Toggle sidebar

Eli pitäisikö minun unohtaa mies, johon olen rakastunut, koska...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vieras

Vieras
hällä on jo lapsia, hän on sössinyt raha-asiansa jne.
Esim. rahasotkuistaan huolimatta hän on ihan äärettömän fiksu ihminen, hänellä on sydän paikallaan, hän kuuntelee ja on tukena, on upea ystävä, siis äärimmäisen hieno ihminen.

Uskokaa tai älkää.

Enhän minä nyt mistään palstalta hae oikeutusta päätöksilleni, mutta ihan oikeasti, kerrankin tapaan ihmisen, joka kolahtaa niin kovin... Joka välittää minusta, kunnioittaa! En muistakaan, koska kukaan mies olisi minua näin kunnioittanut. :|
 
Järki mukana ja ei suinpäin mihinkään eli hiljaa hyvää tulee.
Opettele tuntemaan toinen kunnolla ajan kanssa ennenkuin sitoudut "lopullisesti", hetken jaksaa jokainen pitää todellisen minänsä piilossa.
 
No mitä merkitystä sillä on, jos toinen on sotkenut raha-asiansa? Kuhan et lähde maksumieheksi siihen suhteeseen. Eli pidät huolen, että sun raha-asiat on sun raha-asioita ja miehellä ei niihin ole asiaa.

Ja josko tämä mies sinua oikeasti kunnioittaa, hän kyllä hyväksyy asian. Ellei sitten ole rahan perässä...
 
Älä unohda, mut älä anna myöskään höynäyttää itseäsi maksumieheksi tai ilmaiseksi lasten- ja kodinhoitajaksi. :)

Ja toisekseen narsistin exänä voisin sanoa, että jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, niin ei se yleensä totta olekaan vaan tapa saada toinen ihminen nalkkiin tarjoamalla hälle just niitä sanoja/tekoja mitä kaipaa. Eli pidä jalat maassa!
 
Hän ei ole rahojeni perään, ja jos oliskin, niin en tietenkään hälle rahojani ole antamassa, vaikka kuinka olen häneen ihastunut. Eli kyllä mä olen ihan järkevä jopa tunnekuohuissani, samaten itse huolehdin raha-asiani yms.

Arvostan miehessä rehellisyyttä, hän on kertonut vaikeuksistaan minulle "heti", eikä salaillut ja pimittänyt tietoa, tai mikä pahempaa: valehdellut päin naamaa. Ainahan sen totuuden kuitenkin jostain kuulee, ja taas kun vertaan aiempiin suhteisiini, niin niissä sen kurjan totuuden kuulin aina muiden suusta jos ollenkaan :(
 
Siinä rupeaa hienous karisemaan, jos jatkaa sinun elämäsi (raha-asioittesi, lastesi asioiden) sössimistä. Arki on helkkarin paljon muuta kuin kuuntelemista söpön näköisenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kermakakku:
Siinä rupeaa hienous karisemaan, jos jatkaa sinun elämäsi (raha-asioittesi, lastesi asioiden) sössimistä. Arki on helkkarin paljon muuta kuin kuuntelemista söpön näköisenä.
Click to expand...

Mies on kylläkin parantanut tapansa, ja katuu esim. raha-asioittensa sotkemista. Ja usko tai älä, minä kyllä tiedän mitä se arki on ja mitä sen ei todellakaan pidä tai tarvitse olla...
 
Onko hänellä kuitenkin tahtoa ja yritystä hoitaa nuo sössimänsä asiat kuntoon?

Mullakin oli exällä kaikenlaisia vaikeuksia, joista oli kyllä ihan avoin. Jotenkin kummasti hän oli omasta näkökulmastaan vaan aina joutunut olosuhteiden uhriksi tai huonosti kohdelluksi ilman omaa syytään ja jatkossa tietysti kaikki tulisi olemaan paremmin.

Mullakin oli suhteen alkuajan semmoinen olo, ettei kukaan ole minua koskaan rakastanut tai kunnioittanut näin paljon. Helvetti alkoi ja miehen todellinen luonne alkoi sitten kun oltiin muutettu saman katon alle. Siinä vaiheessa alkoi myös paljastua ihan miehestä itsestään johtuvia syitä, miksi ne asiat olivat olleet niin pielessä. Ei ollutkaan ihan kaikki ikävien ex-puolisoiden tai huijanneiden työkavereiden syytä,
 
Niin ja ex siis oli oikeasti niin vakuuttava, että mun kävi todella sääliksi häntä silloin tutustumisaikana, miten noin mukavalla, hyväntahtoisella ja rehellisellä miehellä onkin käynyt niin huono tuuri elämässä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko hänellä kuitenkin tahtoa ja yritystä hoitaa nuo sössimänsä asiat kuntoon?

Mullakin oli exällä kaikenlaisia vaikeuksia, joista oli kyllä ihan avoin. Jotenkin kummasti hän oli omasta näkökulmastaan vaan aina joutunut olosuhteiden uhriksi tai huonosti kohdelluksi ilman omaa syytään ja jatkossa tietysti kaikki tulisi olemaan paremmin.

Mullakin oli suhteen alkuajan semmoinen olo, ettei kukaan ole minua koskaan rakastanut tai kunnioittanut näin paljon. Helvetti alkoi ja miehen todellinen luonne alkoi sitten kun oltiin muutettu saman katon alle. Siinä vaiheessa alkoi myös paljastua ihan miehestä itsestään johtuvia syitä, miksi ne asiat olivat olleet niin pielessä. Ei ollutkaan ihan kaikki ikävien ex-puolisoiden tai huijanneiden työkavereiden syytä,
Click to expand...

