En hyväksy miehen humalahakuista juomista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Manda"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Manda"

Vieras
Mies tuli kotiin työpaikan sählyturnauksesta kännissä. Kommentoin sitä vähän vitsillä että olikos hyväki reissu jne. koska mies ei usein juo ja yleensä osaa myös lopettaa ennen ku alkaa menemään känni päälle. Ajattelin että nyt sitte rentoudutaan yhdessä tv:n ääressä jne. Olen ite 24. viikolla raskaana enkä muutenkaan vedä kännejä ihan ex-tempore. Kaupasta mies sitten osti vielä lisää kaljaa ja silloin sanoin että jos meinaa jatkaa tuota, niin menee jonnekin muualle, koska mie en viihdy hänen kanssaan ku on kännissä. Mies alkaa paasaamaan ja jankkaamaan ja laulamaan kovaäänisesti. Ei ehkä kuulosta miltään, mutta ei se kuitenkaan ole se mies jonka kanssa mie haluan asua ja elää, silloin ku se on humalassa. Sillä alkaa menojalka vipattamaan ja tiedän jo etukäteen että vituiksihan koko ilta menee, ku ite en halua lähteä mihinkään (varsinkaan paikalliseen räkälään missä ainoa tarkoitus on vetää kännit). Eipä sillä, ei mies mua mukaan odotakaan... Omat itsekkäät tarpeet sillä on mielessä: kaljaa yms. kurkusta alas niin kauan ku silmät liikkuu.
Mies ei tee tätä usein, ei tosiaankaan. Ollaan oltu yhdessä 5 vuotta ja aluksi juotiin molemmat usein noin puolen vuoden ajan ja sen jälkeen olen itse vähentänyt niin että ennen raskautta harrastin vain satunnaista tissuttelua ja viinilasillisen nauttimista. Mieskään ei juo humalaan (kotona) kuin pari kertaa vuodessa enää. Reissussa (yhdessä tai kavereiden kanssa) humala on oletusarvo. Mutta näitä reissujakaan ei ole kuin 4-7 vuodessa.
Nyt tapeltiin ensin ilta ja sitten mies lähti baariin. Perusteli sitä sillä että mie olen itsekäs kun en salli hänelle tällaista tekoa, mistä hän nauttii, kun hän aina kysyy minulta kaikkiin menoihinsa "hyväksynnän". Totta on että kaikki menot keskustellaan aina ja niistä toteutuu ehkä vain noin kolmannes. Ja nyt kun molemmilla on jo paska fiilis, niin hän lähtee baariin että edes toisella on hyvä mieli.

Itse olen sitä mieltä että aikuisen miehen pitää pystyä hillitsemään halunsa saada pää turraksi kun asiasta ei olla sovittu etukäteen. Lisäksi pyysin häntä olemaan juomatta itseään humalaan kotona, koska en tunne että hän on sama ihminen kännissä ku selvänä. Viinilasillisen ja pari olutta on ok, kunhan ei mene känniin.

Miten tähän tulisi nyt suhtautua? Tulisiko minun hyväksyä miehen satunnainen kännäys, vaikka se sisimmässä minua loukkaakin syvästi, ihan vain sen vuoksi että hän nauttii siitä?
Voiko alkoholi olla ongelma, vaikka ei ole suurkulutusta?
Toivon todella että lapsen syntymän jälkeen mies tajuaa itsekin jättää satunnaiset "pakko saada pää sekaisin"-kohtaukset omaan arvoonsa ja päättää olla juomatta kotona tai "lähtee kalalle" tms. Vaadinko liikaa? Voiko toisen juomiseen puuttua parisuhteessa? Saako alkoholista nauttia ja haluta sitä niin paljon että se menee normaalin koti-illan edelle? (Ja tässä tapauksessa vielä työntäyteisen, koska meidän piti pakata tulevaa muuttoa varten)

Olen aivan sekaisin. Mies on omasta mielestään jo päässyt pitkälle eikä pysty parempaan ja satunnainen ex-temporekännäys on vain hyväksyttävä hänen tekemänään virhevalintana, joka toistuu. Viimeksi tästä asiasta juteltiin pari vuotta sitten ja silloin mieheni oli sitä mieltä että tämä johtuu siitä että hän haluaa lähteä (menojalka vie) ja mie en kestä sitä, menen ihan hysteeriseksi ja olen kai jotenki sairas. Miksi miehen meneminen satuttaa minua? Onko muilla kokemuksia?
 
