Entiset sukulaiset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SaraFe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

SaraFe

Vieras
Entisistä puolisoista ja näiden välisistä yhteydenpidosta puhutaan aina paljon, mutta mitenkäs on muiden entisten sukulaisten laita? Tapaatteko esim. ex-anoppianne tai ex-miehenne sisarta koskaan jos olette jo uudessa suhteessa?

Itse olen sellainen että minulle kaikki ihmissuhteet ovat tärkeitä. Jos olen tuntenut exäni perheen lähes 10 vuotta, en ymmärrä miksi välit pitäisi katkaista kun olen eronnut heidän pojastaan (tietysti tämä vaatii sen että toinen osapuoli on samoilla linjoilla). Jotkut tuntuvat kuitenkin ajattelevan niin että mitään yhteyttä ei pidetä, voisitteko valaista miksi?

Esimerkkinä tilanne, jossa veljeni vaimo otti eron ja pariskunnan lapset jäivät hänelle. Veljeni ja ex-vaimonsa eivät ole oikein missään tekemisissä, eikä vaimo ole tekemisissä muunkaan perheeni kanssa. Äitini on nähnyt lapsenlapsiaan harvakseltaan, pääasiassa vain heidän rippi- ja yo-juhlissaan. Minä taas en ole nähnyt veljenpoikiani 7 vuoteen, tuskin enää edes muistavat tätiään.

Taannoin kummastelin myös mieheni ja hänen vanhempiensa käytöstä. Mieheni exän äiti kuoli (olivat tunteneet lähes 20 vuotta). Silti miehelläni ja vanhemmillansa oli epämukava olo mennä hautajaisiin, koska eivät ole enää sukua. Mitä väliä on sillä, ollaanko sukua vai ei, kun tarkoitus on muistella kerran kovinkin tuttua ja läheistä ihmistä?
 
Entisen mieheni sisko ja serkku ovat lapsuudenystäviäni, olen tuntenut heidät siis n. 40 vuotta (eli koko elämäni ajan), kun taas entisen mieheni kanssa olin yhdessä "vain" 15 vuotta, joten eron jälkeen olen edelleen tekemisissä sekä hänen siskonsa että serkkunsa kanssa.

Entinen anoppi joskus soittelee ja toivottelee esim. hyvät joulut ja syntymäpäivät.

Nykyistä miestäni tämä ei haittaa yhtään, sillä ystävät ovat ystäviä.
 
No kukin taaplaa tyylillään:) Sehän todellakin riippuu kuinka hyviä ystäviä/läheisiä ollaan oltu. Mielestäni pitäisi kyllä kuitenkin aina huomioida sen nykyisenkin puolison tunteet, eli onko pakko änkeä ex-anopin äitienpäiväkahveille (juusi sinä päivänä) jos tietää siellä olevan sen nyksänkin paikalla eikä tule toimeen tämän nyksän kanssa ja näyttää sen selvästi ?!
Vähän hienotunteisuutta peliin, ei kai aina tarvi ajatella etä "minä, minä, minä olin ensin tässä suvussa"
 
Meillä mies on pitänyt osan sukulaisistaan "piilossa". Ei edes appiukon hautajaisiin...
Syykin on tullut tässä ihmetellessä esiin. Aina kun me lähdemme miehen kanssa johonkin asioille, mies nakuttaa txt-viestin sukulaisilleen, mihin ollaan menossa ja mihin aikaan. Ja kas kummaa, siellä paikanpäällä on sitten minulle tuntemattomia ihmisiä haukkumassa minua, mies on yleensä karannut rautakauppaosastolle tai sepeliä hakemaan. Niin tämä on mieheni tapa kiusata minua, mikäs sen mukavampaa. Hän myös saattaa pitää puhelimessaan nauhoitusta, josta sitten kopioidaan minun puheitani... Skitsoa touhua, mutta mitäpä sitä ei tekisi, vaimo kun suunnittelee eroa. Ja LÄHTEE, kun tilanne on kypsä.
 

Yhteistyössä