En saa kysyttyä lapsen mummolta hoitoasioista...

[Micosa]

Minä kysyn anopilta itse,jos haluan/tarve lasten hoitoon.
Mutta mulla onkin kiva ja hyvä anoppi.

Jos mulla on joskus miniä, teen heti alkuun selväksi, että jos multa jotain haluaa, on sanottava se ääneen. Olen naisihmisenäkin kuitenkin sen verran putkiaivoinen, että epämääräisiä vihjauksia en ala edes miettimään, että mitä toinen mahdollisesti haluaa ja mitä ei. Jos haluaa rahaa, sanoo sen. Jos haluaa lapsenvahtia, sanoo sen. Jos haluaa mut hengiltä, sanoo sen

Mä uskoisin että tuleva miniäsi saa susta hyvän anopin.
=)

 

[Keittiönoita]

Mä uskoisin että tuleva miniäsi saa susta hyvän anopin.
=)

Taidan myös sanoa sen, että jos ei itse jostain syystä halua sanoa, pistää poikani sanomaan.

 

[Madicken04]

Minä kysyn anopilta itse,jos haluan/tarve lasten hoitoon.
Mutta mulla onkin kiva ja hyvä anoppi.

Jos mulla on joskus miniä, teen heti alkuun selväksi, että jos multa jotain haluaa, on sanottava se ääneen. Olen naisihmisenäkin kuitenkin sen verran putkiaivoinen, että epämääräisiä vihjauksia en ala edes miettimään, että mitä toinen mahdollisesti haluaa ja mitä ei. Jos haluaa rahaa, sanoo sen. Jos haluaa lapsenvahtia, sanoo sen. Jos haluaa mut hengiltä, sanoo sen

Mä uskoisin että tuleva miniäsi saa susta hyvän anopin.
=)

Meinasin kanssa sanoa haluavani samanlaisen anopin. (ei sillä, hyvä anoppi minulla onkin!) Ihanaa kun voi suoraan puhua ja samalla ilmeisesti myös olettaa että anoppikin toimii samoin. Ts. kertoo itse milloin kaipaisi seuraa tai apua jossain jutuissa jne.

 

[miss positive -mama]

Itsekin tulee usein unohdettua, että monet ottaisivat todella mielellään lapsen hoitoon. Plus useimmista on vain mukavaa olla avuksi ja hyödyksi.

Kannattaa muistaa, että on kaikkien etu, että lapsi saa viettää aikaansa myös isovanhempien kanssa jo pienenä. Ei pääse ainakaan vieraantumaan. Ja isovanhemmuus on kuulemma maailman ihanin asia (näin ovat mummot ja vaarit väittäneet).

Ymmärrän kyllä että asia ap:n kohdalla hoituisi luontevammin siten, että mies itse kysyisi äidiltänsä. Mutta joskus vaan on meidän naisten otettava härkää sarvista, että asiat hoituisivat.

Ja pään aukojille. Katkera marttyyrius juurikin on seurausta siitä, että vuosikaudet hoitaa lapsia turvautumatta apujoukkoihin... kun apua kyllä on olemassa, jos haluaa. Joskus sitä kruunua on vaan kivemp kiillottaa kuin riisua se kokonaan.

 

[Micosa]

Mä uskoisin että tuleva miniäsi saa susta hyvän anopin.
=)

Taidan myös sanoa sen, että jos ei itse jostain syystä halua sanoa, pistää poikani sanomaan.

Kannatan.Ei tule sitten parkumisia perästä noissa asioissa.

 

[Keittiönoita]

Kannatan.Ei tule sitten parkumisia perästä noissa asioissa.

Jep. On tosiaan ihmisiä, joille voi olla suuri kynnys pyytää anopilta mitään. Siksi paras sanoa tuokin ja poikani kuullen. Voin lisätä vielä, että jos poika ei tuo viestiä perille, hänet naulataan korvista yläkerran käytävän seinään :kieh:

Ap:lle....mitä sä siinä kysymisessä pelkäät? Kieltävää vastausta?

 

[Micosa]

Kannatan.Ei tule sitten parkumisia perästä noissa asioissa.

