En taida jaksaa enää...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Loppu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Loppu

Vieras
Jos lopettaisi tämän paskan, mitä elämäksi kutsutaan.
Ei tätä ainaista päähän potkimista jaksa. Karhunpalveluksen teen kyllä lapsilleni, mutta onhan heillä onneksi isä, äitipuoli, isovanhemmat ja muut sukulaiset. Ja toisensa.

Rakastan lapsiani, pakahtumiseen asti, mutta en voi tarjota heille elämää, kunnollista sellaista. Raha ei riitä, joka puolella on käsiä, jotka vinkuu maksa sitä, tätä ja tuota. Ei riitä. Katto ehkä pysyy pään päällä, mutta ruokaan eikä muuhun ei juuri ole varaa. Sosiaalitoimiston mielestä minulla hyvät tulot (~1000€ kuussa, vuokraan menee...)

En pysty, enkä kykene tarjoamaan lapsilleni edes jonkinluokan elämää. Masentaa koko ajan, en edes pienempiä kotitöitä jaksa tehdä. Mitään en muista, ja kaikki tapahtuu aina myöhässä.
Nälkä painanut vatsaa neljättä päivää, kun yrittänyt jättää lapsille ruoat.
Pitäisi yrittää jaksaa, lasten tähden. Mutta onko sekään heille hyvä, että äiti masentunut, korviaan myöten veloissa ja käännettä parempaan ei tapahdu, vaikka yrittäisin mitä.

Johan tätä paskaa on 30 vuotta yritetty ja toivon lapseni joskus antavan minulle anteeksi, etten ollut vahva. Äiti ei pystynyt, pakeni.

Se loppuu heti, kun saan lapset isälleen.

Anteeksi omat muruseni, äiti oikeasti rakastaa teitä.
 
mutta JOS tämä viesti oli aito, ja loppuun mietitty, niin mitäs jos miettisit vielä toisenkin,ja kolmannenkin kerran ? Rahan ainainen puute ei ole este millekään, kaikki lähtee siitä,että avaat suusi oikeaan paikkaan,kerrot tarvitsevasi apua - masentunut olet selvästi, sen hoidosta on hyvä aloittaa, ja kun masennus hellittää, alkaa kaikki asiat näyttämään valoisemmilta, kliseistä mutta totta.
tiedän kyllä mistä puhun, vähillä tuloilla, lapsille kaikkensa antaneena, ja sieltä syövereistä selvinneenä tänä päivänä elämme lasten kanssa kolmistaan ihan hyvää ja onnelista peruselämää, ja sen parantuminen alkoi siitä,että paranin itse. Tsemppiä sulle, ne paremmat päivät ovat tulossa.ihan varmasti.
 
Lapset tulee toimeen erittäin vähällä ja on pieneen tyytyväisiä. Toiseksi pahinta niille on masentunut äiti, pahinta se ettei ole äitiä ollenkaan. Älä tee sitä lapsillesi koska keinoja kyllä on. Hae apua, jo heti tänään. Ja kerro siellä sama minkä kirjoitit tänne.

Voimia! Sinä selviät varmasti kunhan saat masennuksen hoidettua alta pois!
 
nyt ap haet oikeasti apua itsellesi (masennus ja mielenterveyskuntoon..) ja sitten koko perheelle. Jos tulot ei riitä edes ruokaan niin kyllä se on sos.toimiston kautta apua saatava. Sitten haet myös eu:n ruokaapua (sitähän jaetaan monilla paikkakunnilla.. sisältää hyviä peruselintarvikkeita ja kysyt vaikkapa myös seurakunnan diakoniatyön kautta apua.

Velkaneuvonnastakin voit saada apua.

Raha toki on välttämättömyys jossain määrin, mutta ei sen takia kannata elämäänsä päättää. Päättämällä elämäsi rahahuolien saat lapset vaan myöhemmin ajattelemaan, että äidille rakkainta ja tärkeintä olikin raha ja materia. Jokainen lapsi ottaa ennemmin köyhän äidin kuin kuolleen äidin. Rakastavat vanhemmat ja heidän läsnäolo on tärkeää lapsille..
 
Asioita järjestetty, että lapsilla jonkinnäköinen elämä tiedossa pois menoni jälkeen.

Tästä ihmisrauniosta ei ole enää mihinkään. Liikaa koettu ja liikaa nähty. Ei sirpaleista saa pysyvää ja ehjää enää.
 