Juu, siis katuu ja korjaa parhaillaan sotkujaan. Eli on tahtoa! Eikä puolustele mokiaan, tai etsi muista syntipukkia. Kantaa vastuunsa. En katso kovin hyvällä ihmisiä, jotka antavat raha-asioidensa lipsua tai vastaavaa, mutta sinänsä en myöskään haluaisi tyrmätä tällaista ihmistä täysin, jos muuten on ihan täyspäinen ja jos synkkaa. Ja tämän miehen kanssa todella synkkaa.

Ei hän minua liehittele tai mielistele, on asiallinen ja rehti tyyppi. Uskoisin, että mulla kuitenkin on aika paljon silmää ihmistyypeille. Eli ei ole "liian hyvää ollakseen totta", mutta tarpeeksi, että muhun kolahtaa ja täysillä.

Mutta tosiaan, sitä mietinkin, että jos mies ei ole TÄYSIN sellainen kuin haluaisin (eli haluaisin, että raha-asiat kunnossa, ei välttämättä lapsia ja niin edelleen), niin pitääkö vaan antaa olla... Oon kuitenkin niin suopea ja ymmärtäväinen, ymmärrän ettei elämässä käy aina niin kuin toivoisi tai haluais.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jos rakastat miestä rahojen ja lastentakia niin tod kannattaa unohtaa mutta jos rakastat miestä sellaiseen ilman rahoja niin miksi unohtaisit? :)
Click to expand...

Niinpä... Kerrankin voin sanoa ihastuneeni/rakastuneeni IHMISEEN. Ja täysillä. En haluaisi antaa vain olla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja dsg:
Miks kysyt täältä mielipiteitä? Jos pidät ihmisestä ja hän on mielestäsi kunnollinen, niin anna palaa. :)
Click to expand...

En mä tiedä, ehkä juuri siksi, että vaikka sydämessäni olen täysin varma tästä, niin järki haraa vähän vastaan... Halusin ehkä kuulla kaikenmoisia mielipiteitä, joista muodostaa lopullinen oma kantani asiaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkup.:
Alkuperäinen kirjoittaja dsg:
Miks kysyt täältä mielipiteitä? Jos pidät ihmisestä ja hän on mielestäsi kunnollinen, niin anna palaa. :)
Click to expand...

En mä tiedä, ehkä juuri siksi, että vaikka sydämessäni olen täysin varma tästä, niin järki haraa vähän vastaan... Halusin ehkä kuulla kaikenmoisia mielipiteitä, joista muodostaa lopullinen oma kantani asiaan.
Click to expand...

Kyllä varovainen kannattaa olla! Ja hissukseen edetä.. jos noin vahvasti tuntee, niin en tiiä voisko sitä missatakkaan ;)

Itselläni juuri asumusero mielessä näitten raha-asioiden takia, miehellä vaikeuksia hoitaa asioitaan :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkup.:
Alkuperäinen kirjoittaja dsg:
Miks kysyt täältä mielipiteitä? Jos pidät ihmisestä ja hän on mielestäsi kunnollinen, niin anna palaa. :)
Click to expand...

En mä tiedä, ehkä juuri siksi, että vaikka sydämessäni olen täysin varma tästä, niin järki haraa vähän vastaan... Halusin ehkä kuulla kaikenmoisia mielipiteitä, joista muodostaa lopullinen oma kantani asiaan.
Click to expand...

Ne on ne kuuluisat varoituskellot jotka soi. Ja joista sä muutaman vuoden jälkeen sanot että "oishan mun pitänyt jo silloin tajuta, että.. mutta mä halusin uskoa vaan parasta, mies vaikutti niin ihanalta ja ymmärtäväiseltä ja rakastuneelta.."
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Älä unohda, mut älä anna myöskään höynäyttää itseäsi maksumieheksi tai ilmaiseksi lasten- ja kodinhoitajaksi. :)

Ja toisekseen narsistin exänä voisin sanoa, että jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, niin ei se yleensä totta olekaan vaan tapa saada toinen ihminen nalkkiin tarjoamalla hälle just niitä sanoja/tekoja mitä kaipaa. Eli pidä jalat maassa!
Click to expand...

Tää tuli mullekin mieleen, narsisti, psykopaatti ... Luin just tänään psykopaateista, kuinka ne osaa käsitellä niitä joita tahtoo ja muita pitää kynnysmattoinaan. Mutta päätöshän on Sinun. Minä antaisin ajan kulua ja katsoisin että onko hän oikeasti jotain niin hyvää mitä antaa itsestään ymmärtää.

 
Ei siis musta on nyt kyllä ihan liioittelua puhua psykopaatista saati narsistista! Siis ihan totta. Siis mies on ihan normaali. Hän vain kolahtaa minuun, koska on luonteeltaan sellainen pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin fiksuja ajatuksia jne. Arvomaailma pitkälti sama jne. Narsistin kanssa eläneenä ei oo hälytyskellot mitkä soi, vaan se vaan mietityttää, että pitäisikö vaan jatkaa eteenpäin, että ehkä elämä tuo eteen sen "täydellisen" miehen?
Ei hän ole antanut ymmärtää itsestään niin hyvää kuin mä nyt kerron, mä itse vaan tunnen häntä kohtaan niin suuria tunteita, mutta en ole järkeäni unohtanut.. Ääh, vaikea näin kirjoittamalla käsitellä asiaa. :|
 

Similar threads

M
Nainen hakusessa.
Viestiä
8
Luettu
1K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa