Eiks ookka petetty??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vuokko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vuokko

Vieras
Yllätin mieheni soittelemasta toiselle naiselle, viestejäkin oli läh. paljon kuulemma. Kyseessä on kuulemma "vain" ystävä, ei muuta...sain tietty hirveen kohtauksen. Meillä on kolme lasta ja sillä naisella 2 ja on myös naimisissa. Huusin ja itkin ja olin valmis eroon, koska niiin selvästi tuntui, että suhde on. No, mies alkoi vakuuttaa, et ei oo mitään ym. et soita vaikka sille naiselle ja että voin vaikka puhua sen naisen miehenkin kans! Aattelin, et varmaan ovat sopineet sen muijan kans niin, jos jäävät kii. No, soitin ja puhuin. se nainen oli ihan ok ja sano, et ei oo mitään, et kai sun miehelläs saa tuttuja olla!! Sit sano, et ei varmaan ole uskaltanu sanoa sulle, jos olet noin mustasukkainen..Sit sano, että kyllä hänen mies tietää.
En tiedä nyt sit, olenko hullu vai mitä, ku epäilyttää vaan. Mies kyllä ymmärtää, ainakin vielä. Haluisin kai kuitenki jatkaa tätä, kun on noi 3kk kaksosetkin..Olo on muutenkin outo, olen aatellu, et on joku synnytyksen jälk. masennus, ku kaikki synkkää :(
 
Minä uskoisin, että sinua on petetty ihan vaan sen takia, että sinun selkäsi takana on toimittu. Jos kyseessä on pelkästä ystävyydestä etkä ole aikaisemmin ilmoittanut olevasi mustasukkainen eri sukupuolta olevista ystävistä (vai oletko?), niin siinä tapauksessa minusta miehellä ei ole ollut mitään syytä piilotella ystäväänsä.

Minulla on 6 miespuolista ystävää eikä mies niitä pidä minään uhkana meidän parisuhteelle, mutta en mä niitä millään tapaa piilottelekaan! Enpä ihmettelis, jos mustasukkaiseksi tulisi, jos yhtäkkiä yllättäis mut juttelemassa jonkun miehen kanssa, josta ei olisi aikaisemmin kuullut mitään.

Parisuhde perustuu minusta avoimuudelle ja rehellisyydelle.

Petetty
 
Tuttu kuvio...
itse tapailin varattua miestä,jonka kanssa sovittiin et vaikka mikä olis kummankaan puolisoille ei myönnetä mitään...
Ja niin eräänä päivänä mies toi vaimonsa meidän ovelle todistamaan ettei meillä ole mitään ja minä tietysti kerroin naiselle ettei mitään ollut tapahtunut...
En vanno että asia näin on mutta näinkin voi olla!
 
Savu nousee korvistani. Olen ilmeisesti mielipiteeni kanssa häviävän pienessä vähemmistössä, mutta näinkin asioista voi ajatella...

Onko tämä maa huonolla itsetunnolla varustettujen naisten ja jatkuvasti vain uusi seksikokemuksia hakevien moniavioisten miesten tyyssia? Aina täällä joku epäilee, että petetäänkö häntä nyt parhaillaan, tai ehkäpä jo huomenna.(Ja sekös mua lämmittää!) Varmaan ihan hirveen kuluttavaa! Ihmittelen, että missä mittayksiköissä mustasukkaisuus täällä suvaitsevassa Suomessa vallitseekaan! Ei saa katsoa ei ajatella ei varmaan kohta hengittää samassa neliössä ilmaa vastakkaista sukupuolta olevan kanssa...! Niin ja ero se pitää ottaa heti (!) jos omasta mielestä kumppani siihen aihetta antaa. Tai sitten sillä erolla on ainakin uhkailtava. Monessakaan viestissä ei mietitä, että miten tästä eteenpäin YHDESSÄ? Miten jaksaa antaa anteeksi ja mistä parisuhteemme saa apua! Eikö vaakakupissa paina mikään muu kuin petetyksi tulleen ihmisen loukattu ego? (Sellaisia ovat mm. lapset.) EIKÖ KUKAAN KOSKAAN MISSÄÄN OLOSUHTEISSA TEE VIRHEITÄ JA SIKSI EI KUKAAN MYÖS ANSAITSE UUTTA MAHDOLLISUUTTAKAAN, NIINKÖ?

Vanha kansa tietää totuuden...
-ylitä silta vasta kun pääset sen luo
-enemmin vahtii korillisen kirppuja kuin kaksi rakastavaista
-ei muoto murkinaksi kelpaa, eikä naamasta montaa velliä keitetä
-rakkaus on vapauden lapsi

jne.Huokaus.
 
nyt mun mies on sitä mieltä, et pyydetään ne meille kahville koko perhe. Lapset vois leikkiä ja me kahvitella. JOO varmaan!!!!! Ja joku kyseli, kyllä olen mustasukkainen ollut, joskus on petetty aik. suhteessa, haavat jäi :'(
 
Hei vieras,

saa kysyä. Vastaus on että on. Suhde opetti paljon, ja kyynelkanavat olivat kovilla.

