En kestä tätä tuskaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusirakkausmielessä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Uusirakkausmielessä

Vieras
Tunnen vieläkin liian voimakkaasti erästä teini-iän seurustelukumppania kohtaan. Ollaan päivittäin yhteyksissä koska ollaan hyviä ystäviä mutta kun tunnen niin paljon enemmän. :'(
Facebookissa kun näen että joku toinen nainen on kommentoinut hänen tilaansa, tai hän kertoo käyneensä naisen luona kahvilla niin tuntuu kuin sydämeni revittäisiin irti rinnastani.
Ajattelen hän usein ja lämmöllä ja tuntuu pahalta ajatus että joku toinen nainen pääsee hänen lähelleen.

Hän on sinkku, minä naimisissa ja lapsiakin on.

En tiedä mitä tehdä :'( Tämä kaikki niin satuttaa minua. Olen mustasukkainen ja kaipaan tämän toisen miehen kainaloon. Oma mies ei tämän rinnalle tunnu enää miltään.
 
miettiä miltä tuntuisi jos joku haikailisi miehesi kainaloon. mennyt on mennyttä ja huomenna voi kaikki olla toisin. elä tässä päivässä, se on kaikki mitä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
En pääse tästä mihinkään :'( Koska tämä loppuu. HALUAN olla onnellinen mieheni ja lasteni kanssa, en haikailla toisen sylistä :(

se menee kyllä ohitse aikanaan, sillä se ei ole todellisuutta, vain haavetta. eikä mikään takaa sitä, että jos jätät nyt perheesi,(kun voipi olla ettei tämä teini-ihastus välttämättä ihastuisi saadessaan toisen miehen lapset elätettäväksi) että tulisit onnelliseksi teinirakkautesi kanssa, sillä taidat kaivata vain sitä mitä teillä silloin oli, teineinä. aikuisina kun olette kuitenkin aivan eri ihmisiä kuin silloin, joten menneeseen ei ole paluuta.

kukapa meistä ei joskus haaveilisi nuoruusvuosista sen ajan ihastuksineen etetenkin silloin kun tämä jokaisen arkipäivän pyörittäminen tuo yleensä aina ne samat velvollisuudet kuin eilenkin...ja se oma siippa osoittaa vain sitä arkipäivän romantiikkaansa, eikä olekkaan mikään prinssi valkoisen ratsun selässä, niin kuin se teinirakkaus aikoinaan...

haaveile vaan ja unelmoi, sillä saa maustettua monta arkista päivää, mutta niin kuin olet jo aatellutkin..paras vaan ottaa itseään niskasta ja laittaa se oma suhde taas toimimaan, sillä siihen tarvitaan molempia ei vain sen miehen panostusta. rakkaus on tahtotila, joten ettepäi sano mummo lumessa :) *hali*
 
Tuntuu etten voi ajatella mitään. Olen ahdistunut, ehkä masentunut. Työnnän ihmisiä pois luotani, ensin vanhempani, sitten ystäväni, nyt puhuin jo miehelleni että haluan olla yksin ja äsken laitoin viestiä tälle jonka perään haikailen ja sanoin että hänen on parempi ilman minua.

Nyt pelkään että työnnän ihmiset pois luotani ja teen itselleni jotain? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja auttaisiko:
miettiä miltä tuntuisi jos joku haikailisi miehesi kainaloon. mennyt on mennyttä ja huomenna voi kaikki olla toisin. elä tässä päivässä, se on kaikki mitä on.

niin tai miltä apeestä tuntuisi jos hän saisi selville, että hänen miehensä haikailee myös entisen rakkaansa kainaloon..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Tuntuu etten voi ajatella mitään. Olen ahdistunut, ehkä masentunut. Työnnän ihmisiä pois luotani, ensin vanhempani, sitten ystäväni, nyt puhuin jo miehelleni että haluan olla yksin ja äsken laitoin viestiä tälle jonka perään haikailen ja sanoin että hänen on parempi ilman minua.

Nyt pelkään että työnnän ihmiset pois luotani ja teen itselleni jotain? :o

sitten sinun kannattaa hakea ammattiapua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Tuntuu etten voi ajatella mitään. Olen ahdistunut, ehkä masentunut. Työnnän ihmisiä pois luotani, ensin vanhempani, sitten ystäväni, nyt puhuin jo miehelleni että haluan olla yksin ja äsken laitoin viestiä tälle jonka perään haikailen ja sanoin että hänen on parempi ilman minua.

Nyt pelkään että työnnän ihmiset pois luotani ja teen itselleni jotain? :o

sitten sinun kannattaa hakea ammattiapua.

Ei minulla ole mitään itsetuhoisia ajatuksia mutta on sellainen outo tunne tuosta kun haluan kaikki pois läheltäni. En tiedä mistä se tunne tulee. En halua tehdä itselleni mitään, enkä kelleen muullekaan, enkä ole koskaan halunnutkaan.
Pohdin vain tuota kun muistan kuulleeni että itsetuhoiset ihmiset yleensä hyvästelee läheiset ( en ole hyvästellyt ) ja työntää rakkaat pois läheltään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Tuntuu etten voi ajatella mitään. Olen ahdistunut, ehkä masentunut. Työnnän ihmisiä pois luotani, ensin vanhempani, sitten ystäväni, nyt puhuin jo miehelleni että haluan olla yksin ja äsken laitoin viestiä tälle jonka perään haikailen ja sanoin että hänen on parempi ilman minua.

Nyt pelkään että työnnän ihmiset pois luotani ja teen itselleni jotain? :o

sitten sinun kannattaa hakea ammattiapua.