Jep. On tosiaan ihmisiä, joille voi olla suuri kynnys pyytää anopilta mitään. Siksi paras sanoa tuokin ja poikani kuullen. Voin lisätä vielä, että jos poika ei tuo viestiä perille, hänet naulataan korvista yläkerran käytävän seinään :kieh:

Ap:lle....mitä sä siinä kysymisessä pelkäät? Kieltävää vastausta?

Ja mä luulen että ne monet kismat tulee juuri siitä kun ei uskalleta kysyä ja sitten siitä saadaan napina aikaan.
Pätee kyllä molemmin päin,kysyjä sitten anoppi tai miniä.

 

[ap]

"Mitä jos koittaisit saada oman pääsi kuntoon?" -No olipas kauniisti sanottu! Siihen juuri tähtään sillä että saisin vähän taukoja lapsenhoidosta.

"Laitat sen miehen kysymään." - Tätä olen yrittänyt, toivonut, pyytänyt ja lähes anellut.

"Sopikaa joku säännöllinen "hoitoaika", vaikka muutama tunti joka toinen viikko, niin ei tartte aina erikseen kysyä." -Ja tämä olis tavoitteena, jos se vaan mummolle sopii ja kun vaan saisin kysyttyä sopiiko. Niin sitten ei tarttis soitella aina erikseen, kun se on mulle niin hankalaa.

Ja... nyt tuli itku enkä jaksa useampaan kommenttiin suoraan vastata...


OIKEESTI KAIKKI KETKÄ SAATTE KIKSEJÄ SIITÄ ETTÄ MOLLAATTE, TEILAATTE, SATUTATTE TOISIA ILKEILLÄ KOMMENTEILLANNE menkää itteenne, yrittäkää joskus, edes joskus asettua hieman toisen asemaan. Jos teillä on ollut paskaa, jos te ootte kärsineet, niin miksi te toivotte sitä toisille? Kai se empatiakyvyn puute on vaan omanlaisensa mielenterveyden häriö. Ihania ootte te jotka ootte "puolustaneet" ja sanoneet että aloituksia saa tehdä, vaikka ei oliskaan kuolemanvakavasta asiasta kyse <3

Ja siis lapsi on ollut mummollaan vain muutaman kerran tän reilun vuoden aikana, tarkalleenottaen viisi (30 min -3 h). Kaksi niistä kerroista on ollut sellaisia että ollaan oltu ihan huvittelemassa miehen kanssa, muulloin mies on ollut töissä ja mulla pakollista menoa. Tiedän että olen kadehdittavassa asemassa kun kaikki ei ole edes tuon kahden kerran vertaa saaneet vapaa-aikaa. Anoppini on kuitenkin vaikuttanut olevan ensimmäisestä lapsenlapsestaan innoissaan, ilmaissut halua lapsen hoitoon ja sanonut alusta saakka että ottaa yökylään kunhan minä olen valmis antamaan. Väkisin en siis missään nimessä ole kenellekään työntämässä. Nyt kuitenkin lapsi on alkanut vierastamaan, enkä ole varma onko enää niin tervetullut. Se tässä kai on hankalinta.

En mä tiedä. Madicken04 on ihan oikeessa. Noin mä varmaan itse kirjottaisin jos tää alotus olis jonkun muun tekemä.

Mä menin nyt ihan lukkoon ja sekaisin noista kaikista "olisit miettinyt ennenkun teit lapsia" -kommenteista. Ehkä mä en olisi tehnytkään jos olisin aivan todella tajunnut kuinka rankkaa tää on. Aika harva varmaan tekis. Meillä eka kokonainen yö oli yli vuoden vanhana. Ja varmasti löytyy nyt taas joku jolla on 6 lasta joista kukaan ei oo koskaan nukkunu yhtään kokonaista yötä, no hienoa, mutta mä en oo mikään superäiti. Oon huonolla stressinsietokyvyllä varustettu tavallinen ihminen.

