En tiedä mitä tehdä töihin paluusta. Auttakaa!!

[Ahdistunut äiti]

Vanhempainvapaani on juuri loppunut ja olen ollut muutaman päivän kotihoidontuella kotosalla hoidellen lapsiani. Olin suunnitellut olevani ainakin puolivuotta vielä kotona tai niin kauan kuin rahat riittää.

Nyt minulla kuitenkin tarjottiin oman alani töitä. Niitä ei meidän kyläpahasessa oikein muita olekaan, kuin tuo yksi ja ainoa paikka. Paikka olisi "vakituinen" ja varmasti mieleinen.

Mutta en haluaisi viedä lapsiani hoitoon. Pienempi on siis vajaa 10 kk, kun minun työni alkaa. Tänään pitäisi kysyä hoitopaikkaa ja tehdä päätös

Voisinkohan ilmoittaa työnantajalle, että jään vielä hoitovapaalle ja
olisiko paikka silti minun ja voisin mennä töihin vaikka vasta syksyllä tai vasta vuoden päästä.

Ahdistaa, kun en haluaisi menettää hetkiäni lasteni kanssa. Haluan enemmän jäädä kotiin, mutta tiedän että sen päätöksen jälkeen työni on ihan muuta kuin mitä haluaisin tehdä.

Mitä mieltä olette?

 

[vieras]

No työpaikkaa sinulle ei ihan heti varmaan tarjota, voisitko selvittää mahdollisuuden tehdä aluksi osa-aikaista työtä? Lapsille tulisi lyhyemmät hoitoajat? Kyllä ottaisin työpaikan, ajattelisin tulevaisuutta.

 

[ansku]

jouduin viemään vuoden ikäisen hoitoon, kun sain vakipaikan, Nyt odotan toista ja haaveilen pidemmästä vapaasta. Katunut en ole, koska tämäkin pikkukylä ja oman alan työtä huonosti saatavilla.

 

[hyvin se menee]

Ota se paikka ja neuvottele vaikka joku lyhempi päivä tai sellainen työaika et mies voi hoitaa sitten lapsia kotona, niin ei tarvitse viedä hoitoon. Niin minä tekisin. Asiat selviää puhumalla. Mutta jos olt jo ennakkoon varma siitä että vastaavaa tilaisuutta ei ehkä koskaan enää tule, kannattaa siihen tarttua. vai mitä?

 

[tipi]

No ei sun miehellä olis mahdollista jäädä hoitovapaalle töistä?

 

[ap]

En voi tehdä osa-aikaista työtä.

 

[viiras]

En voi tehdä osa-aikaista työtä.

Soita sinne työmaalle ja neuvottele jotain lyhempää työpäivää tms. Ihmisiä nekin siellä on ja ymmärtävät vsrmasti tilanteesi. Ja äkkiähän ne lapset siitä kasvaa

 

[vieras]

mä varmaan soittaisin ja kysyisin että voisko alottaa kesän jälkeen,syksyllä. jos ei, niin ottaisin silti paikan vastaan koska kuulostaa siltä ettei siellä ole oikeen muuta työtä sulle... tulevaisuutta ajatellen. työpaikka on tässä tilanteessa kullan arvoinen!

 

[ap]

Ota se paikka ja neuvottele vaikka joku lyhempi päivä tai sellainen työaika et mies voi hoitaa sitten lapsia kotona, niin ei tarvitse viedä hoitoon. Niin minä tekisin. Asiat selviää puhumalla. Mutta jos olt jo ennakkoon varma siitä että vastaavaa tilaisuutta ei ehkä koskaan enää tule, kannattaa siihen tarttua. vai mitä?

Työaika on aika lailla sama. Lapset olisi hoidossa noin 10-17 eli 7 tunnin päiviä joutuisivat olemaan.

Kuinka nopeasti mies voisi jäädä kotiin? Eikö kotiinjääminen pitäisi ilmoittaa työnantajalle ajoissa?

Minä en voi saada enempää lapsia ja siksikin menetetty aika tuntuu niin raskaalta (etukäteenkin).

 

[Äippä]

Mulla vähän tuonnepäin, pomo soitti ja tarjosi ylennystä kun tulen töihin. Kerroin sitten että jatkankin äitiyslomalle tästä hotovapaalta. Paikka ei ole auki enää kun palaan, muutaman kuukauden olisivat voineet lykätä mutteivät vuotta. Sattuuhan näitä ajoituksia.

2kk ennen kun jää hoitovapaalle muistaakseni pitäisi ilmoittaa mutta voivathan ne joustaakin tuossa jos isä jäisi kotiin.

 

[hihi]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

 

[vieras]

Oletko kysynyt siltä työnanatajlta että voisitko alottaa myöhemmin, jos ottaisivat tuuraajan siksi aikaa. Ja jos se on sinun viimeinen mahdollisuus olla vauvan kanssa kotona, niin minä laittaisin vauvan etusialle tai tekisin niin että puolenvuoden kuluttua kun olisi mahdollista, jäisin loppuajaksi hoitovapaalle.

