R
rv 12+1
Vieras
Odotan toista lastamme. Lapsi on suunnittelematon ja yllätys, sikäli kun voi olla yllätys kun kerran unohtui ehkäisy 
Ensimmäinen lapsi oli tekemällä tehty, 2 vuoden yrittämisen ja hoitojen tulos. Sillon olin aivan innoissani kaiken aikaa. Raskaana olo oli ihanaa ja ihmeellistä. Nyt mua vaan ottaa päähän kokoajan. Mies ei ollenkaan innostunut raskaudesta joten se vähentään entisestään iloani. Ei mies ensimmäisenkään aikana osannut olla mukana raskaudesta, ei siis ollut sellainen masun taputtelija, jatkuvasti voinnista kyselevä. Nyt ei ole sitäkään vähään. Ei halua kertoa raskaudesta kenellekään, ei halua kuulla neuvolakäynneistä mitään eikä kuulemma pääse töistä ultraan.
Oma olo on väsynyt, oksettaa, pinna on kireellä ja suoraan sanottuna, ärsyttää koko raskaus. En jaksa vahtia syömisiä, kiukuttaa kun en voi ottaa paria sauna siideriä, vihaan turvonnutta vartaloa. En vaan yksinkertaisesti siedä tätä olotilaa. En edes jaksa keskustella asiasta niiden harvojen kanssa jotka asiasta tietää. Ei kiinnosta miettiä tulevia hankintoja tai nimiä. Ottaa jopa päähän muiden naisten iloitseminen heidän raskauksista :ashamed: En voi muuta kun toivoa, että kun raskaus etenee, oma suhtautuminen muuttuu, mutta nyt tuntuu pahalta.
Ensimmäinen lapsi oli tekemällä tehty, 2 vuoden yrittämisen ja hoitojen tulos. Sillon olin aivan innoissani kaiken aikaa. Raskaana olo oli ihanaa ja ihmeellistä. Nyt mua vaan ottaa päähän kokoajan. Mies ei ollenkaan innostunut raskaudesta joten se vähentään entisestään iloani. Ei mies ensimmäisenkään aikana osannut olla mukana raskaudesta, ei siis ollut sellainen masun taputtelija, jatkuvasti voinnista kyselevä. Nyt ei ole sitäkään vähään. Ei halua kertoa raskaudesta kenellekään, ei halua kuulla neuvolakäynneistä mitään eikä kuulemma pääse töistä ultraan. Oma olo on väsynyt, oksettaa, pinna on kireellä ja suoraan sanottuna, ärsyttää koko raskaus. En jaksa vahtia syömisiä, kiukuttaa kun en voi ottaa paria sauna siideriä, vihaan turvonnutta vartaloa. En vaan yksinkertaisesti siedä tätä olotilaa. En edes jaksa keskustella asiasta niiden harvojen kanssa jotka asiasta tietää. Ei kiinnosta miettiä tulevia hankintoja tai nimiä. Ottaa jopa päähän muiden naisten iloitseminen heidän raskauksista :ashamed: En voi muuta kun toivoa, että kun raskaus etenee, oma suhtautuminen muuttuu, mutta nyt tuntuu pahalta.
olisit käyttänyt ehkäisyä!!!! no joo, turhaa tässä saarnaan.....pistää vaan vihaksi joskus tollaset ihmiset...sori nyt vaan....miksi sun mies on tuollainen? puhu hälle? Täältä kukaan ei varmaan osaa vastata.....
En ole aborttia edes harkinnut enkä sitä tässä vaiheessa enää saisikaan. Miehen kanssa puhuttiin sen verran, että oltiin molemmat sitä mieltä, että tämä ajankohta on huono toiselle lapselle. Molemmilla työkuviot on mitä on ja tekosyitä löytyisi varmasti vaikka kuinka paljon mutta tärkein on, että ei vaan kummallakaan ollut minkäänlaista vauvakuumetta. Ei oltu edes keskusteltu tulisiko meille koskaan enää toista lasta :/ Kai me molemmat nyt vähän teeskennellään ettei koko raskautta olisikaan :ashamed:
