En ole enään miehestäni viehättävä, vauva alle 6kk.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sandeman
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Sandeman

Uusi jäsen
10.12.2010
2
0
1
Kuinka monelle on tullut vastaan vauvan syntymän jälkeen se että miehenne ei enään pidä teitä viehättävänä??

Itse olen nyt tilanteessa jossa itsetuntoni on menossa pirstaleiksi kun mieheni on sitä mieltä että etten enään ole hänen silmissään viehättävä. :'( Seksi on jäänyt pois ja hellyys siinä samalla. Olen vain hyvä ystävä. Kainalokaveriksi ei ole asiaa. Parisuhdeterapeutille saimme ajan, mutta jonoa kiilatenkin saimme vasta reilu kuukauden päästä. Onko kokemusta yksityisistä parisuhdeterapeuteista?Onko hintansa väärti. Uskoisin että kyseessä on normaali tilanne mikä tulee monella vastaan lapsen syntymän jälkeen. Haluaisin saada mieheni vaan ymmärtämään sen että tämä on vaihe ja kausi joka meidän pitää pärjätä.
Miehelläni on henkisesti raskas ammatti jossa näkee paljon elämän varjopuolia ja hänelle on tullut tässä ajan kanssa myös kriisiä siitä että onko hän jäänyt elämässä jostain paitsi jos kuolema hänet vaikka tänään korjais. Mikä neuvoksi. Itse olen äitinä elämääni tyytyväinen ja luulin että kaikki on hyvin. Seksi jäi äitiyden tieltä minulta kokonaan pois intresseistä. Normaalia kuulemma sekin. Vaihe joka jossain vaiheessa menee ohi.

Tukea ja ideoita otetaan vastaan.
 
Terapia-asiaan ei ole kokemuksia, mutta aikamoista myllerrystä täälläkin on ollut. Miehet kun eivät ymmärrä kuinka valtaisa se muutos naisessa on kaikenkaikkiaan. Ensin raskauden tuomat jutut ja sitten vauvan syntymä. Miehille se koko prosessi on niin paljon helpompaa.
 
ööh, tuota... onko miehelläsi ollu aiemminkin tuollainen - no, sanoisinko herrakansan meininki? Enkä ny puhu miehistä vaan paremminkin arjalaisista... Kuulostaa aika erikoiselta. Siinä on ihminen, jolla vaikuttaisi olevan vakaa usko omien kokemistensa oikeutukseen, noin lievästi ilmaisten. Vai onko kysymyksessä joku minulle uusi yksiviivaisuuden muoto, sen vanhan vitsin mukaan, että kyllä mä sitte ilmootan jos siihen rakastamiseen tulee jotain muutoksia...

Miehellä on siis henkisesti vaativa työ, mutta onko hän itse aiemmin ollut henkisesti muutakin kuin vaativa, toisinsanoen niinsanottu aikuinen?
 

Yhteistyössä