Kysymys tässä tapauksessa oli käsittääkseni luulosta, jota ei voitu osoittaa todeksi. Kuinka paljon sellaisella luulolla kannattaa itseään rasittaa? Kuinka paljon kannattaa mustasukkaisuuttaan ruokkia ajattelemalla asioista sellaista mitä ei varmaksi tiedä? Mitä sillä voi saavuttaa? Hyvällä mielikuvituksella varustettu ihminen luultavsti todella ahdistuneen mielen.

Minusta perusolettamus jokaisessa suhteessa on se, että toinen on luottamuksen arvoinen.(Eikä sitä luottamusta ylläpidetä lukemalla toisen tekstiviestejä tai muulla vastaavalla käytöksellä.) Ei yksi kerta, eikä kaksikaan ole eron arvoinen. Jos suhteessa toinen on jatkuvasti tiskirätin asemassa, vailla minkään valtakunnan ihmisarvoista kohtelua, niin silloinhan jokainen varmaa tietää, mikä olisi paras vaihtoehto...eikö?

Tämä on mielipiteeni. Se ei edusta globaalia totuutta, niin kuin ei kenenkään muunkaan mielipide tee. Sellaista se vain mielipiteitten kanssa on.


 
Ei minun mielestä ole mustasukkaisuus mikään syy olla kertomatta. Ja jos kerta on mustasukkainen niin silloinhan se juuri kannattaa kertoa ja selittää eikä hoitaa seläntakana hommaa.
Ja voihan se naisen mies tietää,mut tietääkö kaiken? Siinäpä se.
 
Kyllä toisella niitä ystäviä on,mut kerroppa miksi ei voi kertoa omalle puolisolle,et on edes uusia ystäviä.
Minunkin avopuoliso oli kova etsii uusia ystäviä mtv3 chatistä kunnes jäi kiinni ja hänellä oli ollut oikein suhde sen naisen kanssa. Elikkä näin. Ja nyt sit elellään niin ku ei olis mitään tapahtunut. Ainakin mies. Kyllä ottaa aivoon.
 
Mua ahdistaa,kun ei tiedä, mikä on totuus. Mistä sen voi tietää, ei mistään. Arvailla vain puoleen ja toiseen. Jauhan näitä sit kaiket päivät ja miehellä alkaa mennä hermo, kun en usko sitä. Soitti pariterapiat meille, et saatas tähän joku tolkku, lisäks tilas mulle lääkärin, kun on kuulemma masennusoireet. Varmaan välittää, ku soittelee noihin, mut mun mielikuvitus ja kaikki ajatukset laukkaa vaan pahoissa asioissa. Ehkä tää, ei ole oikea mesta jauhaa näitä, ku kaikki on heti sitä mieltä, et pahin on tapahtunu, mut johonkin on pakko purkaa, ku pää hajoo.
 
Myös mun ukkoni jäi kiinni "yhteydenpidosta" vieraaseen naiseen, onneksi otin rauhallisesti ja puhuin asian selväksi. Elettiin liitossa vaikeita aikoja ja oli hakenut jotakin ymmärrystä toiselta ihmiseltä. Aikani mäkin sitä vatvoin ja vieläkin joskus asia tulee mieleen. Mutta pääasia, että se oli meidän liiton pelastus!! Oli pakko alkaa miettimään miten jatketaan.. Se oli täydellinen pysähdys sille alamäelle. Anteeksi voi antaa, ajan kanssa asia lieventyy jos vain lopetat sen märehtimisen....Tsemppiä :wave:
 
