Elämäni on mennyt täysin hukkaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja marinaa...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

marinaa...

Vieras
Niin kait sitä voi jo sanoa. Olen kohta nelikymppinen, enkä ole saanut mitään elämässäni aikaiseksi, ainakaan kun vertaan itseäni siihen, mitä muilla tämän ikäisillä on.

Minulla ei ole vakituista työtä, urasta puhumattakaan. Koko aikuisikäni olen olen kulkenut pätkätyöstä toiseen satunnaisten työttömyysjaksojen kera. Nykyisessä työssäni olen nyt ollut muutaman vuoden, mutta olen jo täysin kyllästynyt, sillä niin yksitoikkoista touhua se on. Mutta minkäs teet. Ei minun sekalaisella ja rikkinäisellä työhistoriallani saada kuin jotain hanttihommia, jos niitäkään. Eikä opiskelemaankaan ole varaa lähteä.

Ja kaikki muu sitten. Parisuhdetta ei ole, perheestä puhumattakaan. Olen ollut niin pitkään sinkkuna, että en edes muista millaista on elää suhteessa. Ja taidan olla jo kaikkien miesten mielestäkin jo niin vanha, että kukaan ei enää kiinnostu minusta.

Ja lisäksi olen köyhä ja pahasti velkaantunut ja kaikkea muuta sellaista.

Miten tässä näin kävi ?

Se on hyvä kysymys, johon haluaisin saada itsekin vastauksen. Että miksi ne valinnat, jotka aikoinaan teki, tuntuivat silloin oikeilta, mutta kuitenkin lopputulos on tällainen.
 
Mulle on käynyt ihan samalla tavalla, että elämä on mennyt hukkaan, sillä erolla vaan että olen 10 vuotta nuorempi. Mutta en jaksa uskoa että asiat enää tästä paranisivat...
 
Aina voi muuttaa elämäänsä paremmaksi. Tai ainakin melkein aina. Ei varmaankaan enää sellaiseksi, kuin nuorena ajatteli sen muodostuvan, mutta sekään ei hyödytä jos jää ikuisiksi ajoiksi suremaan menetettyjä mahdollisuuksia.

Voi päästää irti vanhoista unelmista, asettaa uusia tavoitteita ja lähteä pyrkimään niitä kohti. Kaikki ei muutu paremmaksi heti, mutta asia kerrallaankin voi elämäänsä muuttaa.
 
Ikävän kuuloista. Jos et ole elämääsi tyytyväinen sinun täytyy tehdä muutos. Itse olen vajaa viisikymppinen, lapset teini-iässä/aikuisuuden kynnyksellä. Saman miehen kanssa punkkaam , jonka kanssa vihkivalat vannottiin 22 vuotta sitten. Rakas, ihana koti, pari autoa, osuus parista mökistä (jotka eivät ole minun), asuntovelkaa kylläkin vielä, mutta talous aikalailla balanssissa. Reissataan, kasvatetaan lapset maailmalle, huolehditaan toisistamme ja itsestämme (viimeisin vaihtelevalla menestyksellä ;)). Helppoa ei ole aina ollut, itse asiassa ei kovinkaan usein. Elämä on valintoja. Ala tekemään niitä oikeita NYT, koskaan ei ole liian myöhäistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Että mitä?;29922967:
Elämä on valintoja. Ala tekemään niitä oikeita NYT, koskaan ei ole liian myöhäistä.

Tiedän. Se vaan tässä on ongelmana, että tunnun aina osaavan valita väärin. Siis sen vaihtoehdon, joka valitessa tuntuu oikealta, järkevältä ja hyvältä, mutta mikä sitten kuitenkin lopulta osoittautuu vääräksi. Ja mikään ei edes vihjannut valitessa siihen, että loppupelissä teki virheen.
 
Tiedän. Se vaan tässä on ongelmana, että tunnun aina osaavan valita väärin. Siis sen vaihtoehdon, joka valitessa tuntuu oikealta, järkevältä ja hyvältä, mutta mikä sitten kuitenkin lopulta osoittautuu vääräksi. Ja mikään ei edes vihjannut valitessa siihen, että loppupelissä teki virheen.
Mitä nämä elämäsi ns. väärät valinnat ovat?