Ei minulla ole mitään itsetuhoisia ajatuksia mutta on sellainen outo tunne tuosta kun haluan kaikki pois läheltäni. En tiedä mistä se tunne tulee. En halua tehdä itselleni mitään, enkä kelleen muullekaan, enkä ole koskaan halunnutkaan.
Pohdin vain tuota kun muistan kuulleeni että itsetuhoiset ihmiset yleensä hyvästelee läheiset ( en ole hyvästellyt ) ja työntää rakkaat pois läheltään.

joskus on parempi ottaa etäisyyttä ja ajatella rauhassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Tuntuu etten voi ajatella mitään. Olen ahdistunut, ehkä masentunut. Työnnän ihmisiä pois luotani, ensin vanhempani, sitten ystäväni, nyt puhuin jo miehelleni että haluan olla yksin ja äsken laitoin viestiä tälle jonka perään haikailen ja sanoin että hänen on parempi ilman minua.

Nyt pelkään että työnnän ihmiset pois luotani ja teen itselleni jotain? :o

nyt ehkä kannattaisi pysähtyä miettimään että mikä on se syy miksi haikeilet sitä toista, onko se se mielikuva mikä sinulla hänestä on? sehän ei ole todellisuutta... kannatta harkita jollekkin puhumista aiheesta, miettiä onko se oma elämä nyt kuitenkaan sitä mitä haluat... ehkä siksi tunnet niin vahvasti entistä kohtaan.. kannattaa nyt muuttaa se elämä jos haluaa, mutta jos et halua mitään muuttaa niin sitten toinen mies pois mielestä ja vauhdilla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja yks:
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Tuntuu etten voi ajatella mitään. Olen ahdistunut, ehkä masentunut. Työnnän ihmisiä pois luotani, ensin vanhempani, sitten ystäväni, nyt puhuin jo miehelleni että haluan olla yksin ja äsken laitoin viestiä tälle jonka perään haikailen ja sanoin että hänen on parempi ilman minua.

Nyt pelkään että työnnän ihmiset pois luotani ja teen itselleni jotain? :o

nyt ehkä kannattaisi pysähtyä miettimään että mikä on se syy miksi haikeilet sitä toista, onko se se mielikuva mikä sinulla hänestä on? sehän ei ole todellisuutta... kannatta harkita jollekkin puhumista aiheesta, miettiä onko se oma elämä nyt kuitenkaan sitä mitä haluat... ehkä siksi tunnet niin vahvasti entistä kohtaan.. kannattaa nyt muuttaa se elämä jos haluaa, mutta jos et halua mitään muuttaa niin sitten toinen mies pois mielestä ja vauhdilla...

peesi.
elämä teininä ja ilman lasten kaltaisia velvollisuuksia on niin erilaista kuin perheenäidin ja vaimon rooli. jos todella tahtoo palata edelliseen niin sitten pitäisi jättää myös lapset sille nykyiselle, sillä siihen haaverakkauteen ei kyllä voi tätä nykyisyyttä sotkea, sillä silloinhan kyseessä ei ole enää se teinirakkaus.
 
Haluan tuntea voimakkaasti omaa miestäni kohtaan. Haluan rakastaa sitä ja olla onnellinen perheeni kanssa. Mutta miksi nämä tunteet ei katoa?
Meillä ei ole juurikaan kahden keskistä aikaa mieheni kanssa mutta kun tuntuu etten edes kaipaa hänen kainaloonsa.

Olen kamala ihminen, kamala vaimo :'( Ja kamala ystäväkin vielä kun tunnen ystävääni kohtaan tällätavalla :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uusirakkausmiel essä:
Haluan tuntea voimakkaasti omaa miestäni kohtaan. Haluan rakastaa sitä ja olla onnellinen perheeni kanssa. Mutta miksi nämä tunteet ei katoa?
Meillä ei ole juurikaan kahden keskistä aikaa mieheni kanssa mutta kun tuntuu etten edes kaipaa hänen kainaloonsa.

Olen kamala ihminen, kamala vaimo :'( Ja kamala ystäväkin vielä kun tunnen ystävääni kohtaan tällätavalla :(

lapsiperheen arki nyt on vaan semmoista ettei siinä aina kauheasti aikaa ole, toisin kuin silloin teinirakkauden aikaan, jolloin ei ollut samanlaista vastuuta kuin sinulla ja mielelläsi nyt on. teiniaikaan vanhemmat hoitivat sinulle katon päälle, vaatteet puhtaana kaappiin, ruokaa ja rahaa. nyt sinun pitää hoitaa lapset ja miehesi kanssa vastata siitä, että lapsilla on koti, ruokaa ja vaatteita.

se mitä taidat kaivata on vaan huolettomuus, eli se aika jolloin et ollut vastuussa muusta kuin omasta elämästäsi. sen saat takaisin vain jättämällä miehesi ja lapsesi.

kuinka hyvin tunnet tämän teinirakkautesi aikuisena?onka hän yhtään samanlainen kuin silloin?miten käyttää alkoholia?onko uskollinen?

rakastaminen on tahtotila. sen eteen on tehtävä töitä. jokaisessa suhteessa arki astuu kuviin, myös sen teinirakkaudenkin kanssa jos nyt nykyisen häneen vaihtaisit ja hommaisitte asuntolainan ja pari lasta. muutaman vuoden päästä olisit taas täällä haikailemassa jonkun muun asian perään..ehkäpä jopa tämä nykyisen miehesi, jota et nyt arvosta.
 

Yhteistyössä