asia mikä on auttanut mun jaksamiseen on jonkun psykologin sanat mitkä kuulin kun esikoista odotin eli "päiväuniaika on myös äidin lepoaikaa, ei mikään kotitöiden teko aika"! Eli vaikka mikä työ odottaisi niin meet vaan sohvalle maata kun vauva nukkuu, kyllä ne isompi jo pärjää itekseen sen aikaa!

 

["Mie"]

Väsyttää ihan helvetisti! Yks lapsi ja sekin vasta 3kk. Tällä hetkellä semmonen olo että ainoaksi lapseksi jää...tai sit odotan ainakin sen 5 vuotta ennen kuin edes alan seuraavaa miettimään.

 

[nedra]

Tottakai välillä väsyttää ja odotan kuin kuuta nousevaa että kuopus ei enää heräile. Olen myös ottanut päiväunien ajan sellaiseksi omaksi lepoajaksi jos vaan mahdollista. Lapset on nyt 1, 3, 7 ja 9 ja kokoajan helpottaa.

 

["Vieras"]

Kyllä kai se raskasta onkin. Kaikkein vaikeinta oli kuitenkin ekan lapsen kanssa kun päivisin ei meinannut jaksaa pysyä aktiivisena ja seurustell vauvan kanssa. Nykyisin isompien lapsien ansiosta pysyn hereillä päivällä ja lähdetään ulos, muskariin, perhekerhoon jne. silleen pysyy päivät hereillä. kahdestaan vauvan kanssa päivät menis nuokkuessa.

 

["aloittaja"]

Miksi? Miksi hankit lisää lapsia jos jaksaminen epäilyttää????

keskeyttäminen on ollutkin lähes päivittäin mielessä,vieläkin välillä. Alkuraskauden ultra kuitenkim jotenkin muutti mieltä ja aloin ajatella pystynkö keskeyttämäänkään. Vieläkin olen kahden vaiheilla.

 

["vieras"]

En oikeastaan ole tuntenut itseäni väsyneeksi.. Ehkä kerran viikossa nukun päikkärit yhtäaikaa lasten kanssa jos ne sattuu osumaan samaan aikaan. Kuopus herää 5-7 kertaa yössä rinnalle ja esikoinen on ollut flunssassa pari viimeistä viikkoa ja pari kertaa yössä on pitänyt käydä hänen luona peittelemässä ja antamassa vettä. Yhtenäkään yönä kuopuksen syntymän jälkeen en ole nukkunut yhteen putkeen 3 tuntia pidempään... Ja kun raskausaikana valvoin miltei joka yö sen 3 tuntia niin edellisen kerran olen nukkunut 8 tuntia keväällä 2012. Kuulostaa muuten aika kauhealta nyt kun luen omaa kirjoitustani...

Kuitenkin varmaan nämä imetyshormonit pitävät minut hereillä ja pirteänä???? Muistan kun esikoisen aikaan jätin yösyötöt pois kun hän oli 10 kk.. Sen jälkeen yöheräämiset olivat toooodella raskaita ja tuntui kuin jostain syvästä luolasta olisin kömpinyt hereille kun esikoinen alkoi itkemään. Imetysaikana riitti kun vauva maiskautti suutaan niin olin jo rintaa suuhun tökkäämässä. Sama taitaa käydä nyt kuopuksenkin kanssa.. Ehkä parin kuukauden sisällä saan nukkui ekat 8 tunnin yöunet?

 

[mölykylän lapset]

[QUOTE="aloittaja";29016621]keskeyttäminen on ollutkin lähes päivittäin mielessä,vieläkin välillä. Alkuraskauden ultra kuitenkim jotenkin muutti mieltä ja aloin ajatella pystynkö keskeyttämäänkään. Vieläkin olen kahden vaiheilla.[/QUOTE]

Oletko kuullut ehkäisystä? Maailmassa on jo liikaa lapsia, joista vanhemmat ei jaksa innostua.

 

[vieras#9]

Kuopus on siis 9 kk ja lapsilla ikäeroa 1v8kk.