 

[Keittiönoita]

Vaikuttaa siltä, että sulla on ihan mukava anoppi, joka mielellään hoitaa lastasi. Joten nyt luuri käteen ja soitto anopille. Kerro, että haluaisit suunnitella jotain kivaa kahdenkeskistä miehesi kanssa ja kysy, olisiko anopillasi joku viikonloppu mahdollisuus ottaa lasta hoitoon.

 

[Madicken04]

Ei minun ainakaan ollut tarkoitus mollata. Lähinnä mietin samaa kuin Keittis eli mikä tuossa kysymisessä on sinulle niin vaikeaa? Onko teillä anopin kanssa jotenkin hankalat välit, "vierastatko" häntä tms. Voisitko vaikka suoraan sanoa että "mulla on nyt yksi sellainen juttu mitä en meinaa kehdata kysyä" ja sitten kertoisit huolesi. Sanot vaikka ettet halua olla tyrkyttämässä lasta hoitoon tms, mutta jos siis mummo haluaisi aikaa lapsenlapsen kanssa niin teille se sopisi hyvin.

 

[ap]

Ap:lle....mitä sä siinä kysymisessä pelkäät? Kieltävää vastausta?

Hyvä kysymys! Sain jonkin aikaa miettiä vastausta tähän..

Se on se kun ei osaa pyytää mitään itselleen. Se tuntuu niin kamalan vaikealta. Se on se kun "pitäisi pärjätä omillaan", hoitaa lapsensa itse, ei saisi haluta vapaa-aikaa kun ei muillakaan ole, enkä minäkään ollut lapsena mummoilla hoidossa jne jne. Eli sikäli en olisi huonompaa konstia tämän päänsisäisen asiani käsittelyyn keksiä, kuin tänne kirjoittaminen, kun suuri (ei onneksi suurin) osa kommenteista vaan tukee tota mun älytöntä marttyriysajattelutapaani.

Jos anoppi selkeesti ilmaisisi että HALUAA lapsen hoitoon luokseen, niin se ei olisi enää minä joka haluaa, niin en voisi tehdä itsestäni marttyyriä tällä asialla.

 

[Madicken04]

Lisäilen vielä että mielestäni on tärkeää että vanhemmilla on (näin halutessaan) mahdollisuus säädä välillä kahdenkeskeistä aikaa. Ja jos on kysymys vielä mummosta niin mielestäni mummolla ja lapsenlapsellakin on jonkinlainen oikeus saada luoda läheinen suhde, jos se vaan muuten on mahdollista. Siksi nuo isovanhempien lastenhoitamiset yleisesti palvelevat kaikkia osapuolia. =)

Vaikkei meillä tätä mahdollisuutta ole ollut käytössä niin puhun kyllä vahvasti sen puolesta. Ei kenenkään ole hyvä jäädä yksin lapsensa/ydinperheensä kanssa. Siksi on oikeatsi hienoa että teillä on tuollainen mummo tarjolla ja ihan teidän kaikkien edun mukaista olisi rohkaistua pyytämään sitä apua. Olen miltei varma että anoppikin ilahtuisi siitä suuresti! :hug:

 

[ap]

Sori, tuli ihan hassu lainaus tuohon edelliseen eikä harmaana saa korjattuakaan.

 

[Micosa]

Ap:lle....mitä sä siinä kysymisessä pelkäät? Kieltävää vastausta?

Hyvä kysymys! Sain jonkin aikaa miettiä vastausta tähän..

Se on se kun ei osaa pyytää mitään itselleen. Se tuntuu niin kamalan vaikealta. Se on se kun "pitäisi pärjätä omillaan", hoitaa lapsensa itse, ei saisi haluta vapaa-aikaa kun ei muillakaan ole, enkä minäkään ollut lapsena mummoilla hoidossa jne jne. Eli sikäli en olisi huonompaa konstia tämän päänsisäisen asiani käsittelyyn keksiä, kuin tänne kirjoittaminen, kun suuri (ei onneksi suurin) osa kommenteista vaan tukee tota mun älytöntä marttyriysajattelutapaani.