Siis sä olet hysteerinen, kun mies juo kännit pari kertaa vuodessa kotona ja mahdollisesti 4-7 kertaa vuodessa kavereitten kanssa, ja nyt sattui sitten olemaan yksi näistä kerroista? Kuulostaa kyllä ylireagoinnilta.
 
Relaa vähän.

Ymmärrä miestäsikin: kun lapsi syntyy, ei vähään aikaan ole mitään omaa menoa.

On tärkeää, että sekä sinulla että miehelläsikin on omia juttuja. Ei niistä pidä olla mustasukkainen.

Satunnaista kännäämistä en lukisi miksikään ongelmaksi - jotkut vain haluavat silloin tällöin nollata alkoholilla, ei se sen vakavampaa ole.
 
Sanoin että en hyväksy ex tempore humalaa. En kestä sitä että miehen on pakko saada polla sekaisin. Mie en käsitä miksi. Mikä siinä voi olla niin tärkeää?
 
[QUOTE="Manda";23596725]Sanoin että en hyväksy ex tempore humalaa. En kestä sitä että miehen on pakko saada polla sekaisin. Mie en käsitä miksi. Mikä siinä voi olla niin tärkeää?[/QUOTE]

Että ne kaks kertaa vuodessa tapahtuvat kotihumalat pitäis aina suunnitella etukäteen? Miksi?
 
Ylireagoinnilta kyllä kuulostaa, jos mies noin harvoin juo. Tietysti inhottava tilanne oli nyt kun riitaa tuli ja kaikkea. Kun mies on taas selvä niin kannattaa puhua siitä, kuinka paha olo sinulle tulee kun hän juo ja pyytää, että hän ei joisi kotona. Mutta ei tuosta juomisesta huolestua tarvi ja ei sinulla ole oikeutta sitä kieltää.
 
Sovitut kalareissut jne. on ihan ok. Enkä välitä jos (eli kun) mies juopottelee työreissulla. Mutta en kestä sitä jos se juo silloin ennalta ilmoittamatta kun vaihtoehtona on normaali koti-ilta. Ite olen varautunut olemaan kotona ja menemään ajoissa nukkumaan. Huomenna kiva päivä jeejee. Ja tänään oli vielä mahdollisuus lähteä baariin: miehen lempibändi soittaa lähikaupungissa ja lupauduin kuskiksi. Mies ite perui aiemmin viikolla ja nyt menikin lähiräkälään ku tekikin mieli sittenkin.
 
[QUOTE="Manda";23596739]Sovitut kalareissut jne. on ihan ok. Enkä välitä jos (eli kun) mies juopottelee työreissulla. Mutta en kestä sitä jos se juo silloin ennalta ilmoittamatta kun vaihtoehtona on normaali koti-ilta. Ite olen varautunut olemaan kotona ja menemään ajoissa nukkumaan. Huomenna kiva päivä jeejee. Ja tänään oli vielä mahdollisuus lähteä baariin: miehen lempibändi soittaa lähikaupungissa ja lupauduin kuskiksi. Mies ite perui aiemmin viikolla ja nyt menikin lähiräkälään ku tekikin mieli sittenkin.[/QUOTE]

Oikeesti, jos noin tapahtuu KAKSI kertaa VUODESSA, että mies juo kotona, niin etkö sä nyt jotenkin pystyisi ne illat kestämään?
Tai lähde vaikka evakkoon vanhemmillesi, kavereille, sukulaisille tms...
 
[QUOTE="eee";23596727]Että ne kaks kertaa vuodessa tapahtuvat kotihumalat pitäis aina suunnitella etukäteen? Miksi?[/QUOTE]

Varmaan siksi että kun ollaan yhdessä kotosalla, niin ollaan oikeasti läsnä eikä pöhnässä. Hiprakassa mies on ihan hyvää seuraa, mutta humalassa jankkaava ja aika varmasti meno päällä. Hiprakan mies tillittää noin joka viikonloppu ja se on ok, itsekin tykkäisin mutta raskaana ollessa olen tottakai jättänyt sen pois.. Humala ja se että ihminen muuttuu on se mikä mua rassaa..
 