Hei,mun ukko piti kans yhteyttä aikoinaan yheen naikkoseen,laitteli tekstareit ja soitteli,mut sain selville ja sama tilanne ensin ukko sano ettei heil oo muuta kun juttelukamut vaan toisistaan ja se muija on 5v,vanhempikin ukkoani,mä soitin kans sille muijalle ja se oli ihan ok. oli eronnu ja missään tapaukses ei halunnu uutta ukkoo,sen mielest mun ukko haki vaan juttukamuu,kun mä kuulemma en ollu koskaa kotona,en kai kun olin lasten kanssa ulkona ja puistoissa,Ukko rakastaa sisällä oloa.
Se muikki sano et ehkä mun ukko epäili minuu jostai miehist,ja halus tehä mut mustasukkasek.Sillo oli hilkul ettei tullu ero,mut saatii juteltuu asia.Mut enää en luota ukkooni niinku ennen,ja jotenki mustasukkaisuuskin hävisi mun kohdalta taisin kasvaa suhteessani ulos ja hyväksyä ihmisen sellasena kun on.En tiedä vieläkään totuutta oliko ukollani ja sil muikilla jotai romantiikkaa,mut en kai haluakkaan enää.Nyt itselläni on"MIESPUOLEINEN YSTÄVÄ" jonka kanssa viestittelen ja täytyy myöntää et romantiikkaa on molemmin puolin jutussa mukana.Täytyy sanoo et olen kyllä ihastunutkin häneen,mut en tunne tekeväni väärin miestäni kohtaan ystäväni sähkisosote on kyllä näkyvillä en salaa mitään.
Teenkö teidän mielestä väärin ???
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.03.2006 klo 14:18 Vuokko kirjoitti:
Mua ahdistaa,kun ei tiedä, mikä on totuus. Mistä sen voi tietää, ei mistään. Arvailla vain puoleen ja toiseen. Jauhan näitä sit kaiket päivät ja miehellä alkaa mennä hermo, kun en usko sitä. Soitti pariterapiat meille, et saatas tähän joku tolkku, lisäks tilas mulle lääkärin, kun on kuulemma masennusoireet. Varmaan välittää, ku soittelee noihin, mut mun mielikuvitus ja kaikki ajatukset laukkaa vaan pahoissa asioissa. Ehkä tää, ei ole oikea mesta jauhaa näitä, ku kaikki on heti sitä mieltä, et pahin on tapahtunu, mut johonkin on pakko purkaa, ku pää hajoo.

No, sehän on kiva että mies näköjään tekee kaikkensa teidän suhteen eteen! =) Monilla palstalaisilla tuntuu olevan ikäviä kokemuksia parisuhteesta, mutta älä ota niitä kokemuksia suoraan teidän suhteeseen. Emmehän me palstalaiset voi tietää, millainen suhde teillä on ja millainen sun mies oikeesti on. Voimia sinulle ja oikein hyvää jatkoa teille molemmille! Ehkä aika auttaa tässä asiassa... :hug:
 
:headwall: Jokainan makaa niinkuin petaa..
Suhde rakoili ja kaikkea paskaa oli silmille syydetty, hain ymmärrystä ja lohtua tilanteeseen,laivalla oli hyvä,ukko häipyi minulle mitään sanomatta ja molemmille tuttu mies jäi seurakseni. Juteltiin ja huomattiin et molemmilla on tosi vaikeeta ja toiselta ei saa MITÄÄN..näillä eväillä hyttiin ja juteltiin ,pidettiin vaan hyvänä ja halailtiin ja suudeltiin siinä oli meidän rajat.Maissa vaihdettiin puh.numerot ja kävin hänellä hoidossa(fysioterapeutti..), molempien perheet tutustutettiin ja näin saatiin nähdä ja joskus myös hän tuli lasten kanssa jos oma emäntä töissä ja minun mies poissa kotoa syystä tai toisesta, hänestä tuli myös nuorimman kummi! Ero tuli minun suhteessa ja hän tukena koko sen ajan.Piti huolta kuljetti.sitä ennen vaimonsa oli ollut mustis siis tosi paljon, eron jälkeen laikkisästi sanoi et on se hyvä kun miehellä on varavaimo(ei tiedä meidän jutuista,puuhista tai mitä muusta..) kyllä pisto sydämessä tuntui pahalle.olin päättänyt etten särje toisten liittoa.Enkä särkenyt vaikka miehen kanssa vieläkin samat jutut pohdinnat puhelut ym.Olemme kyllä todenneet että kaksi ihmistä jotka kuuluisi toisilleen eivät saa toisiansa joskus se on vaan kestettävä ja elettävä sen mukaan.Meillä on katseissa hellyyttä enemmän kuin tuhat sanaa.Olemme todella hyviä ystäviä,parempaa en saa! Nykyinen mieheni tietää kuviot jotka on johtaneet meidän ystävyyteen eikä ole mustis ollenkaan kun tietää koko ajan missä mennään ja mitä juttelemme suurimmaksi osaksi.Hän myös ymmärtää miehen tilanteen ja ihmettelee miten se pariskunta on vielä yhdessä.Minulle tämä "miesystävä" oli se jonka avulla pääsin pahasta suhteesta pois sain tukea ja hellyyttä olen kiitollinen hänelle siitä! Meillä olisi ollut tilaisuudet ja mahdollisuudet hänen kanssaan vaikka mihin mut vedimme rajat, järkevää tai ei mut meille ihan hyvä ainakin kun näin jälkeenpäin ajattelee!
:hug: :hug: vaikeita asioita mut itse kunkin on vaan tehtävä ratkaisunsa!! :wave:
 

Yhteistyössä