Jos anoppi selkeesti ilmaisisi että HALUAA lapsen hoitoon luokseen, niin se ei olisi enää minä joka haluaa, niin en voisi tehdä itsestäni marttyyriä tällä asialla.

Pyydät apua jos sitä tunnut kaipaavan.
Se on aivan sama mitä muut tekevät/ajattelevat.

 

[Keittiönoita]

Hyvä kysymys! Sain jonkin aikaa miettiä vastausta tähän..

Se on se kun ei osaa pyytää mitään itselleen. Se tuntuu niin kamalan vaikealta. Se on se kun "pitäisi pärjätä omillaan", hoitaa lapsensa itse, ei saisi haluta vapaa-aikaa kun ei muillakaan ole, enkä minäkään ollut lapsena mummoilla hoidossa jne jne. Eli sikäli en olisi huonompaa konstia tämän päänsisäisen asiani käsittelyyn keksiä, kuin tänne kirjoittaminen, kun suuri (ei onneksi suurin) osa kommenteista vaan tukee tota mun älytöntä marttyriysajattelutapaani.

Jos anoppi selkeesti ilmaisisi että HALUAA lapsen hoitoon luokseen, niin se ei olisi enää minä joka haluaa, niin en voisi tehdä itsestäni marttyyriä tällä asialla.

Oltko puhunut miehesi kanssa tuosta, että sun on vaikea pyytää mitään itsellesi? Oletko ajatellut, että ethän sä tuossa lastenhoitoavussa itse asiassa edes pyytäisi vain itsellesi vaan myös anoppisi pojalle? Täytyy olla aika kurppa mutsi, jos ei omalle lapselleen mitään kivaa sallisi Kuka sanoo, että pitäisi pärjätä omillaan ja hoitaa lapsensa itse? Anoppisiko? Vai palstalaiset? Jos jälkimmäiset, niin älä välitä heistä. Läheskään kaikki suomalaiset perheet eivät ole vailla tukiverkostoja. Ja sekä lapsen että lapsen vanhempien kannalta on parempikin, että perheellä on tukiverkostoja. Tuskin kukaan syyllistää itseään siitäkään, jos on mahdollisuus tarjota lapsilleen terveellistä ruokaa, eikö?

Mä olen näitä anoppiasioita miettinyt jo pidempään, kun kuopuskin täytti jo 18. Valitettavasti en ole meedio, joten jos multa jotain joskus halutaan, mulle pitää sanoa se. Tai laittaa edes meilinä tai tekstarina

Nyt rohkaiset mielesi ja voit ensin vaikka sanoa miehellesi, että joko hän soittaa tai sitten sinä soitat. Ja soitat kans. Tsemppiä :flower:

 

[piipa]

"Mun mielestä meidän olis nyt (lapsi vuoden) ihan todella tärkeää saada kahdenkeskistä aikaa ja lapsivapaata miehen kanssa edes kerran kuussa, kun ollaan molemmat niin väsyneitä ja hermoheikkoja. "

Lukematta muita vastauksia: Soitat esim Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja pyydät sieltä lapsenvahdin. Ei isovanhemmat ole mitään ilmaisia lastenhoitajia eikä heillä mielestäni ole sellaiseen edes mitään velvollisuutta!

 

[piipa]

Hups,"liittoon" olis varmaan oikea muoto

 

[juu]

12vuotta olen ollut kotona,hoitanut lapsiani ja kertaakaan ei vapaata,toisin kuin sinulla.

Hienoa, olet varmaan pyhä ihminen...

 

[Micosa]

"Mun mielestä meidän olis nyt (lapsi vuoden) ihan todella tärkeää saada kahdenkeskistä aikaa ja lapsivapaata miehen kanssa edes kerran kuussa, kun ollaan molemmat niin väsyneitä ja hermoheikkoja. "

Lukematta muita vastauksia: Soitat esim Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja pyydät sieltä lapsenvahdin. Ei isovanhemmat ole mitään ilmaisia lastenhoitajia eikä heillä mielestäni ole sellaiseen edes mitään velvollisuutta!