[QUOTE="Manda";23596725]Sanoin että en hyväksy ex tempore humalaa. En kestä sitä että miehen on pakko saada polla sekaisin. Mie en käsitä miksi. Mikä siinä voi olla niin tärkeää?[/QUOTE]

Pitääkö kaikki aina suunnitella etukäteen? Eikö sinulla tee ikinä mieli yhtäkkiä syödä suklaata tai lähtä lenkille? Sitä paitsi minusta on parempi, että mies aikoo ottaa pari ja sitten sitä tuleekin puolivahingossa otettua enemmän kuin että oikeen suunnittelee vetävänsä pään täyteen.
 
Hankala tilanne. Minäkään en juo juuri koskaan mitään ja jonkinlaisessa humalatilassa on viimeksi vuosi sitten. Minun on myös vaikea hyväksyä kenenkään läheisen ihmisen juomista, varsinkaan miehen.

Oli kyllä hölmöä mennä huomauttamaan miehelle tuosta kun hän oli kännissä - no sen varmaan tiedät itsekin. Onko lapsi ensimmäisennne? Voisitko selvänä hetkenä, kun pöly on laskeutunut ja teillä on mukavaa, ottaa alkoholin puheeksi? Hyvä tulokulma voisi olla se millaisen alkoholikäsityksen haluatte lapselle antaa, onko ok että lapsi näkee vanhempansa kännissä, entä juovan saunakaljaa, juovan viiniä ruoan kanssa...? Siitä voisi viritä tuloksekas keskustelu.

Vaikka viina ja kännääminen ovat minusta kuvottavia, yritän antaa mieheni hoitaa "omat reissunsa" rauhassa. Hän tietää, että vihaan sitä kun hän on humalassa, joten hän hoitaa kännäilyt kaveriensa kanssa tai joillakin työporukan reissuilla, kun ei tarvitse tulla yöksi kotiin. Tiedän, että hän kännää muutaman kerran vuodessa noilla reissuillaan - haistaahan sen muutaman päivän jälkeenkin ja toisaalta hän näyttää siltä kuin olisi ollut pahanteossa. Joka vuosi firman pikkujouluista hän palaa kotiin alakertaan nukkumaan - tietää etten päästä pahalta haisevaa miestä viereeni.

Olen tyytynyt tähän, koska hän ei muutoin juo liikaa, eikä koskaan ole tehnyt sitä lasten nähden. Olen sitä mieltä, että kompromissi on hyvä ratkaisu tässä tilanteessa, kun mieheni hoitaa kännireissunsa minulta ja lapsilta näkymättömissä, eikä koskaan jatka juomista kotona tai seuraavan päivänä.
 
[QUOTE="Manda";23596725 begin_of_the_skype_highlighting**************23596725******end_of_the_skype_highlighting]Sanoin että en hyväksy ex tempore humalaa. En kestä sitä että miehen on pakko saada polla sekaisin. Mie en käsitä miksi. Mikä siinä voi olla niin tärkeää?[/QUOTE]

No joskus mulle käy vahinko: piti ottaa saunakalja, mutta jotenkin otinkin kolme ja hups - hiprakassa olen, sen kummemmin suunnittelematta.

Joskus myös joku asia saattaa alkaa ketuttaa - ihan suunnittelematta - ja ketutuskalsarikänni saattaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta, vaikkei se mitään tietenkään autakaan.

Ja näin kauheita puhuu korkeasti koulutettu kolmen lapsen äiti :)
 
ota se kanki pois perseestä. naurettavaa toimintaa, kauankohan miehes tommosta jaksaa..jos jatkat tota rataa voit löytää ittes pian yksinhuoltajana..ei toista voi määräillä ja komentaa miten huvittaa, jos kyse ei edes oo tuon kummemmasta...
 
[QUOTE="hmm";23596762]Hankala tilanne. Minäkään en juo juuri koskaan mitään ja jonkinlaisessa humalatilassa on viimeksi vuosi sitten. Minun on myös vaikea hyväksyä kenenkään läheisen ihmisen juomista, varsinkaan miehen.