On ihan täyttä paskaa väitää, että rakastaa lapsiaan kun kerran on valmis aiheuttamaan heille sellaista tuskaa, mitä vanhemman menettäminen tuo.
Suomessa todellakaan, kenenkään ei tarvitse nälkää kuolla, ei nyt ainakaan tappaa itseään rahan puutteen takia.
Jos oikeasti rakastat lapsiasi, otat itseäsi niskasta kiinni ja hoidta itsellesi apua. Joo, joudut nielemään ylpeytesi, mutta olet sen velkaa lapsillesi.
Tunnusta nyt vaikka alkuun rahahuolesi, lasten isälle ja kerro rehellisesti missä mennään. Hae myös välittömästi apua masennukseen. Soita lasten isälle, kerro tilanteesi ja anna lapset hänelle hoitoon, sitten menet ja hoidta itsesi ja raha-asiasi kuntoon tai ainakin niiden kuntoon hoitamisen alkuun.

Jos päätät tappaa itsesi, ole sitten edes rehellinen ja myönnä että lapsesi eivät merkitse sinulle tarpeeksi kun olet valmis heidän kontolleen tuollaisen taakan jättämään -itsemurhan tehnyt äiti.
 
Masennus saa kaiken näyttämään mustemmalta kuin mitä se oikeasti onkaan. Masentunut ihminen luulee olevansa umpikujassa koska ei jaksa etsiä sitä ulospääsyä tai edes uskoa sen olemassaoloon vaikka se hänelle neuvottaisiinkin.
 
Jos lopettaisi tämän paskan, mitä elämäksi kutsutaan.
Ei tätä ainaista päähän potkimista jaksa. Karhunpalveluksen teen kyllä lapsilleni, mutta onhan heillä onneksi isä, äitipuoli, isovanhemmat ja muut sukulaiset. Ja toisensa.

Rakastan lapsiani, pakahtumiseen asti, mutta en voi tarjota heille elämää, kunnollista sellaista. Raha ei riitä, joka puolella on käsiä, jotka vinkuu maksa sitä, tätä ja tuota. Ei riitä. Katto ehkä pysyy pään päällä, mutta ruokaan eikä muuhun ei juuri ole varaa. Sosiaalitoimiston mielestä minulla hyvät tulot (~1000€ kuussa, vuokraan menee...)

En pysty, enkä kykene tarjoamaan lapsilleni edes jonkinluokan elämää. Masentaa koko ajan, en edes pienempiä kotitöitä jaksa tehdä. Mitään en muista, ja kaikki tapahtuu aina myöhässä.
Nälkä painanut vatsaa neljättä päivää, kun yrittänyt jättää lapsille ruoat.
Pitäisi yrittää jaksaa, lasten tähden. Mutta onko sekään heille hyvä, että äiti masentunut, korviaan myöten veloissa ja käännettä parempaan ei tapahdu, vaikka yrittäisin mitä.

Johan tätä paskaa on 30 vuotta yritetty ja toivon lapseni joskus antavan minulle anteeksi, etten ollut vahva. Äiti ei pystynyt, pakeni.

Se loppuu heti, kun saan lapset isälleen.

Anteeksi omat muruseni, äiti oikeasti rakastaa teitä.

Miks tapat itses! mitä jos jumala ei anna! Vaikka kaikkes tekisit! Sinun on elettävä tämä elämä ja jaksettava! Vaikka kuinka maailma kaatuu päälle! En minäkään anna sinun kuolla! vaikka 30 vee mutta jaksat toiset 30 veen! Se että toiene elämä loppuu toinen alkaa! Kun jaksat oottaa! Ei se että nyt tuntuu paskalta!
 
älä luovuta! lapsesi tarvitsevat sinua. Olisi julmaa riistää heiltä äiti. Puhu tästä tunteesta, puhu niille sukulaisille. Pidä vaikka lomaa. Pyydä että huoltajuus siirtyy isälle. Pidä itsestäsi huolta. Lapsillasi on vian yksi ainoa äiti ja olet heille mittaamattoman arvokas.
 
[QUOTE="Vieras";26561839]On ihan täyttä paskaa väitää, että rakastaa lapsiaan kun kerran on valmis aiheuttamaan heille sellaista tuskaa, mitä vanhemman menettäminen tuo.
Suomessa todellakaan, kenenkään ei tarvitse nälkää kuolla, ei nyt ainakaan tappaa itseään rahan puutteen takia.
Jos oikeasti rakastat lapsiasi, otat itseäsi niskasta kiinni ja hoidta itsellesi apua. Joo, joudut nielemään ylpeytesi, mutta olet sen velkaa lapsillesi.
Tunnusta nyt vaikka alkuun rahahuolesi, lasten isälle ja kerro rehellisesti missä mennään. Hae myös välittömästi apua masennukseen. Soita lasten isälle, kerro tilanteesi ja anna lapset hänelle hoitoon, sitten menet ja hoidta itsesi ja raha-asiasi kuntoon tai ainakin niiden kuntoon hoitamisen alkuun.