Tuskin on kyse siitä että ap olettaa isovanhempien olevan hoitokoneisto joka aina kun haluaa ottaa lapset ja ilmaiseksi.
Kysymällä kaikki selviää.Ja se ap:n ongelma on.

 

[Madicken04]

"Mun mielestä meidän olis nyt (lapsi vuoden) ihan todella tärkeää saada kahdenkeskistä aikaa ja lapsivapaata miehen kanssa edes kerran kuussa, kun ollaan molemmat niin väsyneitä ja hermoheikkoja. "

Lukematta muita vastauksia: Soitat esim Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja pyydät sieltä lapsenvahdin. Ei isovanhemmat ole mitään ilmaisia lastenhoitajia eikä heillä mielestäni ole sellaiseen edes mitään velvollisuutta!

Ei voi vaatia, ei. Mutta jos isovanhemmat itse haluaa hoitaa lapsenlapsiaan? Ei välttämättä ihan mahdoton ajatus.

Mielestäni kannattaa toki ensin varmistaa se isovanhempien halukkuus tuohon ja tarjota heille mahdollisuutta viettää aikaa lapsenlapsen kanssa. Jos eivät halua tai pysty tähän niin sitten etsiä jostain palkallisia lastenhoitajia.

 

[ap]

Ei minun ainakaan ollut tarkoitus mollata. Lähinnä mietin samaa kuin Keittis eli mikä tuossa kysymisessä on sinulle niin vaikeaa?

En ottanutkaan sitä niin, vaan päinvastoin vastauksesi oli minusta järkevä Ja samaa mieltä myös tuosta että se että lapsi on välillä myös isovanhemmillaan on kaikkien osapuolten etu, eikä mun itsekkyyttä, niinkuin jotkut ajattelevat. Ja niinkuin tuossa totesin, niin ajattelen itsekin, enkä saa päästettyä siitä ajatuksesta irti ;( Se tulee lähiympäristöstä. Mun mieskään ei pyydä mitään itselleen, mun äitikään ei pyydä mitään itsellleen...

piipa: aloituksessa kysymys oli siitä, kuinka usein mummo haluaisi ottaa lapsen hoitoon, ei siitä että hänen minun mielestäni pitäisi ottaa

 

[Alaston lohikäärme]

"Mun mielestä meidän olis nyt (lapsi vuoden) ihan todella tärkeää saada kahdenkeskistä aikaa ja lapsivapaata miehen kanssa edes kerran kuussa, kun ollaan molemmat niin väsyneitä ja hermoheikkoja. "

Lukematta muita vastauksia: Soitat esim Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja pyydät sieltä lapsenvahdin. Ei isovanhemmat ole mitään ilmaisia lastenhoitajia eikä heillä mielestäni ole sellaiseen edes mitään velvollisuutta!

Tässähän oli kyse just siitä, et anoppi haluaisi lapsenlastaan sinne, mut ap vaan ei saa suutaan auki, et koska se sopisi kaikille.

 

[Arvaat varmaan]

Ei minun ainakaan ollut tarkoitus mollata. Lähinnä mietin samaa kuin Keittis eli mikä tuossa kysymisessä on sinulle niin vaikeaa?

En ottanutkaan sitä niin, vaan päinvastoin vastauksesi oli minusta järkevä Ja samaa mieltä myös tuosta että se että lapsi on välillä myös isovanhemmillaan on kaikkien osapuolten etu, eikä mun itsekkyyttä, niinkuin jotkut ajattelevat. Ja niinkuin tuossa totesin, niin ajattelen itsekin, enkä saa päästettyä siitä ajatuksesta irti ;( Se tulee lähiympäristöstä. Mun mieskään ei pyydä mitään itselleen, mun äitikään ei pyydä mitään itsellleen...

piipa: aloituksessa kysymys oli siitä, kuinka usein mummo haluaisi ottaa lapsen hoitoon, ei siitä että hänen minun mielestäni pitäisi ottaa