Oli kyllä hölmöä mennä huomauttamaan miehelle tuosta kun hän oli kännissä - no sen varmaan tiedät itsekin. Onko lapsi ensimmäisennne? Voisitko selvänä hetkenä, kun pöly on laskeutunut ja teillä on mukavaa, ottaa alkoholin puheeksi? Hyvä tulokulma voisi olla se millaisen alkoholikäsityksen haluatte lapselle antaa, onko ok että lapsi näkee vanhempansa kännissä, entä juovan saunakaljaa, juovan viiniä ruoan kanssa...? Siitä voisi viritä tuloksekas keskustelu.

Vaikka viina ja kännääminen ovat minusta kuvottavia, yritän antaa mieheni hoitaa "omat reissunsa" rauhassa. Hän tietää, että vihaan sitä kun hän on humalassa, joten hän hoitaa kännäilyt kaveriensa kanssa tai joillakin työporukan reissuilla, kun ei tarvitse tulla yöksi kotiin. Tiedän, että hän kännää muutaman kerran vuodessa noilla reissuillaan - haistaahan sen muutaman päivän jälkeenkin ja toisaalta hän näyttää siltä kuin olisi ollut pahanteossa. Joka vuosi firman pikkujouluista hän palaa kotiin alakertaan nukkumaan - tietää etten päästä pahalta haisevaa miestä viereeni.

Olen tyytynyt tähän, koska hän ei muutoin juo liikaa, eikä koskaan ole tehnyt sitä lasten nähden. Olen sitä mieltä, että kompromissi on hyvä ratkaisu tässä tilanteessa, kun mieheni hoitaa kännireissunsa minulta ja lapsilta näkymättömissä, eikä koskaan jatka juomista kotona tai seuraavan päivänä.[/QUOTE]

Minusta tämä kuulostaa juuri hyvältä. Mies saa mennä, vaikka et siitä hirveästi pidäkään ja mies taas ei juo kotona, koska et halua. Eihän parisuhde juuri muuta olekaan kuin kompromisseja.
 
[QUOTE="eeli";23596766]ota se kanki pois perseestä. naurettavaa toimintaa, kauankohan miehes tommosta jaksaa..jos jatkat tota rataa voit löytää ittes pian yksinhuoltajana..ei toista voi määräillä ja komentaa miten huvittaa, jos kyse ei edes oo tuon kummemmasta...[/QUOTE]

Mun mielestä kyse on kunnioituksesta. Jos arvostaa toista enemmän ku känniä, niin jättää humalat kodin ulkopuolelle ja tyytyy hiprakkaan ja koti-iltaan. Jos on pakko mennä niin pikku heads up etukäteen että ehdin jotain keksiä itellenikin.

Mies tietää kyllä että ei nuista reissuista hänelle mitään hyvää seuraa, karmea morkkis/krapula tulee ja rahaa menee. Onneksi sille tulee se morkkis, olis menossa varmasti useammin.

Eikä mua haittaa jos hiprakka lipsahtaa humalan puolelle, mutta nyt on kyse asenteesta: sillä on pakko saada pää sekasin aina silloin tällöin. Ja niinä päivinä musta tuntuu että se on mulle ihan tuntematon ihminen ku se himo vie sitä.
 
[QUOTE="Manda";23596751]Varmaan siksi että kun ollaan yhdessä kotosalla, niin ollaan oikeasti läsnä eikä pöhnässä. Hiprakassa mies on ihan hyvää seuraa, mutta humalassa jankkaava ja aika varmasti meno päällä. Hiprakan mies tillittää noin joka viikonloppu ja se on ok, itsekin tykkäisin mutta raskaana ollessa olen tottakai jättänyt sen pois.. Humala ja se että ihminen muuttuu on se mikä mua rassaa..[/QUOTE]

Ehkä sä kuitenkin kestät kaksi epämukavaa koti-iltaa vuodessa, jotta miehesi saa tehdä jotain mistä nauttii.
 
[QUOTE="hmm";23596762]Hankala tilanne. Minäkään en juo juuri koskaan mitään ja jonkinlaisessa humalatilassa on viimeksi vuosi sitten. Minun on myös vaikea hyväksyä kenenkään läheisen ihmisen juomista, varsinkaan miehen.

