En sitten päässyt kummiksi! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sirkku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni:
Aaaaargh.... Tollanen on niin rasittavaa! Tajuutko ap kuinka kamalaa puuhaa se kummien valitseminen on? Aina jää joku valkkaamatta. Yleensä ei kummeja haluta ku pari kappaletta, ni millään ei voi kaikkia ottaa. En haluais loukata sua tai olla ilkee, mut herää nyt... Saahan sitä ottaa nokkiinsa jos tykkää, mut aika lapsellista se on.

En ole ottanut nokkiini tai ajattele negatiivisesti lapsen vanhemmista,
näin useampaan kertaan jo sanottuna.
Minusta vain tuntuu pahalta, vaikka TIEDÄN kyllä, että se on turhaa JNE.
Ja osaan kyllä kuvitella, kuinka 'raskasta' kummien valitseminen voi olla.

Kyse on kuitenkin nyt vain siitä, että minä itse toivoin salaa sisimmässäni, että pääsisin tälle vauvalle kummiksi. Toive eli siihen saakka, kunnes kummit oli lyöty lukkoon. En uskaltanut pahemmin ruokkia toivettani, koska tottahan tiesin, etten välttämättä kummiksi pääse. Kuitenkin tuli paha mieli asian vuoksi, omassa sisimmässäni, eikä tämä tule vaikuttamaan omalta osaltani yhtään mihinkään tai keneenkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
En tietenkään luule!

Oikeastaan yritin saada jotenkin ilmi, että asia on niin pieni ettei ap:n tarvitsisi sitä surra. Että sille tulisi parempi mieli, eikä suinkaan pahempi. En vaan osaa...
:ashamed:

=) No nyt on hyvä tarkoitus selvitetty! :hug:
 
Ymmärrän sinua! Toisinaan ihmisillä nyt sattuu olemaan tunteita, joihin ei löydy järkiperusteita. Olen itsekin tuntenut elämäni aikana suuria ja pieniä pettymyksiä asioista, joita muut ihmiset eivät pitäisi merkittävinä. Se on elämää ja niistä olen päässyt yli, kuten sinäkin vielä pääset. Tsemppiä ja hyvää joulun odotusta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäreä äitikans:
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkku:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Ei tuommoisesta nyt kannata loukkaantua, hyvänen aika.

Huomasitko kohdan, jossa kerroin, että en ole loukkaantunut.
(Saatika katkeroitunut lapsen vanhemmille).
Tunnen vain pahaa oloa asian vuoksi, ja uskon, että tämä fiilis menee pian ohi.
Joskus vain toiveiden toteenkäymättömyys sattuu.

No aika moni sai kuitenkin tuon käsityksen, Tuo viimeinen lause olis kertonut paljon enemmän kuin pitkä vuodatus siitä kun et kummiksi päässyt, ja 'pelko' siitä etteivät vanhemmat nyt enää salli sinun olla läsnä.

Mä en ainkaan käsittänyt noin.Tuon voi kyllä niinkin käsittää,mutta miksi aina ajatella niin negatiivisesti kaikeasta ja kaikista.

Ikäväähän se tuollainen on,jos siihen kummiuteen olisi itse ollut niin valmis ja halunnut siihen pestiin,ja ehkä jopa olettanut että siihen tehtävään pääsee.
Pettyminen ei ole kivaa.
 
...erittäin pettynyt, kun minua ei ystäväni kummankaan lapsen kummiksi valittu vaikka oletin sen olevan itsestään selvyys jo ensimmäisen lapsen kohdalla. Suorastaan järkyttynyt olin, kun ei toisenkaan, mutta yli on päästy ja ystäviä ollaan ja lapsille läheisiä :) Saa olla pettynyt ap!
 
mä ymmärrän sua.. ja tiedän myös että tuo tunne menee ohi.

osaat selvästi ajatella järkevästi tämän asian ja kaipasit vain että voit sen purkaa jonneki..

kaikkea hyvää sinulle :)
 

Yhteistyössä