 

["vieras"]

Minä lepään kun lapsilla on päiväuni aika. Vauva heräilee yöllä tiuhaan ja esikoinen on ihan energinen pakkaus. Joka päivä käydään aamupäivästä jossain lasten kanssa ja sitten onkin lepohetki. Pärjäisin joskus ilmankin mutta en viitsi alkaa "leikkimään" tälläisen asian kanssa ettei sitten käy huonosti ja uupumus vie mennessään.

 

[Meillä]

väsytti niin että tuntui ihan fyysisenä kipuna,kuopus heräsi 7-15 kertaa yössä ja usein valvoi 2-3 h. yöllä,mutta heräsi kuitenkin aamukuudelta. Päiväunet oli 30 minuuttia. Onneksi esikoinen oli jo koululainen,villiä taaperoa olis ollut vaikea jaksaa.

 

[Meillä]

väsytti niin että tuntui ihan fyysisenä kipuna,kuopus heräsi 7-15 kertaa yössä ja usein valvoi 2-3 h. yöllä,mutta heräsi kuitenkin aamukuudelta. Päiväunet oli 30 minuuttia. Onneksi esikoinen oli jo koululainen,villiä taaperoa olis ollut vaikea jaksaa.

siis vauvan lisäksi.

 

["vieras"]

Oikea asenne auttaa huomattavasti lapsiperheen arjen keskellä selviytymisessä. Pois turhat jurputukset, koska se ei muuta asioita helpommaksi joskaan ei vaikeammiksikaan.

 

["äitee"]

Itsellä isompi on pian 9v ja vauva pian 4kk, olen tässä ihan mukavasti jaksellut. Vauva nukkuu yöt edelleen vieressä ja sen avulla saan itsekin hyvin nukutuksi. Nukun usein myös päikkärit vauvan kanssa iltapäivällä. En koen itseäni yliväsyneeksi, lievää väsymystä on, mutta tähän on kuitenkin jo tottunut.

 

["mie vaan"]

[QUOTE="vieras";29016843]Oikea asenne auttaa huomattavasti lapsiperheen arjen keskellä selviytymisessä. Pois turhat jurputukset, koska se ei muuta asioita helpommaksi joskaan ei vaikeammiksikaan.[/QUOTE]

Samaa mieltä! Kauheaa valitusta, ettei lasten kanssa jaksa. Onhan se raskasta, mutta tuntuu että monet on tottunut helppoon ja liitävään elämään, ei mitään taitoa jaksaa kuormituksia. Ja aina lässytetään että pitää olla omaa aikaa. Kyllä mulla ainakin lasten kanssa oleminenkin on ihan omaa aikaa, kenen muun se olisi??

 

["vieras"]

Toki on väsyttänyt, mutta ei mitenkään niin ettei siitä selviäisi.
Ehkä sitten olen vähällä unella pärjäävä kun haaveilen neljännestä lapsesta. Meillä nuo ei mitään hyvin nukkuvia ole ollut ja vieläkin nuorin herättää öisin ainakin kerran vaikka jo lähempänä kahta vuotta.

 

[astrolabe]

Ei oikeastaan. Tiistaina Viktor on 6 vkoa vanha ja vanhempia lapsia löytyy myös. Saisin nukuttua ihan hyvin, jos vaan malttaisin. Nytkin vauva käynyt unille noin klo 21.45, heräsi syömään tuossa kahden aikoihin ja herättää seuraavan kerran varmaan klo 6 pintaan. Eilen heräsimme vartin yli kahdeksan aamulla. Pyhimysmäinen mieheni ei oleta minun tekevän kotona muuta kuin vauvanhoitoa, joten odotukset matalalla sillä suunnalla. Kotia olen yrittänyt pitää suht kondiksessa (ja joihinkin muihin näkemiini paikkoihin verrattuna meillä ihan siistiä), tehdä miehelle eväät, perheelle ruoan, hoitaa kauppaostokset, järkkäsin nimiäiset, timmiytän itseäni miehelle, hoidan maisteriopintoni yms.

Viktor on helppo vauva ja kiitän maidonsakeuttajaa kivuliaiden pulautusten poistumisesta!

