En halua seksiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja iibania
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

iibania

Vieras
Meillä on parisuhdetta takana 12v.

Alkuvaiheessa harrastettiin seksiä monta kertaa päivässä, sitten kerrat vähenivät vähenemistään.

Haluaisin että meillä olisi seksiä kun joka paikassa sanotaan et pitäisi olla.
Mutta oikeasti en halua.

Kun halusimme lapsen, oli pakko harrastaa seksiä. Ja se oli ihan kivaakin joskus.

Mutta nyt pidän mielelläni lapsen samassa huoneessa nukkumassa.
ja tietenkään lapsen vieressä ei sekstailu sovi.
Jos mun pitäisi valita kumman vieressä nukun, se olisi lapsi.

Mulla on ylipainoa enkä ole mielestäni seksikäs tai viehättävä.
Häpeän vatsaani raskauden jäljiltä.

En halua käydä mieheni kanssa saunassa kun hän alkaa heti jotenkin katsella ja vihjailla seksistä.

Kuulostaapa tämä kauhealta.
Ja tuntuu pahalta.
En halua kirjoittaa aiheesta enempää kun tulee niin paha mieli.
Halusin kuitenkin purkaa vähän mieltäni kun tämä aihe on ollut esillä täällä.
 
tätä se sitten tietää, kun ihminen ei kelpaa edes pantavaksi mukamas muuten kuin olemalla joku ihan muu. ja sitten tätä nirppailua myydään itsetunnon nimellä.

mutta ei ole pakko ostaa. jos mies vihjailee seksistä, hänen mielestään sinä siihen kelpaat. mikä antaa sinulle oikeuden sanoa, että mies on väärässä?
 
Viesteissänne ei oikeastaan tullut mitään uutta.
Olen nuo kaikki jutut miettinyt jo mielessäni.

Mutta toisaalta ei mies mun kanssa puhu asiasta. Ei kysele miksei, ei tee aloitteita.
Ehdotin parisuhdeterapiaa, kävimme siellä kerran ja sen jälkeen mies ei enää halunnut jatkaa sitä.
Olisin ollut valmis keskustelemaan asiasta ja tehnyt mitä se terapeutti sitten olisikaan ehdottanut.
Olisin valmis myös seksiterapeutille ja mies tietää sen, olen sanonut.
 
eikö vähän niinkuin olisi miehen asia selittää, miksi hän ei halunnut sitä pariterapiaa jatkaa? että jos on nössö, niin jää edes selityksen velkaa?

mahtaako teillä kuitenkin olla muita ongelmia siellä taustalla, ja selität vain itsellesi että se epäseksikkyyden tunne johtuu noista fyysisistä asioista? kun luulisi, että jos ei ihan suurneurootikosta ole puhe, niin se parisuhdetyytyväisyys estää tuijottamasta noin tarkkaan peiliin
 
Mulla lopahti kiinnostus seksiin totaalisesti silloin, kun kuulin mieheni käyneen vieraissa. Sitä ennen seksi tuntui loistavalta, erityiseltä, tärkeältä ja ainutlaatuiselta. 9 vuotta myöhemmin erottiin ja jälkeenpäin harmittaa vain se, että seksittömässä liitossa tuli kituutettua niin kauan. Nykyisen kumppanini kanssa meni kauan, että uskalsin taas antautua nautintoon ja koin elämäni ensimmäisen orgasmin yhdynnässä. Lopulta kaikki pieleen menneet asiat johtivat tähän suhteeseen, enkä voisi olla onnellisempi ja kiitollisempi...
 
Sairastan itse syömishäiriötä ja mulla on ollut ihan nuoresta saakka ongelmia vartaloni kanssa. Olen aina nähnyt itseni läskinä ja vastenmielisenä, nyt raskauden jälkeen potenssiin kymmenen.
Olen kyllä paraikaa hoidossa syömishäiriöstäni.
 
Mitä sä haluat elämältäsi?
Miehen, lapsen isän, perheen, kumppanin, ystävän, kämppiksen vai pelkän lapsen ?

Joskus ihmisen vaan pitäisi tehdä myös jotain mikä ei aina olisikaan niin kivaa.
Jos ei itsensä niin edes muiden vuoksi.
Sun miehen tunteet ei varmaan sua kohtaan ole muuttuneet raskauden, synnytyksen tai painonlisäyksen myötä. Miehes haluaa sua ihan yhtä paljon kun silloin suhteen alkuaikoinakin.
Katsoohan se se varmasti aina sua "sillä silmällä" jos elää ilman seksiä.
Oletko ajatellut miestä ollenkaan? Tai sen tunteita?
Onko ok jos eroatte? Mitäänhän ei ole pakko tehdä, mutta toisen mieliksi voi tehdä paljonkin jos haluaa.
 
En tosiaan toivo eroa koska meillä on lapsi joka tarvitsee äidin ja isän.

Tuntuisi vaan niin väärältä ja oudolta tehdä aloite kun en oikeasti halua.
Eikä mieskään niitä tee.
Suostuin kyllä melkein aina sillon kun vielä teki.
 
Ethän siinä ainakaan mitään menetä, vaikka kokeilisit itse tehdä aloitteen. Vaikka ei ihan niin paljon kiinnostaisikaan. Lopputulos voi olla yllättävä.
Lapsi ei ole este seksille se on vain itselle tekosyy olla harrastamatta seksiä.
 
no puhutaanko teillä? en minäkään tykkää oikein ajatuksesta, että paritetaan puhumattomia pareja, koska silloin voi olla että tyrkätään kuilun reunalla pelkäävät yli laidan, vaikka nämä olisivat voineet vielä kävellä takaisin.

mutta jos on tullut vakavampaa taukoa seksiin, niin eihän sitä voi tyhjästä aloittaa uudelleen, tai tosiaan tuntuu pahalta. onhan ne loppumisen syyt kuitenkin todellisia, vaikkeivät hyviä olisikaan. asteettainhan se pitää aloittaa ja pitää ohjelmasta kiinni, ettei jatketa sinne äärirajoille asti, jolloin päälllimmäiseksi jää epämiellyttävä olo. varmaan se seksuaaliterapeutti olisi paikallaan, jos ette itse osaa rakentaa hyvää ohjelmaa.
 
Minä kokeilisin sinuna sitä terapiaa ihan itse. Miksi pitää raahata mies mukana jos ongelma on sinun korvien välissä. Ei sillä miehellä ole mitään taikakeinoa, tai sillä terapeutilla jotain ohjetta miehelle että tee vaimollesi näin niin kaikki on hyvin. Itse pitää jokaisen omat ongelmat ratkoa.
 
Minulla oli samanlainen tilanne. Ei tehnyt mieli. Kuitenkin tein aloitteita ja suostuin aina, kun mies toivoi. Kävin jopa seksiterapiassakin. Koko ajan oli haluton ja riittämätön olo.
Muutama vuosi sitten selvisi, että miehelläni oli ollut pieniä pettämisjuttuja vuosien ajan. Opin ymmärtämään, että haluttomuuteni ja epämääräinen riittämätön olo olivatkin seuraus pinnan alla huonosta suhteestamme. Sinulla voi olla muita syitä, mutta uskon, että ruumiimme ja vaistomme tietävät monia asioita, joita emme muuten tietoisesti tiedä.
 

Yhteistyössä