Jos päätät tappaa itsesi, ole sitten edes rehellinen ja myönnä että lapsesi eivät merkitse sinulle tarpeeksi kun olet valmis heidän kontolleen tuollaisen taakan jättämään -itsemurhan tehnyt äiti.[/QUOTE]

No sinähän se ilmeisesti tiedät paremmin.
 
mene päivystykseen ja kerro rohkeasti lääkärille tilanteestasi ja ajatuksistasi. Pääset varmasti hoitoon, saat levätä ja parantua kaikesta mitä olet joutunut kokemaan.
 
No sinähän se ilmeisesti tiedät paremmin.


No, en paremmin mutta tiedän.
Oma isäni tappio itsensä, kun olimme lapsia. Asia, josta en ikinä ole toipunut, asia joka selityksistä sun muusta huolimatta, on jättänyt jälkeensä niin paljon kysymyksiä, tuskaa, turvattomuutta, että en usko kenenkään itsensä tappavan oikeasti sitä ymmärtävän. Sitä, mitä tapahtuu niille kaikille muille, jotka jäävät sinun jälkeesi jatkamaan elämää. Se itsensä tappaminen on helppo tie itsellesi, mutta pirun musta ja kivikkoinen jälkeesi jääville.
 
[QUOTE="Vieras";26562010]No, en paremmin mutta tiedän.
Oma isäni tappio itsensä, kun olimme lapsia. Asia, josta en ikinä ole toipunut, asia joka selityksistä sun muusta huolimatta, on jättänyt jälkeensä niin paljon kysymyksiä, tuskaa, turvattomuutta, että en usko kenenkään itsensä tappavan oikeasti sitä ymmärtävän. Sitä, mitä tapahtuu niille kaikille muille, jotka jäävät sinun jälkeesi jatkamaan elämää. Se itsensä tappaminen on helppo tie itsellesi, mutta pirun musta ja kivikkoinen jälkeesi jääville.[/QUOTE]

Tuo viimeinen lause tässä onkin se mutta, miksi en ole jo lähtenyt.
 
Tuo viimeinen lause tässä onkin se mutta, miksi en ole jo lähtenyt.

Äläkä lähdekään, voisin melkein vannoa että mikään ei olisi ollut kamalampaa, mielummin olisin nähnyt nälkää, muuttanut vaikka sijaiskotiin, ihan mitä tahansa, jos vain olisin saanut pitää isäni elossa. Se ainakin olisi antanut mahdollisuuden sille, että joskus asiat järjestyy ja voisimme vielä nähdä.
Sä et voi tietää, mitä kaikkea päätöksesi pidemmällä tähtäimellä lapsillesi aiheuttaa.
Itsetuhoista käyttäytymistä, masennusta, ongelmia ihmissuhteissa, haluatko oikeasti, että lapsesi saattaisivat jossain vaiheessa päätyä samaan ratkaisuun, itsen tappamiseen, koska eivät vaan enää jaksaisi?
 
Hakeudu HOITOON!!
Olen itse ollut psyk.sairaalassa itsetuhoisten ajatusten vuoksi.
Siellä oli ihmisiä joiden puoliso oli kuollut tai jotka oli masentuneita tai joilla korjattiin lääkitystä jne..
Ihan tavallisia ihmisiä ja ystävällisiä hoitajia,joilla oli aikaa jutella ja kuunnella. Myös muista potilaista oli seuraa. Oli myös yksi nainen joka oli väsynyt, kun hänellä oli niin monta lasta hoidettavana.
Eli kaikenlaista mahtui mukaan.
Sun pitää vaan uskoo, että kaikki muuttuu paremmaksi, kun alat avautua asioistasi.
 
[QUOTE="vieras";26562065]Hakeudu HOITOON!!
Olen itse ollut psyk.sairaalassa itsetuhoisten ajatusten vuoksi.
Siellä oli ihmisiä joiden puoliso oli kuollut tai jotka oli masentuneita tai joilla korjattiin lääkitystä jne..
Ihan tavallisia ihmisiä ja ystävällisiä hoitajia,joilla oli aikaa jutella ja kuunnella. Myös muista potilaista oli seuraa. Oli myös yksi nainen joka oli väsynyt, kun hänellä oli niin monta lasta hoidettavana.
Eli kaikenlaista mahtui mukaan.
Sun pitää vaan uskoo, että kaikki muuttuu paremmaksi, kun alat avautua asioistasi.[/QUOTE]

Hei tää henkilö oikeasti haluaa purkaa mieltään ja tietää että selviän! Selviät sinä
en ennustaja mutta kun otat itsestäs kiinni ja luotat että elämää on tuon murheen jälkeenkin! et tarvitse lääkkeitä! Mutta jos et pääse sängystä ylös etkä nää valoa niin voit mennä pumpattavaks! Lääke!
 

Yhteistyössä