Oli kyllä hölmöä mennä huomauttamaan miehelle tuosta kun hän oli kännissä - no sen varmaan tiedät itsekin. Onko lapsi ensimmäisennne? Voisitko selvänä hetkenä, kun pöly on laskeutunut ja teillä on mukavaa, ottaa alkoholin puheeksi? Hyvä tulokulma voisi olla se millaisen alkoholikäsityksen haluatte lapselle antaa, onko ok että lapsi näkee vanhempansa kännissä, entä juovan saunakaljaa, juovan viiniä ruoan kanssa...? Siitä voisi viritä tuloksekas keskustelu.

Vaikka viina ja kännääminen ovat minusta kuvottavia, yritän antaa mieheni hoitaa "omat reissunsa" rauhassa. Hän tietää, että vihaan sitä kun hän on humalassa, joten hän hoitaa kännäilyt kaveriensa kanssa tai joillakin työporukan reissuilla, kun ei tarvitse tulla yöksi kotiin. Tiedän, että hän kännää muutaman kerran vuodessa noilla reissuillaan - haistaahan sen muutaman päivän jälkeenkin ja toisaalta hän näyttää siltä kuin olisi ollut pahanteossa. Joka vuosi firman pikkujouluista hän palaa kotiin alakertaan nukkumaan - tietää etten päästä pahalta haisevaa miestä viereeni.

Olen tyytynyt tähän, koska hän ei muutoin juo liikaa, eikä koskaan ole tehnyt sitä lasten nähden. Olen sitä mieltä, että kompromissi on hyvä ratkaisu tässä tilanteessa, kun mieheni hoitaa kännireissunsa minulta ja lapsilta näkymättömissä, eikä koskaan jatka juomista kotona tai seuraavan päivänä.[/QUOTE]

Eka lapsi joo. Ja pitkään toivottu ja yritetty, melkein koko seurusteluajan. Ollaan keskusteltu jo alkoholin käytöstä lasten nähden ja ollaan samaa mieltä.
Toivottavasti mies ymmärtää kun pyydän häntä vielä kerran olemaan juomatta kotona humalaa tai tulematta kotiin humalassa. Myös baarireissut mielummin kaverin luota ettei tule kännissä kotiin. Kiitos ymmärtävästä vastauksesta. Suomen ihmeellinen alkoholikulttuuri on asettanut niin korkeat suurkulutuksen rajat, ettei mikään vähäisempi ole ongelma vaan tiukkapipoisuutta.
 
[QUOTE="Manda";23596799]Mun mielestä kyse on kunnioituksesta. Jos arvostaa toista enemmän ku känniä, niin jättää humalat kodin ulkopuolelle ja tyytyy hiprakkaan ja koti-iltaan. Jos on pakko mennä niin pikku heads up etukäteen että ehdin jotain keksiä itellenikin.

Mies tietää kyllä että ei nuista reissuista hänelle mitään hyvää seuraa, karmea morkkis/krapula tulee ja rahaa menee. Onneksi sille tulee se morkkis, olis menossa varmasti useammin.

Eikä mua haittaa jos hiprakka lipsahtaa humalan puolelle, mutta nyt on kyse asenteesta: sillä on pakko saada pää sekasin aina silloin tällöin. Ja niinä päivinä musta tuntuu että se on mulle ihan tuntematon ihminen ku se himo vie sitä.[/QUOTE]

Tällä ajattelullahan vois kätevästi kiristää. Jos arvostat minua enemmän kuin koiraasi, niin et vie koiraasi lenkille. Jos arvostat minua enemmän kuin harrastustasi, et harrasta ollenkaan.

Jotenkin alkoholi tuntuu olevan ongelma sinulle, jotain mitä et kestä ollenkaan. Jotkut tykkäävät laittaa joskus pään sekaisin ja jos se tapahtuu pari kertaa vuodessa, niin mitä sitten? Minä olen absolutisti, en ole ikinä ymmärtänyt miksi ihmiset haluavat laittaa pään sekaisin, mutta en minä myöskään ymmärrä miksi ihmiset haluavat pelata jalkapalloa tai kerätä postimerkkejä. Se, että minä en halua jotain tehdä, ei tarkoita, että minulla olisi oikeus kieltää puolisoltani tätä.
 
Ehkä sä kuitenkin kestät kaksi epämukavaa koti-iltaa vuodessa, jotta miehesi saa tehdä jotain mistä nauttii.