 

["vieras"]

Ei oikeastaan. Tiistaina Viktor on 6 vkoa vanha ja vanhempia lapsia löytyy myös. Saisin nukuttua ihan hyvin, jos vaan malttaisin. Nytkin vauva käynyt unille noin klo 21.45, heräsi syömään tuossa kahden aikoihin ja herättää seuraavan kerran varmaan klo 6 pintaan. Eilen heräsimme vartin yli kahdeksan aamulla. Pyhimysmäinen mieheni ei oleta minun tekevän kotona muuta kuin vauvanhoitoa, joten odotukset matalalla sillä suunnalla. Kotia olen yrittänyt pitää suht kondiksessa (ja joihinkin muihin näkemiini paikkoihin verrattuna meillä ihan siistiä), tehdä miehelle eväät, perheelle ruoan, hoitaa kauppaostokset, järkkäsin nimiäiset, timmiytän itseäni miehelle, hoidan maisteriopintoni yms.

Viktor on helppo vauva ja kiitän maidonsakeuttajaa kivuliaiden pulautusten poistumisesta!

Timmiytät itseäsi miestäsi varten? Hey come on! Nyt ryhdistäydy nainen.

 

[astrolabe]

[QUOTE="vieras";29018176]Timmiytät itseäsi miestäsi varten? Hey come on! Nyt ryhdistäydy nainen.[/QUOTE]

Öh, jaa että raskautta edeltävään kuntoon mahdollisimman nopeasti pyrkiminen on jotenkin huono juttu?

 

["vieras"]

Itse taas luulen jaksavani koska muut lapset 7v ja 9v ovat päivät koulussa ja ovat kuitenkin itsenäisempiä kuin alle kouluikäiset. Tässä ootellaan millon vauva alkais syntyä joten ei vielä kokemusta

 

["vieras"]

[QUOTE="mie vaan";29016984]Samaa mieltä! Kauheaa valitusta, ettei lasten kanssa jaksa. Onhan se raskasta, mutta tuntuu että monet on tottunut helppoon ja liitävään elämään, ei mitään taitoa jaksaa kuormituksia. Ja aina lässytetään että pitää olla omaa aikaa. Kyllä mulla ainakin lasten kanssa oleminenkin on ihan omaa aikaa, kenen muun se olisi??[/QUOTE]

Ihania nämä mammat, jotka eivät ikinä käy missään ihan yksikseen ja sitten ylenkatsovat niitä, jotka rohkenevat käyttää aikaa ihan vain itseensä, vaikka ovat herraparatkoon äiti-ihmisiä

 

["vieras"]

Öh, jaa että raskautta edeltävään kuntoon mahdollisimman nopeasti pyrkiminen on jotenkin huono juttu?

Ei tietenkään jos sä teet sen itsesi vuoksi. Tai edes itsesi ja miehesi vuoksi, mutta sä kirjoitit että pyhimysmäisesi miehesi takia. Sellainen mies jota kiinnostaa tuossa vaiheessa miltä lapsensa äiti näyttää on kaukana pyhimyksestä, luulisi että vaikka miehestäkin se olisi kivaa et vaimo olisi taas samassa kunnossa, niin 6 vko ikäisen vauvan kanssa sellainen ei vielä tule edes mieleen. Enkä mä ole mikään nipo tässä asiassa, itsekin heti kun vaan pystyin olin treenaamassa, mutta itseni vuoksi enkä miehen.

 

[puuuu]

no onhan niitä päiviä, kun väsyttää enemmän mut onneks tää vajaa 3kk vauva on hyväunista sorttia, eli nukkuu yöt muutamalla syötöllä. esikoinen on vajaa 3v uhmis. eniten usein rasittaa se, ettei päivässä tunnu olevan hetkeäkään aikaa ilman että jompi kumpu lapsista on hereillä, esikoinen kun ei enää päiväunia suurimmaksi osaksi nuku ja sitten kun esikoinen on saatu nukkumaan illalla, niin vauva valvoo parhaimmillaan siihen 12 asti mutta tiedän, että se rytmi muodostuu jossain vaiheessa ja tää on vain väliaikaista, joten ei sen suuremmin väsytä.