 

[vieras]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Eikö kannattaisi ennemmin päikkärit ottaa kuin mennä nukkumaan keskellä kirkasta päivää?

 

[ap]

Oletko kysynyt siltä työnanatajlta että voisitko alottaa myöhemmin, jos ottaisivat tuuraajan siksi aikaa. Ja jos se on sinun viimeinen mahdollisuus olla vauvan kanssa kotona, niin minä laittaisin vauvan etusialle tai tekisin niin että puolenvuoden kuluttua kun olisi mahdollista, jäisin loppuajaksi hoitovapaalle.

Voisikohan tuo onnistua. En tiedä onko täällä ketään pätevää hoitamaan työtä, mutta voisinhan soittaa ja kysyä.

 

[Nauta]

Ottaisin työn, ja veisin hoitoon lapsen. Yhtä ahdistavaa on viedä lapsi hoitoon sitten puolen vuoden päästä.

 

[Jep]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Eikö kannattaisi ennemmin päikkärit ottaa kuin mennä nukkumaan keskellä kirkasta päivää?

Mun toinen lapsi nukkuu hyvät päikkärit n. klo 13-16 jolloin olisin jo kotona että vähän samaa mietin. Siis olisi "ilman äitiä" nuo aamupäivän tunnit. Ja illalla sentään monta tuntia yhdessä. Toisaalta mun toinen on ollut aika omalaatuinen nukkuja joten ymmärrän jos niitä rytmejä ei niin vaan saa muutettua..

 

[ap]

Ottaisin työn, ja veisin hoitoon lapsen. Yhtä ahdistavaa on viedä lapsi hoitoon sitten puolen vuoden päästä.

Pienempi olisi kuitenki vähän isompi.

 

[vieras]

Olet hankalssa tilanteessa kieltämättä. Jäin miettimään tuota kun sanoit, ettet voi saada lisää lapsia enää. Ettei sitten myöhemmin harmita, jos menetkin nyt töihin...

Ainakin kannattaa kysyä siltä työnantajalta, onnistuisiko mikään järjestely aloittaa myöhemmin. Kerro että oot todella kiinnostunut paikasta. Tai sitten juuri noin, että mies jäisikin kotiin joksikin aikaa. Me tehtiin niin ja se oli hyvä ratkaisu. Tosiaan toi 2kk etukäteen pitäisi ilmottaa työnantajalle, mutta saattaa suostua lyhempäänkin varoaikaan.

Jos silti tuntuu pahalta, älä ota paikkaa. Kyllä sekin varmaan kaduttaa, mutta jos vaan taloudellisesti on mahdollista niin jää kotiin vielä jos pelkäät myöhemmin harmittelevasi asiaa.

Ja voithan aloittaa töissä mutta jäädä vielä vähän myöhemmässä vaiheessa siitä työstä hoitovapaalle? Jos esim. miehesi olisi ensin kotona ja sinä sitten.

 

[hihih]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Eikö kannattaisi ennemmin päikkärit ottaa kuin mennä nukkumaan keskellä kirkasta päivää?

kannattaisi. yleensä ei vaan tule uni, ei malta lopettaa touhuiluaan. joskus toki nukkuu päikkäritkin. hoidossa ehkä nukkuisikin, kun muut nukkuvat.

 

[vieras]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Eikö kannattaisi ennemmin päikkärit ottaa kuin mennä nukkumaan keskellä kirkasta päivää?

Mun toinen lapsi nukkuu hyvät päikkärit n. klo 13-16 jolloin olisin jo kotona että vähän samaa mietin. Siis olisi "ilman äitiä" nuo aamupäivän tunnit. Ja illalla sentään monta tuntia yhdessä. Toisaalta mun toinen on ollut aika omalaatuinen nukkuja joten ymmärrän jos niitä rytmejä ei niin vaan saa muutettua..

No voi herrallettas. Kyllähän lapsenkin rytmi muuttuu, kun päivähoitoelämä alkaa. Aamulla voi herätä aiemmin ja illalla mennä vähän myöhemmin nukkumaan. Yleensä lapsen kasvaessa iltaunille meno vähän lykkääntyy. Ei työelämäpäätöksiä nyt voi yhden lapsen päivärytmin perusteella tehdä.

 

[vieras]

Ota hoitaja kotiin, jos pakko mennä töihin.

Mieti, kumpaa katuisit enemmän työpaikan menetystä (voi saada uusia vai voiko?) vai lapsen kanssa viettämättä jäänytttä aikaa?

 

[vieras]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Eikö kannattaisi ennemmin päikkärit ottaa kuin mennä nukkumaan keskellä kirkasta päivää?