Mulla on suvussa alkoholismia ja tuntuu kamalalta että joku nauttii siitä että silmät harittaa ja puhe sammaltaa. Pelottaa jos antaa pirulle pikkusormen niin se vie koko käden ja kun sallin tuon pari kertaa, niin kohta se on esim. joka kuukausi.
 
Alkoholistiäidit täällä kovasti puolustavat suomalaisen miehen perusoikeuksia. Täytyyhän jokaisen naisen ymmärtää ja hyväksyä että miehellä on oikeus vetää päänsä täyteen työreissuilla, kalareissuilla, poikien illassa, muutaman kerran vuodessa vähintään tai joka toinen viikonloppu. Loukkasi hän vaimoaan tai ei, miehen perusoikeutta ei saa arvostella.
Ap, olet ihan oikeilla jäljillä ja sun pitää puhua miehellesi mikä tuossa sua loukkaa.
 
[QUOTE="Manda";23596822]Mulla on suvussa alkoholismia ja tuntuu kamalalta että joku nauttii siitä että silmät harittaa ja puhe sammaltaa. Pelottaa jos antaa pirulle pikkusormen niin se vie koko käden ja kun sallin tuon pari kertaa, niin kohta se on esim. joka kuukausi.[/QUOTE]

Tämänhän minä arvasin jo ensimmäisestä viestistä. Ei normaalin juomisen pitäisi noin paljon ahdistaa, jos ei ole taustalla alkoholismia. Kannattaisi ehkä jutella ammattiauttajan kanssa, jos mies ei aio absolutistiksi ruveta ja jos sinä et pysty suhtautuman hänen juomiseena, niin muuten saat kärsiä aina kun hän juo. Enkä nyt väitä, että sinussa oli jotain vikaa, ihan vain oman hyvinvoinnin vuoksi kannattaisi jutella jonkun kanssa, ei se ole mukavaa, jos joutuu ahdistumaan.
 
[QUOTE="heh";23596835]Alkoholistiäidit täällä kovasti puolustavat suomalaisen miehen perusoikeuksia. Täytyyhän jokaisen naisen ymmärtää ja hyväksyä että miehellä on oikeus vetää päänsä täyteen työreissuilla, kalareissuilla, poikien illassa, muutaman kerran vuodessa vähintään tai joka toinen viikonloppu. Loukkasi hän vaimoaan tai ei, miehen perusoikeutta ei saa arvostella.
Ap, olet ihan oikeilla jäljillä ja sun pitää puhua miehellesi mikä tuossa sua loukkaa.[/QUOTE]

Olen lapseton absolutisti, että vähän meni kyllä nyt ohi kritisointisi. Minä vain ymmärrän sen, että toiset haluavat joskus juoda. Ja ap:n tapauksessa juominen on niin harvinaista, että minun mielestä hänellä ei ole mitään oikeutta sitä kieltää. Tietysti on hyvä puhua asiasta miehen kanssa ja kertoa, että juominen loukkaa.
 
Puhut fiksuja, rtee. Kyllä mie nuo sun pointtisi ymmärrän. En vain osaa antaa olla. Mikähän siinä on?

Ja olet oikeassa, oma hyvinvointia (ja nyt masuvauvankin) pitäisi ajatella ja käsitellä tämä asia pois tai saada aikaan molempia miellyttävä kompromissi.
 
Olen lapseton absolutisti, että vähän meni kyllä nyt ohi kritisointisi. Minä vain ymmärrän sen, että toiset haluavat joskus juoda. Ja ap:n tapauksessa juominen on niin harvinaista, että minun mielestä hänellä ei ole mitään oikeutta sitä kieltää. Tietysti on hyvä puhua asiasta miehen kanssa ja kertoa, että juominen loukkaa.

Mikä on sitten se "joskus". Minusta ap:n ukkeli juo useammin kuin "joskus". Esim. 7 kertaa vuodessa jos on ryyppyreissulla, se on jo useammin kuin joka toinen kuukausi plus muut juomiset päälle. Että juu. Vähän turhan tärkeältä tuntuu tuo ryyppääminen olevan enkä minäkään jaksaisi tuollaista katsella. Eihän sitä juomista oikein kieltääkään voi, paras olisi jos ihminen itse tajuaisi ja rajaisi juomisensa todella vähiin.
 

Yhteistyössä