En minäkään tarkoittanut sanoa, etteikö olisi hyvä asia, että saisitte kahdenkeskistä aikaa. Arvasin vain, että täällä palstalla on noita, jotka asiasta vääntää. Ja ymmärrän hyvin, itsellenikin on vaikea pyytää mitään - olen kans niitä, jotka tulkitsevat että jos ei tule tarjousta, se on avun ruinausta ja mielummin sitten käytän palkallista hoitajaa, ei tarvi miettiä "käytänkö hyväksi". Mutta jos anoppisi on sanonut noin suoraan, että haluaa hoitaa kun olet siihen valmis, tilanne on täysin eri. Voihan tuon ehdotuksen tehdä siten että otat puheeksi, että kun tällaista joskus ehdotti, niin nyt sinusta tuntuu että olet valmis siihen - eiköhän keskustelu suju omalla painolla. Voithan toki tuoda esille, ettet odota mitään ja anoppisi voi tehdä just sen verran mikä hyvältä hänestä tuntuu?

 

[Kaiutin]

No, meillä ei ole koskaan ollut mitään säännöllisiä lastenhoitoja meidän parisuhteenhoitoamme varten. Ei se parisuhteenhoito anoppia kaipaa. Jos lapsia on todellakin vain yksi, se nukkuu tuossa iässä niin paljon, että ehditte miehen kanssa tekemään paljon yhteisiä asioita. Ja lapsen kanssahan voi myös tehdä paljon -yhdessä. Jos kaikki olisikin kiinni siitä, että pääsette vetämään perseet, olisi se kai mahdollista järjestää. Mutta kuullostaa siltä, että miehesi ei ole samoilla linjoilla, ei siis kiinnostunut näkemään vaivaa lapsen hoitoonsaamiseksi.

Ehdotan seuraavaa: juttelette miehen kanssa siitä, mitkä ovat molempien toiveet ja tarpeet, ja alatte perheenä yhdessä miettimään asioihin ratkaisuja. Jättäkää anoppi ihan koko homman ulkopuolelle. Sitten, kun olette päättäneet jotakin miehesi kanssa, vaikkapa jonkin päivämäärän tietyn yhteisen asian toteuttamiseksi, asian jota myös miehesti haluaa, on lapsen hoitoonsaaminen enää muodollisuus siinä vaiheessa.

 

[Madicken04]

Ei minun ainakaan ollut tarkoitus mollata. Lähinnä mietin samaa kuin Keittis eli mikä tuossa kysymisessä on sinulle niin vaikeaa?

En ottanutkaan sitä niin, vaan päinvastoin vastauksesi oli minusta järkevä Ja samaa mieltä myös tuosta että se että lapsi on välillä myös isovanhemmillaan on kaikkien osapuolten etu, eikä mun itsekkyyttä, niinkuin jotkut ajattelevat. Ja niinkuin tuossa totesin, niin ajattelen itsekin, enkä saa päästettyä siitä ajatuksesta irti ;( Se tulee lähiympäristöstä. Mun mieskään ei pyydä mitään itselleen, mun äitikään ei pyydä mitään itsellleen...

piipa: aloituksessa kysymys oli siitä, kuinka usein mummo haluaisi ottaa lapsen hoitoon, ei siitä että hänen minun mielestäni pitäisi ottaa

Ymmärrän... Minulla on vähän samanlaista taustaa, sellaista kunnia-asia pärjätä omillaan ja apua pyydetään vasta viimeisessä hädässä. Omassa lapsuudessa ei ollut isovanhempia jotka olisivat meitä hoitaneet ja jotenkin kai mielsin itsekin sen niin että tulen myös omat lapseni hoitamaan itse. Tavallaan niin on käynytkin, koska muutettiin eri maahan eikä siis sukulaisia ole lähellä.

Kuitenkin olen nykyään sitä mieltä ettei kenenkään ole hyvä jäädä yksin näiden asioiden kanssa ja me ollaan sitten jouduttu tai saatu järjestettyä oma tukiverkosto täältä niin että lapsille on kuitenkin löytynyt hoitajia - vaikka sitten palkattuja. Huomenna esimerkiksi päästään pitkästä aikaa miehen kanssa kaksin vapaailtaa viettämään, syömään ravintolaan ja käym,ään elokuvissa. Ja se on ihanaa!!!