Mun toinen lapsi nukkuu hyvät päikkärit n. klo 13-16 jolloin olisin jo kotona että vähän samaa mietin. Siis olisi "ilman äitiä" nuo aamupäivän tunnit. Ja illalla sentään monta tuntia yhdessä. Toisaalta mun toinen on ollut aika omalaatuinen nukkuja joten ymmärrän jos niitä rytmejä ei niin vaan saa muutettua..

No voi herrallettas. Kyllähän lapsenkin rytmi muuttuu, kun päivähoitoelämä alkaa. Aamulla voi herätä aiemmin ja illalla mennä vähän myöhemmin nukkumaan. Yleensä lapsen kasvaessa iltaunille meno vähän lykkääntyy. Ei työelämäpäätöksiä nyt voi yhden lapsen päivärytmin perusteella tehdä.

Aika surullinen asenne sulla. Lapsen unirytmi on kuule tärkeä asia fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Tosin rytmi muuttuu lapsen kasvaessa. Mutta kyllä lapsen etua pitäisi miettiä hoitopaikkapäätöstä tehtäessä.

 

[Rytkäätys]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Ei se aina ihan noin mene. Itse palasin töihin, ja hyvin jää mulle ja tytölle toiminta-aikaa neljästä kymmeneen-puoli yhteentoista.
Tosin on isän kanssa kotona. Herää samaan aikaan kuin minä, eli ennen seitsemää. Mutta sama rytmi se olisi vaikka olisi hoidossa.

 

[vieras]

minä en ole mennyt töihin. nuorin lapseni täyttää kohta kolme. hän herää aamulla puoli kahdeksan ja nukahtaa illalla kuudelta. jos menisin töihin, heräisin ehkä tunnin pari aiemmin. kotiin tulisin neljän-viiden aikoihin, tekisimme ruokaa, kuuden aikoihin ehkä olisimme syöneet ja lapsi nukahtanut.

olisi siinä lapsella elämä, kun käytännössä koko hereilläoloaikansa olisi hoidossa, ja kävisi kotona vain nukkumassa. ei juuri ehtisi vanhempiaan tai sisarustaan näkemään. ehkä viikonloppuna.

sanoisinkin sinulle, että mene töihin vasta kun on ihan pakko.

Eikö kannattaisi ennemmin päikkärit ottaa kuin mennä nukkumaan keskellä kirkasta päivää?

Mun toinen lapsi nukkuu hyvät päikkärit n. klo 13-16 jolloin olisin jo kotona että vähän samaa mietin. Siis olisi "ilman äitiä" nuo aamupäivän tunnit. Ja illalla sentään monta tuntia yhdessä. Toisaalta mun toinen on ollut aika omalaatuinen nukkuja joten ymmärrän jos niitä rytmejä ei niin vaan saa muutettua..

No voi herrallettas. Kyllähän lapsenkin rytmi muuttuu, kun päivähoitoelämä alkaa. Aamulla voi herätä aiemmin ja illalla mennä vähän myöhemmin nukkumaan. Yleensä lapsen kasvaessa iltaunille meno vähän lykkääntyy. Ei työelämäpäätöksiä nyt voi yhden lapsen päivärytmin perusteella tehdä.

Aika surullinen asenne sulla. Lapsen unirytmi on kuule tärkeä asia fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Tosin rytmi muuttuu lapsen kasvaessa. Mutta kyllä lapsen etua pitäisi miettiä hoitopaikkapäätöstä tehtäessä.

No en minä ollut ehdottamassa koko unirytmin muutosta, vaan totesinpa vain sen minkä tiedän kokemuksesta: lapsen rytmiä voi hienovaraisesti ohjailla "normaalielämän" suuntaan. Minulla on perheessä kokemusta varmaan kaikista mahdollisista lapsuudenajan uniongelmista, ja siitä huolimatta normiyhteiskunnan mukaiseen rytmiin siirtyminen on onnistunut (ja uniongelmia oli oikeastaan enemmän silloin kun oltiin kotona). Jos on aikeissa palata työelämään, voi perheen rytmiä jo pikkuhiljaa miettiä siihen suuntaan.

 

[Ohis]

Ota työ vastaan. Yritä saada vaikka joku hoitaja kotiin siksi aikaa, että mies voi jäädä hoitovapaalle. Hoitovapaalle jäämisestä pitää ilmoittaa kuukautta aikaisemmin. Pari kuukautta kotona tekee oikeasti ihmeitä isän ja lasten väliselle suhteelle, joten olisi hienoa jos isälläkin olisi se mahdollisuus. Ja kuten aiemmin joku sanoi, kyllä se hoitoon vieminen on yhtä kipeä asia sitten muutaman kuukauden päästäkin...

Ota työ vastaan, uskon että jos et sitä tee tulet myöhemmin syvästi katumaan tehdessäsi työtä jota et koe omaksesi.