Olen pitänyt itseäni pessimistinä ja marisijana ja märehtijänä, mutta elämässäni on hirvittävän vähän sellaisia "huonosti" olevia yksityiskohtia, joiden kokisin olevan suoraa seurausta omista valinnoistani. Pikemminkin on vain joskus sattunut kohdalle jokin "sattuma", jonka vuoksi jokin asia on niin kuin se on. Omiin valintoihini olen pääosin tyytyväinen näin kaukaa jälkeenpäin katseltuna.
 
Ei varaa opiskella? Minä olen tässä elämässäni opiskellut jo aika monta kertaa, olen yli 40v ja juurikin olen opiskelemassa, tätä ennen olen opiskellut ensin ammattikoulussa ja sen jälkeen noin 30v opistossa. Lainat maksetaan sitten pois kun saa parempaa palkkaa opiskeluiden myötä. Nyt tosin opiskelen alaa lapset huomioiden, ettei heidän tarvi lomiaan yksin kotona viettää, tapahtuu työnohessa monimuotona.
 
Voi päästää irti vanhoista unelmista, asettaa uusia tavoitteita ja lähteä pyrkimään niitä kohti. Kaikki ei muutu paremmaksi heti, mutta asia kerrallaankin voi elämäänsä muuttaa.
Unelmista irti päästäminen onkin se kaikkein vaikein juttu. Itse olen elänyt monen mielestä varmaan unelmaelämään, vaikken työuralla olekaan erityisesti edennyt. Mutta elämäni on ns. näyttänyt hyvältä. Sitten. Mies petti. Tästä emme pääse yli. Kunnioitus ja luottamus meni, rakkauskaan ja sitoutuvuuskaan ei sitä riitä paikkaamaan. Unelma ehjästä perheestä? Se meni vessanpöntöstä alas, ja tämän asian tajuaminen samaan aikaan sekä lamautti että herätti: masennus ja viha tunteina vaihtelevat, ulospäin olen vain apaattinen. Tiedän että elämä jatkuu, mutta irti päästäminen vie yllättävän kauan aikaa.
 
Mitä nämä elämäsi ns. väärät valinnat ovat?


No esimerkiksi se, että en lähtenyt opiskelemaan alaa, jota olisin halunnut, koska kaikki ihmiset ympärilläni vakuuttivat, että kyseisellä alalla ei ole töitä tarjolla, niin päätin sitten valita "järkevästi".

Sitten olen onnistunut menettämään useita seurustelu/parisuhdemahdollisuuksia jo alkuunsa (Enkä vieläkään tiedä missä oikein mokasin)

Ja lisäksi en uskalla enää oikein mitään. Esimerkiksi hakea vakituista työtä, koska olen niin 100% varma kielteisestä vastauksesta.

Ja töissäkin tuntuu välillä että mokailen ihan tahtomattani ja tajuamatta asiaa, ennenkuin joku huomauttaa siitä. ja lopputuloksena tästä on se, että minua ei ikinä haluta palkata vakituiseksi.
 
Ei varaa opiskella? Minä olen tässä elämässäni opiskellut jo aika monta kertaa, olen yli 40v ja juurikin olen opiskelemassa, tätä ennen olen opiskellut ensin ammattikoulussa ja sen jälkeen noin 30v opistossa. Lainat maksetaan sitten pois kun saa parempaa palkkaa opiskeluiden myötä. Nyt tosin opiskelen alaa lapset huomioiden, ettei heidän tarvi lomiaan yksin kotona viettää, tapahtuu työnohessa monimuotona.

Siis 30v olet opiskellut opistossa?Siis kuinka vanha olet???
 
Ehkäpä sun vaan täytyy päästä yli siitä, ettet ajattele mitä muut sanoo tai miettii susta. Teet itsellesi hyvältä tuntuvia ratkaisuja, et sitä mikä on naapurin Maijan mielestä oikein tai isäsi mielestä järkevää.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Mitä tekisit jos saisit aloittaa kaiken alusta niillä tiedoilla ja taidoilla mitä sinulla on ja nykyisissä olosuhteissa? Jokainen hetki on uusi alku jos niin haluat.
 

Similar threads

E
Viestiä
6
Luettu
3K
Aihe vapaa
"oman tien kulkija"
O
S
Viestiä
15
Luettu
7K
Aihe vapaa
"vierailija"
V

Yhteistyössä