Elinikäinen riesa hampaista, en jaksa enää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Kyynel"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Kyynel"

Vieras
Ala-asteella maitohampaiden lähdettyä ja pysyvien puhjettua huomattiin, että päin peetähän nämä hampaat tulevat menemään. Purentani on väärä, alahampaat ovat melkein ylähampaiden päällä, vaikka purenta pitäisi olla ihan toisinpäin. Hampaat ovat myös suussa kuin pommin jäljiltä.

Suussani oli monta vuotta takahampaisiin kiinnitetty vempele, joka tukki koko kitalaen. Tarkoitus tällä oli työntää näitä liian takana olevia ylähampaita eteenpäin. Joka kerta, kun laitetta säädettiin, opettelin syömään ja puhumaan uudestaan. Pariin päivään säädön jälkeen ei kummastakaan tullut mitään. Hampaat olivat säätämisen jälkeen h*lvetin kipeät, ja tämä vempele oli kielen tiellä.

Sitten vihdoin sain sen pois suustani, ja tilalle laitettiin perus telaketjut, jotka nyt taas puolestaan suoristivat näitä oikeaan purentaan säädettyjä ylähampaita.

Sitten tuli tämä muovinen "purentamuotti" jota piti purra pitkin päivää ja yölläkin, että hampaat pysyisivät uudessa asennossaan. Tämä koko homma kesti ala-asteen alusta ylä-asteen alkuun.

Kun sitten vihdoin, vihdoin monen vuoden jälkeen luulin päässeeni piinasta ja omaavani kauniit ja oikeanlaiset hampaat, tuli teini-ikä ja huomasin, etteivät hampaat todellakaan aio pysyä asennossaan. Ne vääntyilivät ja kääntyilivät uudelleen vinoon, ja kokeillessani huvikseni tätä purentamuottia, se ei istunut suuhun. Hampaat olivat siis myös alkaneet mennä takaisin taaksenpäin.


Siinä sitten ajattelin että eiköhän näiden kanssa vielä pärjää, mutta sitten aikuisiän mukana alkoivat puhjeta viisaudenhampaat. Tietenkin juuri siihen aikaan, kun ilmaiset hammaslääkärikäynnit olivat historiaa. Nekin sitten päättivät alkaa kasvaa niin vinoon, että painavat muita hampaita ja saavat ne vääntymään entisestään. Toinen etuhammas on alkanut painua todella ruman näköisesti taaksepäin, kun se vieressä olevat hampaat ovat kääntyneet sen päälle ja painavat sitä taaksepäin. Toisen etuhampaan vieressä oleva hammas on niin taaksenpäin painunut, ettei sitä meinaa nähdä. Väärä purenta aiheuttaa sen, että suu kiinni katsottuna näyttää kuin minulla ei olisi ylähampaita ollenkaan.

Rahaa ei ole, hammaslääkärissä käyminen kun ei todellakaan ole ilmaista lystiä. Oikomishoitoon en alkaisi enää ikinä, kärsin monen vuoden hoidot aivan turhaan, hampaat ovat vielä pahemman näköiset nykyään kuin lapsena.

Kärsin kamalista hampaistani ja väärästä purennastani niin paljon, että suurin haaveeni on joskus saada sen verran rahaa kasaan, että voisin mennä hammaslääkärin tuoliin ja sanoa, että laittakaa nämä p*rkeleet täysin uusiksi.

Kiitos ja anteeksi
 
Tutulta kuulostaa. Sain onneksi opiskeluaikana lähes ilmaisen hammashuolon, jolloin viisaudenhampaat päätettiin leikata ennenkuin edes puhkeavat kunnolla. Se auttoi paljon.
Nyt on vain muutama hammas vinossa, mutta niidenkin korjauttaminen maksaa... Jospa joskus olisi varaa.
 
Jep. Pahoitteluni. :( Minä myös kävin oikojalla pitkään, mutta minulla ei ole asiat yhtä huonosti kuin sinulla. Oikomishoidot loppuivat joskus teini-iässä, mutta... kyllä vain, minäkin olen huomannut, että hampaat yhä jatkoivat muokkautumistaan myöhempäänkin ikään asti. Niiden malli on näköjään geeneissä, sillä ne muistuttavat äitini hampaita. Pari hammasta jatkoivat siis kasvua sellaiseen asentoon, josta en välitä, mutta eipä voi mitään... Ehkä tulisi joku lottovoitto, ja jos silti edes vaivautuisin, niin voisi nuo vielä korjata, mutta enpä tiedä... Pahoitteluni vielä sinnepäin...
 
Ai määkö ton kirjoitin? Mulla sama homma. Ihan kuin minun tarinani! Mullakin hampaat ei ole pysyny sillee ku niitä kouluaikoina yritettiin laittaa.
Olenkin ottanut sen linjan että olkoot suussa miten ovat kunhan pysyvät siellä. En stressaa niistä kun niille ei mitään voi. JOs mun hampaat on ainoa jota minussa katotaan, ni sittenpä on pinnallista. Minussa on paljon muutakin kuin hampaat!!
 
Voi kurjuus tiedän sun tunteen. Minä päätin näin vanhemmalla iällä suoristuttaa hampaani ja näin jälkikäteen voin todeta, että kyllä kannatti. Olen jo melkein 40 v ja oionta päättyi pari kk sitten, kesti vajaa 2 v. Maksoihan se, mutta on sen väärti. Ymmärrän kyllä, jos et halua siihen rumbaan uudestaan ruveta, varsinkin kun sinulla kestänyt niin kauan se nuorena. Toisaalta sitten ei tarvitsisi enää moista murehtia. Nykyään laitetaan huomaamaton kisko pitämään hampaat paikallaan ettei enää liiku takaisin.
 

Yhteistyössä